Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on käynnissä Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa –hanke, jossa yhtenä keskeisimpänä toimenpiteenä on laatia tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan. Hankkeelle tehtiin toimeksiantona selvitys polttopuun mahdollisesta kuivauksesta Enon energiaosuuskunnan Uimaharjun lämpölaitoksen lämpöenergialla.
Teoreettisesti Uimaharjun lämpölaitos voisi tuottaa lämpöä kuukausittain noin 1400 MWh ja vuositasolla yli 17 000 MWh biokattiloiden nimellislämmöntuotantokapasiteetin mukaan.
Nykyisellään hyödyntämättä jäävää lämmöntuotantokapasiteettia on jopa 66 %. Tällä kapasiteetilla voitaisiin kuivata 80 000 irtokuutiota pilkettä vuodessa, mikä vastaa noin puolta Pohjois-Karjalassa myytävästä kaupallisesta polttopuusta.
Vastaavasti haketta voitaisiin kuivata Uimaharjun laitoksen käyttämättömällä
lämmöntuotantokapasiteetilla 80 000 irtokuutiota, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia maakunnan energialaitosten käyttämästä puuhakkeesta.
Kuivauksen kustannukset laskettiin kuivattaessa haketta tai pilkettä siirrettävässä
konttikuivurissa, jonka investoi joko polttopuuyrittäjä tai energiaosuuskunta. Tarkastelussa kuivureita oli kolme, joista yksi oli jatkuvatoiminen hakekuivuri. Muut toimivat panoskuivausperiaatteella. Kuivauslämpö oletettiin ostettavan kaikissa vaihtoehdoissa Uimaharjun lämpölaitokselta.
Kuivauskustannukset riippuvat eniten kuivauslämmön hinnasta, sillä sen osuus eri vaihtoehdoissa oli 67-90 % kuivauksen kokonaiskustannuksista käytettäessä lämmönhintaa 45-70 €/MWh. Tällöin kuivaus oli edullisimmillaan 7,6 €/irto m3 ja kalleimmillaan 16,3 €/irto m3 laskettaessa eri investointi- ja lämmönhintavaihtoehdoilla.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages23
Publication statusPublished - 2018
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Asiakasraportti
NumberVTT-CR-00287-18

Keywords

  • warm air drying
  • wood chips
  • heat entrepreneurship

Cite this

Raitila, J., & Virkkunen, M. (2018). Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Asiakasraportti, No. VTT-CR-00287-18
Raitila, Jyrki ; Virkkunen, Matti. / Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla. VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 23 p. (VTT Asiakasraportti; No. VTT-CR-00287-18).
@book{16fba5efdd8049bcab448636d55bf305,
title = "Polttopuun kuivaus hakel{\"a}mp{\"o}laitoksen l{\"a}mp{\"o}energialla",
abstract = "Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on k{\"a}ynniss{\"a} Kohti {\"o}ljyvapaata ja v{\"a}h{\"a}hiilist{\"a} Pohjois-Karjalaa –hanke, jossa yhten{\"a} keskeisimp{\"a}n{\"a} toimenpiteen{\"a} on laatia tiekartta {\"o}ljyvapaaseen ja v{\"a}h{\"a}hiiliseen Pohjois-Karjalaan. Hankkeelle tehtiin toimeksiantona selvitys polttopuun mahdollisesta kuivauksesta Enon energiaosuuskunnan Uimaharjun l{\"a}mp{\"o}laitoksen l{\"a}mp{\"o}energialla.Teoreettisesti Uimaharjun l{\"a}mp{\"o}laitos voisi tuottaa l{\"a}mp{\"o}{\"a} kuukausittain noin 1400 MWh ja vuositasolla yli 17 000 MWh biokattiloiden nimellisl{\"a}mm{\"o}ntuotantokapasiteetin mukaan.Nykyisell{\"a}{\"a}n hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}tt{\"a} j{\"a}{\"a}v{\"a}{\"a} l{\"a}mm{\"o}ntuotantokapasiteettia on jopa 66 {\%}. T{\"a}ll{\"a} kapasiteetilla voitaisiin kuivata 80 000 irtokuutiota pilkett{\"a} vuodessa, mik{\"a} vastaa noin puolta Pohjois-Karjalassa myyt{\"a}v{\"a}st{\"a} kaupallisesta polttopuusta.Vastaavasti haketta voitaisiin kuivata Uimaharjun laitoksen k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}tt{\"o}m{\"a}ll{\"a}l{\"a}mm{\"o}ntuotantokapasiteetilla 80 000 irtokuutiota, mik{\"a} vastaa noin yhdeks{\"a}{\"a} prosenttia maakunnan energialaitosten k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}st{\"a} puuhakkeesta.Kuivauksen kustannukset laskettiin kuivattaessa haketta tai pilkett{\"a} siirrett{\"a}v{\"a}ss{\"a}konttikuivurissa, jonka investoi joko polttopuuyritt{\"a}j{\"a} tai energiaosuuskunta. Tarkastelussa kuivureita oli kolme, joista yksi oli jatkuvatoiminen hakekuivuri. Muut toimivat panoskuivausperiaatteella. Kuivausl{\"a}mp{\"o} oletettiin ostettavan kaikissa vaihtoehdoissa Uimaharjun l{\"a}mp{\"o}laitokselta. Kuivauskustannukset riippuvat eniten kuivausl{\"a}mm{\"o}n hinnasta, sill{\"a} sen osuus eri vaihtoehdoissa oli 67-90 {\%} kuivauksen kokonaiskustannuksista k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} l{\"a}mm{\"o}nhintaa 45-70 €/MWh. T{\"a}ll{\"o}in kuivaus oli edullisimmillaan 7,6 €/irto m3 ja kalleimmillaan 16,3 €/irto m3 laskettaessa eri investointi- ja l{\"a}mm{\"o}nhintavaihtoehdoilla.",
keywords = "warm air drying, wood chips, heat entrepreneurship",
author = "Jyrki Raitila and Matti Virkkunen",
note = "Project: 118050",
year = "2018",
language = "Finnish",
series = "VTT Asiakasraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "VTT-CR-00287-18",
address = "Finland",

}

Raitila, J & Virkkunen, M 2018, Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla. VTT Asiakasraportti, no. VTT-CR-00287-18, VTT Technical Research Centre of Finland.

Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla. / Raitila, Jyrki; Virkkunen, Matti.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 23 p. (VTT Asiakasraportti; No. VTT-CR-00287-18).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla

AU - Raitila, Jyrki

AU - Virkkunen, Matti

N1 - Project: 118050

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on käynnissä Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa –hanke, jossa yhtenä keskeisimpänä toimenpiteenä on laatia tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan. Hankkeelle tehtiin toimeksiantona selvitys polttopuun mahdollisesta kuivauksesta Enon energiaosuuskunnan Uimaharjun lämpölaitoksen lämpöenergialla.Teoreettisesti Uimaharjun lämpölaitos voisi tuottaa lämpöä kuukausittain noin 1400 MWh ja vuositasolla yli 17 000 MWh biokattiloiden nimellislämmöntuotantokapasiteetin mukaan.Nykyisellään hyödyntämättä jäävää lämmöntuotantokapasiteettia on jopa 66 %. Tällä kapasiteetilla voitaisiin kuivata 80 000 irtokuutiota pilkettä vuodessa, mikä vastaa noin puolta Pohjois-Karjalassa myytävästä kaupallisesta polttopuusta.Vastaavasti haketta voitaisiin kuivata Uimaharjun laitoksen käyttämättömällälämmöntuotantokapasiteetilla 80 000 irtokuutiota, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia maakunnan energialaitosten käyttämästä puuhakkeesta.Kuivauksen kustannukset laskettiin kuivattaessa haketta tai pilkettä siirrettävässäkonttikuivurissa, jonka investoi joko polttopuuyrittäjä tai energiaosuuskunta. Tarkastelussa kuivureita oli kolme, joista yksi oli jatkuvatoiminen hakekuivuri. Muut toimivat panoskuivausperiaatteella. Kuivauslämpö oletettiin ostettavan kaikissa vaihtoehdoissa Uimaharjun lämpölaitokselta. Kuivauskustannukset riippuvat eniten kuivauslämmön hinnasta, sillä sen osuus eri vaihtoehdoissa oli 67-90 % kuivauksen kokonaiskustannuksista käytettäessä lämmönhintaa 45-70 €/MWh. Tällöin kuivaus oli edullisimmillaan 7,6 €/irto m3 ja kalleimmillaan 16,3 €/irto m3 laskettaessa eri investointi- ja lämmönhintavaihtoehdoilla.

AB - Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla on käynnissä Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa –hanke, jossa yhtenä keskeisimpänä toimenpiteenä on laatia tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan. Hankkeelle tehtiin toimeksiantona selvitys polttopuun mahdollisesta kuivauksesta Enon energiaosuuskunnan Uimaharjun lämpölaitoksen lämpöenergialla.Teoreettisesti Uimaharjun lämpölaitos voisi tuottaa lämpöä kuukausittain noin 1400 MWh ja vuositasolla yli 17 000 MWh biokattiloiden nimellislämmöntuotantokapasiteetin mukaan.Nykyisellään hyödyntämättä jäävää lämmöntuotantokapasiteettia on jopa 66 %. Tällä kapasiteetilla voitaisiin kuivata 80 000 irtokuutiota pilkettä vuodessa, mikä vastaa noin puolta Pohjois-Karjalassa myytävästä kaupallisesta polttopuusta.Vastaavasti haketta voitaisiin kuivata Uimaharjun laitoksen käyttämättömällälämmöntuotantokapasiteetilla 80 000 irtokuutiota, mikä vastaa noin yhdeksää prosenttia maakunnan energialaitosten käyttämästä puuhakkeesta.Kuivauksen kustannukset laskettiin kuivattaessa haketta tai pilkettä siirrettävässäkonttikuivurissa, jonka investoi joko polttopuuyrittäjä tai energiaosuuskunta. Tarkastelussa kuivureita oli kolme, joista yksi oli jatkuvatoiminen hakekuivuri. Muut toimivat panoskuivausperiaatteella. Kuivauslämpö oletettiin ostettavan kaikissa vaihtoehdoissa Uimaharjun lämpölaitokselta. Kuivauskustannukset riippuvat eniten kuivauslämmön hinnasta, sillä sen osuus eri vaihtoehdoissa oli 67-90 % kuivauksen kokonaiskustannuksista käytettäessä lämmönhintaa 45-70 €/MWh. Tällöin kuivaus oli edullisimmillaan 7,6 €/irto m3 ja kalleimmillaan 16,3 €/irto m3 laskettaessa eri investointi- ja lämmönhintavaihtoehdoilla.

KW - warm air drying

KW - wood chips

KW - heat entrepreneurship

M3 - Report

T3 - VTT Asiakasraportti

BT - Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Raitila J, Virkkunen M. Polttopuun kuivaus hakelämpölaitoksen lämpöenergialla. VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 23 p. (VTT Asiakasraportti; No. VTT-CR-00287-18).