Abstract
Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on käynnissä Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa –hanke, jossa yhtenä keskeisimpänä toimenpiteenä on laatia tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan. Hankkeelle tehtiin toimeksiantona selvitys polttopuun mahdollisesta kuivauksesta Enon energiaosuuskunnan Uimaharjun lämpölaitoksen lämpöenergialla.
Teoreettisesti Uimaharjun lämpölaitos voisi tuottaa lämpöä kuukausittain noin 1400 MWh ja vuositasolla yli 17 000 MWh biokattiloiden nimellislämmöntuotantokapasiteetin mukaan.
Nykyisellään hyödyntämättä jäävää lämmöntuotantokapasiteettia on jopa 66 %. Tällä kapasiteetilla voitaisiin kuivata 80 000 irtokuutiota pilkettä vuodessa, mikä vastaa noin puolta Pohjois-Karjalassa myytävästä kaupallisesta polttopuusta.
Vastaavasti haketta voitaisiin kuivata Uimaharjun laitoksen käyttämättömällä
lämmöntuotantokapasiteetilla 80 000 irtokuutiota, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia maakunnan energialaitosten käyttämästä puuhakkeesta.
Kuivauksen kustannukset laskettiin kuivattaessa haketta tai pilkettä siirrettävässä
konttikuivurissa, jonka investoi joko polttopuuyrittäjä tai energiaosuuskunta. Tarkastelussa kuivureita oli kolme, joista yksi oli jatkuvatoiminen hakekuivuri. Muut toimivat panoskuivausperiaatteella. Kuivauslämpö oletettiin ostettavan kaikissa vaihtoehdoissa Uimaharjun lämpölaitokselta.
Kuivauskustannukset riippuvat eniten kuivauslämmön hinnasta, sillä sen osuus eri vaihtoehdoissa oli 67-90 % kuivauksen kokonaiskustannuksista käytettäessä lämmönhintaa 45-70 €/MWh. Tällöin kuivaus oli edullisimmillaan 7,6 €/irto m3 ja kalleimmillaan 16,3 €/irto m3 laskettaessa eri investointi- ja lämmönhintavaihtoehdoilla.
Teoreettisesti Uimaharjun lämpölaitos voisi tuottaa lämpöä kuukausittain noin 1400 MWh ja vuositasolla yli 17 000 MWh biokattiloiden nimellislämmöntuotantokapasiteetin mukaan.
Nykyisellään hyödyntämättä jäävää lämmöntuotantokapasiteettia on jopa 66 %. Tällä kapasiteetilla voitaisiin kuivata 80 000 irtokuutiota pilkettä vuodessa, mikä vastaa noin puolta Pohjois-Karjalassa myytävästä kaupallisesta polttopuusta.
Vastaavasti haketta voitaisiin kuivata Uimaharjun laitoksen käyttämättömällä
lämmöntuotantokapasiteetilla 80 000 irtokuutiota, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia maakunnan energialaitosten käyttämästä puuhakkeesta.
Kuivauksen kustannukset laskettiin kuivattaessa haketta tai pilkettä siirrettävässä
konttikuivurissa, jonka investoi joko polttopuuyrittäjä tai energiaosuuskunta. Tarkastelussa kuivureita oli kolme, joista yksi oli jatkuvatoiminen hakekuivuri. Muut toimivat panoskuivausperiaatteella. Kuivauslämpö oletettiin ostettavan kaikissa vaihtoehdoissa Uimaharjun lämpölaitokselta.
Kuivauskustannukset riippuvat eniten kuivauslämmön hinnasta, sillä sen osuus eri vaihtoehdoissa oli 67-90 % kuivauksen kokonaiskustannuksista käytettäessä lämmönhintaa 45-70 €/MWh. Tällöin kuivaus oli edullisimmillaan 7,6 €/irto m3 ja kalleimmillaan 16,3 €/irto m3 laskettaessa eri investointi- ja lämmönhintavaihtoehdoilla.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 23 |
| Publication status | Published - 2018 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Asiakasraportti |
|---|---|
| Number | VTT-CR-00287-18 |
Keywords
- warm air drying
- wood chips
- heat entrepreneurship