Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa

Veli Seppänen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Polttohakkeen valmistukseen tarkoitetun viiden hakkurin palakokoa tutkittiin erityisesti pitkien kappaleiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi laikkahakkuria, yksi kartioruuvihakkuri ja kaksi rumpuhakkuria. Palakokoon vaikuttavina tekijöinä tutkittiin haketettavan puun laadun, terien kuluneisuuden ja haketuksen aikana tapahtuvan hakkurin pyörimisnopeuden hidastumisen vaikutusta. Palakoon analysointiin kehitettiin kaksivaiheinen seulonta, mikä mahdollisti suuren näytekoon (n. 6 i-m3) käytön palakokoanalyysissä. Tällä tavalla saatiin määritettyä pitkien kappaleiden hyvin pienetkin osuudet luotettavasti. Selvästi vähiten pitkiä kappaleita oli järeällä rumpuhakkurilla tehdyssä hakkeessa. Keveällä laikkahakkurilla tehdyssä hakkeessa oli pitkiä kappaleita selvästi eniten. Purua hakkeeseen tuli eniten järeällä rumpuhakkurilla ja vähiten keveällä laikkahakkurilla. Eri kokeissa yli 200 mm pitkien palojen osuus hakkeessa oli 0 - 0,4 paino-%. Hakkureiden välillä oli selviä eroja, mutta erot olivat pienempiä kuin eri puuraaka-aineilla tehtyjen kokeiden väliset erot. Terien tylsyminen aiheutti rumpuhakkureilla yli 200 mm:n palojen osuuden lisääntymisen moninkertaiseksi verrattuna terävillä terillä valmistettuun hakkeeseen. Tämä osoittaa selvästi, että hakkurin valinnalla voidaan vaikuttaa ylisuurten palojen osuuteen, mutta hyväkään hakkuri ei tee hyvää haketta tylsillä terillä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-3125-6
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.863
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • wood fuels
  • chips
  • dimensions
  • chipping
  • storages
  • chippers

Cite this

Seppänen, V. (1988). Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 863
Seppänen, Veli. / Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 863).
@book{ad0e4d19d0d64dd4a8f0965515700231,
title = "Polttohakkeen palakoko v{\"a}livarastohaketuksessa",
abstract = "Polttohakkeen valmistukseen tarkoitetun viiden hakkurin palakokoa tutkittiin erityisesti pitkien kappaleiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi laikkahakkuria, yksi kartioruuvihakkuri ja kaksi rumpuhakkuria. Palakokoon vaikuttavina tekij{\"o}in{\"a} tutkittiin haketettavan puun laadun, terien kuluneisuuden ja haketuksen aikana tapahtuvan hakkurin py{\"o}rimisnopeuden hidastumisen vaikutusta. Palakoon analysointiin kehitettiin kaksivaiheinen seulonta, mik{\"a} mahdollisti suuren n{\"a}ytekoon (n. 6 i-m3) k{\"a}yt{\"o}n palakokoanalyysiss{\"a}. T{\"a}ll{\"a} tavalla saatiin m{\"a}{\"a}ritetty{\"a} pitkien kappaleiden hyvin pienetkin osuudet luotettavasti. Selv{\"a}sti v{\"a}hiten pitki{\"a} kappaleita oli j{\"a}re{\"a}ll{\"a} rumpuhakkurilla tehdyss{\"a} hakkeessa. Keve{\"a}ll{\"a} laikkahakkurilla tehdyss{\"a} hakkeessa oli pitki{\"a} kappaleita selv{\"a}sti eniten. Purua hakkeeseen tuli eniten j{\"a}re{\"a}ll{\"a} rumpuhakkurilla ja v{\"a}hiten keve{\"a}ll{\"a} laikkahakkurilla. Eri kokeissa yli 200 mm pitkien palojen osuus hakkeessa oli 0 - 0,4 paino-{\%}. Hakkureiden v{\"a}lill{\"a} oli selvi{\"a} eroja, mutta erot olivat pienempi{\"a} kuin eri puuraaka-aineilla tehtyjen kokeiden v{\"a}liset erot. Terien tylsyminen aiheutti rumpuhakkureilla yli 200 mm:n palojen osuuden lis{\"a}{\"a}ntymisen moninkertaiseksi verrattuna ter{\"a}vill{\"a} terill{\"a} valmistettuun hakkeeseen. T{\"a}m{\"a} osoittaa selv{\"a}sti, ett{\"a} hakkurin valinnalla voidaan vaikuttaa ylisuurten palojen osuuteen, mutta hyv{\"a}k{\"a}{\"a}n hakkuri ei tee hyv{\"a}{\"a} haketta tylsill{\"a} terill{\"a}.",
keywords = "wood fuels, chips, dimensions, chipping, storages, chippers",
author = "Veli Sepp{\"a}nen",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3125-6",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "863",
address = "Finland",

}

Seppänen, V 1988, Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 863, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa. / Seppänen, Veli.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 863).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa

AU - Seppänen, Veli

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Polttohakkeen valmistukseen tarkoitetun viiden hakkurin palakokoa tutkittiin erityisesti pitkien kappaleiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi laikkahakkuria, yksi kartioruuvihakkuri ja kaksi rumpuhakkuria. Palakokoon vaikuttavina tekijöinä tutkittiin haketettavan puun laadun, terien kuluneisuuden ja haketuksen aikana tapahtuvan hakkurin pyörimisnopeuden hidastumisen vaikutusta. Palakoon analysointiin kehitettiin kaksivaiheinen seulonta, mikä mahdollisti suuren näytekoon (n. 6 i-m3) käytön palakokoanalyysissä. Tällä tavalla saatiin määritettyä pitkien kappaleiden hyvin pienetkin osuudet luotettavasti. Selvästi vähiten pitkiä kappaleita oli järeällä rumpuhakkurilla tehdyssä hakkeessa. Keveällä laikkahakkurilla tehdyssä hakkeessa oli pitkiä kappaleita selvästi eniten. Purua hakkeeseen tuli eniten järeällä rumpuhakkurilla ja vähiten keveällä laikkahakkurilla. Eri kokeissa yli 200 mm pitkien palojen osuus hakkeessa oli 0 - 0,4 paino-%. Hakkureiden välillä oli selviä eroja, mutta erot olivat pienempiä kuin eri puuraaka-aineilla tehtyjen kokeiden väliset erot. Terien tylsyminen aiheutti rumpuhakkureilla yli 200 mm:n palojen osuuden lisääntymisen moninkertaiseksi verrattuna terävillä terillä valmistettuun hakkeeseen. Tämä osoittaa selvästi, että hakkurin valinnalla voidaan vaikuttaa ylisuurten palojen osuuteen, mutta hyväkään hakkuri ei tee hyvää haketta tylsillä terillä.

AB - Polttohakkeen valmistukseen tarkoitetun viiden hakkurin palakokoa tutkittiin erityisesti pitkien kappaleiden osalta. Tutkimuksessa oli mukana kaksi laikkahakkuria, yksi kartioruuvihakkuri ja kaksi rumpuhakkuria. Palakokoon vaikuttavina tekijöinä tutkittiin haketettavan puun laadun, terien kuluneisuuden ja haketuksen aikana tapahtuvan hakkurin pyörimisnopeuden hidastumisen vaikutusta. Palakoon analysointiin kehitettiin kaksivaiheinen seulonta, mikä mahdollisti suuren näytekoon (n. 6 i-m3) käytön palakokoanalyysissä. Tällä tavalla saatiin määritettyä pitkien kappaleiden hyvin pienetkin osuudet luotettavasti. Selvästi vähiten pitkiä kappaleita oli järeällä rumpuhakkurilla tehdyssä hakkeessa. Keveällä laikkahakkurilla tehdyssä hakkeessa oli pitkiä kappaleita selvästi eniten. Purua hakkeeseen tuli eniten järeällä rumpuhakkurilla ja vähiten keveällä laikkahakkurilla. Eri kokeissa yli 200 mm pitkien palojen osuus hakkeessa oli 0 - 0,4 paino-%. Hakkureiden välillä oli selviä eroja, mutta erot olivat pienempiä kuin eri puuraaka-aineilla tehtyjen kokeiden väliset erot. Terien tylsyminen aiheutti rumpuhakkureilla yli 200 mm:n palojen osuuden lisääntymisen moninkertaiseksi verrattuna terävillä terillä valmistettuun hakkeeseen. Tämä osoittaa selvästi, että hakkurin valinnalla voidaan vaikuttaa ylisuurten palojen osuuteen, mutta hyväkään hakkuri ei tee hyvää haketta tylsillä terillä.

KW - wood fuels

KW - chips

KW - dimensions

KW - chipping

KW - storages

KW - chippers

M3 - Report

SN - 951-38-3125-6

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Seppänen V. Polttohakkeen palakoko välivarastohaketuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 863).