Polttopuun kuivauksen tehostaminen ja laadun parantaminen

Tapio Ranta, Kari Hillebrand

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Polttopuuta käytetään Suomessa noin 6,1 miljoonaa m3 vuodessa, suurin osa pilkkeinä sekä osa myös hakkeena. Käyttäjän kannalta merkittävin polttopuun laatuun vaikuttava tekijä on polttopuun kosteus. Perinteinen tapa alentaa pilkkeiden kosteutta on kuivata niitä ulkona katetuissa pinoissa tai kasoissa 1-2 vuotta. Kaupallisessa pilketuotannossa kyseisen kuivausmuodon haittana on kuitenkin varaston hidas kierto ja siitä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi ongelmia aiheuttavat pilkkeiden laadun vaihtelu ja tuotannon kausiluontoisuus. Vastaavia epäkohtia - homehtumista, epätasaista kuivumista ja kuivumisen hitautta esiintyy myös hakkeen kuivauksessa- Polttopuun keinokuivauksella ja kunnollisella varastoinnilla poltopuun laatu voidaan varmistaa ja varaston kiertoa nopeuttaa. VTT on tutkinut pienkäyttöön tarkoitetun puupolttoaineen laatua ja tuotannon taloudellisuutta Tekesin Puuenergian teknologiaohjelmaan liittyvässä projektissa "Puupolttoaineiden jakelu, käsittely ja laadun parantaminen pienkäytössä". Tutkimus on käsittellyt niin polttopuun keinokuivauksen tehostamista kuin puupolttoaineen priimausta varastolla. Pilkkeiden keinokuivausta on tutkittu yhdessä Työtehoseuran kanssa käyttäen hyväksi VTT:n olosuhdesimulaattoria ja Työtehoseuran metsäosaston lämpökoeasemalla olevaa koekuivuria. Kuivauksen tehostamista on tarkasteltu lisäksi laskennallisesti mallintamalla.
Original languageFinnish
Article number3
JournalKoneviesti
Volume51
Issue number14
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this