PortNetin vaikuttavuuden arviointi

Raine Hautala, Pekka Leviäkangas, Risto Kulmala, Seppo Auvinen, Robin Berglund

Research output: Book/ReportReport

Abstract

PortNet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Järjestelmän ydin muodostuu Merenkulkulaitokselle, Tullille ja satamalaitoksille välitettävistä tiedoista ja vastaavasti näiden organisaatioiden tarjoamista meriliikenteen tietopalveluista. PortNet-yhteisöön kuuluu em. organisaatioiden lisäksi yksityisiä yrityksiä. PortNetin palveluilla on nykyään noin 1300 käyttäjää. Tässä työssä arvioitiin PortNetin vaikuttavuutta ja miten sitä tulisi edelleen kehittää. Lisäksi arvioitiin liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeiden soveltuvuutta tähän arviointityöhön.
PortNet edistää selvästi liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. PortNet on myös yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on vähintään 2, vaikka laskelmiin otettiin mukaan vain PortNetin hyödyt sen pääkäyttäjien hallinnollisissa toiminnoissa. Näin laskettujen suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi PortNet tuottaa myös paljon laadullisia hyötyjä kuten:
– yksityisen ja julkisen sektorin välinen edistyksellinen toimintamalli tehostaa eri osapuolten toimintatapoja
ja yhteistyötä sekä ulkomaankaupan toimintaedellytyksiä
– välilliset hyödyt logististen prosessien tehostumiseen
– tiedon oikeellisuuden ja laadun sekä työmukavuuden paraneminen.
PortNetin toimintamalli on kansainvälisestikin hyvä esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin toimivasta yhteistyömallista ja sillä on selvää vientipotentiaalia. PortNetin hyödyt kasvavat tulevaisuudessa edelleen sähköisen asioinnin lisääntyessä sekä integroitaessa uusia toimintoja ja järjestelmiä PortNetiin. PortNet tehostaa eri toimijoiden operatiivista toimintaa ja logistisia prosesseja. PortNetin vaikuttavuutta voidaan parantaa järjestelmän teknisten toimenpiteiden kehittämisen lisäksi toteuttamalla meriliikenteen järjestelmäarkkitehtuuri, laatimalla PortNetille liiketoimintasuunnitelma, edistämällä PortNetin toimintamallin vientiä sekä järjestämällä vuosittainen tiedonvaihto- ja yhteistyöfoorumi PortNetin osapuolten kesken kehittämistarpeiden kohdistamiseksi. Käyttäjätarpeiden selvittäminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohje antoi toimivan kehikon PortNetin vaikuttavuuden arvioinnille. Ohjeissa käytetty Du Pont -malli sopii paremmin yritystasoiseen arviointiin kuin PortNetin kaltaisen laajan, toimialatasoisen järjestelmän taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointeja tehtäessä tuleekin muistaa, että ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi soveltaen muun hankearvioinnin ohjeistuksen ohella.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
Number of pages81
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesFITS-julkaisuja
Number15/2003

Keywords

  • maritime information systems
  • PortNet
  • telematics
  • impact evaluation
  • electronic business

Cite this

Hautala, R., Leviäkangas, P., Kulmala, R., Auvinen, S., & Berglund, R. (2003). PortNetin vaikuttavuuden arviointi. Helsinki. FITS-julkaisuja, No. 15/2003
Hautala, Raine ; Leviäkangas, Pekka ; Kulmala, Risto ; Auvinen, Seppo ; Berglund, Robin. / PortNetin vaikuttavuuden arviointi. Helsinki, 2003. 81 p. (FITS-julkaisuja; No. 15/2003).
@book{f73e53fd332e497b851b273015dcd711,
title = "PortNetin vaikuttavuuden arviointi",
abstract = "PortNet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. J{\"a}rjestelm{\"a}n ydin muodostuu Merenkulkulaitokselle, Tullille ja satamalaitoksille v{\"a}litett{\"a}vist{\"a} tiedoista ja vastaavasti n{\"a}iden organisaatioiden tarjoamista meriliikenteen tietopalveluista. PortNet-yhteis{\"o}{\"o}n kuuluu em. organisaatioiden lis{\"a}ksi yksityisi{\"a} yrityksi{\"a}. PortNetin palveluilla on nyky{\"a}{\"a}n noin 1300 k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}{\"a}. T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} arvioitiin PortNetin vaikuttavuutta ja miten sit{\"a} tulisi edelleen kehitt{\"a}{\"a}. Lis{\"a}ksi arvioitiin liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeiden soveltuvuutta t{\"a}h{\"a}n arviointity{\"o}h{\"o}n.PortNet edist{\"a}{\"a} selv{\"a}sti liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. PortNet on my{\"o}s yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Sen hy{\"o}ty-kustannussuhde on v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 2, vaikka laskelmiin otettiin mukaan vain PortNetin hy{\"o}dyt sen p{\"a}{\"a}k{\"a}ytt{\"a}jien hallinnollisissa toiminnoissa. N{\"a}in laskettujen suorien taloudellisten vaikutusten lis{\"a}ksi PortNet tuottaa my{\"o}s paljon laadullisia hy{\"o}tyj{\"a} kuten:– yksityisen ja julkisen sektorin v{\"a}linen edistyksellinen toimintamalli tehostaa eri osapuolten toimintatapojaja yhteisty{\"o}t{\"a} sek{\"a} ulkomaankaupan toimintaedellytyksi{\"a}– v{\"a}lilliset hy{\"o}dyt logististen prosessien tehostumiseen– tiedon oikeellisuuden ja laadun sek{\"a} ty{\"o}mukavuuden paraneminen.PortNetin toimintamalli on kansainv{\"a}lisestikin hyv{\"a} esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin toimivasta yhteisty{\"o}mallista ja sill{\"a} on selv{\"a}{\"a} vientipotentiaalia. PortNetin hy{\"o}dyt kasvavat tulevaisuudessa edelleen s{\"a}hk{\"o}isen asioinnin lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} sek{\"a} integroitaessa uusia toimintoja ja j{\"a}rjestelmi{\"a} PortNetiin. PortNet tehostaa eri toimijoiden operatiivista toimintaa ja logistisia prosesseja. PortNetin vaikuttavuutta voidaan parantaa j{\"a}rjestelm{\"a}n teknisten toimenpiteiden kehitt{\"a}misen lis{\"a}ksi toteuttamalla meriliikenteen j{\"a}rjestelm{\"a}arkkitehtuuri, laatimalla PortNetille liiketoimintasuunnitelma, edist{\"a}m{\"a}ll{\"a} PortNetin toimintamallin vienti{\"a} sek{\"a} j{\"a}rjest{\"a}m{\"a}ll{\"a} vuosittainen tiedonvaihto- ja yhteisty{\"o}foorumi PortNetin osapuolten kesken kehitt{\"a}mistarpeiden kohdistamiseksi. K{\"a}ytt{\"a}j{\"a}tarpeiden selvitt{\"a}minen ja huomioon ottaminen on t{\"a}rke{\"a}{\"a}. Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohje antoi toimivan kehikon PortNetin vaikuttavuuden arvioinnille. Ohjeissa k{\"a}ytetty Du Pont -malli sopii paremmin yritystasoiseen arviointiin kuin PortNetin kaltaisen laajan, toimialatasoisen j{\"a}rjestelm{\"a}n taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointeja teht{\"a}ess{\"a} tuleekin muistaa, ett{\"a} ohjeet on tarkoitettu k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}ksi soveltaen muun hankearvioinnin ohjeistuksen ohella.",
keywords = "maritime information systems, PortNet, telematics, impact evaluation, electronic business",
author = "Raine Hautala and Pekka Levi{\"a}kangas and Risto Kulmala and Seppo Auvinen and Robin Berglund",
year = "2003",
language = "Finnish",
isbn = "951-723-776-6",
series = "FITS-julkaisuja",
number = "15/2003",

}

Hautala, R, Leviäkangas, P, Kulmala, R, Auvinen, S & Berglund, R 2003, PortNetin vaikuttavuuden arviointi. FITS-julkaisuja, no. 15/2003, Helsinki.

PortNetin vaikuttavuuden arviointi. / Hautala, Raine; Leviäkangas, Pekka; Kulmala, Risto; Auvinen, Seppo; Berglund, Robin.

Helsinki, 2003. 81 p. (FITS-julkaisuja; No. 15/2003).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - PortNetin vaikuttavuuden arviointi

AU - Hautala, Raine

AU - Leviäkangas, Pekka

AU - Kulmala, Risto

AU - Auvinen, Seppo

AU - Berglund, Robin

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - PortNet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Järjestelmän ydin muodostuu Merenkulkulaitokselle, Tullille ja satamalaitoksille välitettävistä tiedoista ja vastaavasti näiden organisaatioiden tarjoamista meriliikenteen tietopalveluista. PortNet-yhteisöön kuuluu em. organisaatioiden lisäksi yksityisiä yrityksiä. PortNetin palveluilla on nykyään noin 1300 käyttäjää. Tässä työssä arvioitiin PortNetin vaikuttavuutta ja miten sitä tulisi edelleen kehittää. Lisäksi arvioitiin liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeiden soveltuvuutta tähän arviointityöhön.PortNet edistää selvästi liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. PortNet on myös yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on vähintään 2, vaikka laskelmiin otettiin mukaan vain PortNetin hyödyt sen pääkäyttäjien hallinnollisissa toiminnoissa. Näin laskettujen suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi PortNet tuottaa myös paljon laadullisia hyötyjä kuten:– yksityisen ja julkisen sektorin välinen edistyksellinen toimintamalli tehostaa eri osapuolten toimintatapojaja yhteistyötä sekä ulkomaankaupan toimintaedellytyksiä– välilliset hyödyt logististen prosessien tehostumiseen– tiedon oikeellisuuden ja laadun sekä työmukavuuden paraneminen.PortNetin toimintamalli on kansainvälisestikin hyvä esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin toimivasta yhteistyömallista ja sillä on selvää vientipotentiaalia. PortNetin hyödyt kasvavat tulevaisuudessa edelleen sähköisen asioinnin lisääntyessä sekä integroitaessa uusia toimintoja ja järjestelmiä PortNetiin. PortNet tehostaa eri toimijoiden operatiivista toimintaa ja logistisia prosesseja. PortNetin vaikuttavuutta voidaan parantaa järjestelmän teknisten toimenpiteiden kehittämisen lisäksi toteuttamalla meriliikenteen järjestelmäarkkitehtuuri, laatimalla PortNetille liiketoimintasuunnitelma, edistämällä PortNetin toimintamallin vientiä sekä järjestämällä vuosittainen tiedonvaihto- ja yhteistyöfoorumi PortNetin osapuolten kesken kehittämistarpeiden kohdistamiseksi. Käyttäjätarpeiden selvittäminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohje antoi toimivan kehikon PortNetin vaikuttavuuden arvioinnille. Ohjeissa käytetty Du Pont -malli sopii paremmin yritystasoiseen arviointiin kuin PortNetin kaltaisen laajan, toimialatasoisen järjestelmän taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointeja tehtäessä tuleekin muistaa, että ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi soveltaen muun hankearvioinnin ohjeistuksen ohella.

AB - PortNet on kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva tietoverkko. Järjestelmän ydin muodostuu Merenkulkulaitokselle, Tullille ja satamalaitoksille välitettävistä tiedoista ja vastaavasti näiden organisaatioiden tarjoamista meriliikenteen tietopalveluista. PortNet-yhteisöön kuuluu em. organisaatioiden lisäksi yksityisiä yrityksiä. PortNetin palveluilla on nykyään noin 1300 käyttäjää. Tässä työssä arvioitiin PortNetin vaikuttavuutta ja miten sitä tulisi edelleen kehittää. Lisäksi arvioitiin liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohjeiden soveltuvuutta tähän arviointityöhön.PortNet edistää selvästi liikenne- ja tietoyhteiskuntapoliittisten tavoitteiden saavuttamista. PortNet on myös yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Sen hyöty-kustannussuhde on vähintään 2, vaikka laskelmiin otettiin mukaan vain PortNetin hyödyt sen pääkäyttäjien hallinnollisissa toiminnoissa. Näin laskettujen suorien taloudellisten vaikutusten lisäksi PortNet tuottaa myös paljon laadullisia hyötyjä kuten:– yksityisen ja julkisen sektorin välinen edistyksellinen toimintamalli tehostaa eri osapuolten toimintatapojaja yhteistyötä sekä ulkomaankaupan toimintaedellytyksiä– välilliset hyödyt logististen prosessien tehostumiseen– tiedon oikeellisuuden ja laadun sekä työmukavuuden paraneminen.PortNetin toimintamalli on kansainvälisestikin hyvä esimerkki yksityisen ja julkisen sektorin toimivasta yhteistyömallista ja sillä on selvää vientipotentiaalia. PortNetin hyödyt kasvavat tulevaisuudessa edelleen sähköisen asioinnin lisääntyessä sekä integroitaessa uusia toimintoja ja järjestelmiä PortNetiin. PortNet tehostaa eri toimijoiden operatiivista toimintaa ja logistisia prosesseja. PortNetin vaikuttavuutta voidaan parantaa järjestelmän teknisten toimenpiteiden kehittämisen lisäksi toteuttamalla meriliikenteen järjestelmäarkkitehtuuri, laatimalla PortNetille liiketoimintasuunnitelma, edistämällä PortNetin toimintamallin vientiä sekä järjestämällä vuosittainen tiedonvaihto- ja yhteistyöfoorumi PortNetin osapuolten kesken kehittämistarpeiden kohdistamiseksi. Käyttäjätarpeiden selvittäminen ja huomioon ottaminen on tärkeää. Liikennetelematiikkahankkeiden arviointiohje antoi toimivan kehikon PortNetin vaikuttavuuden arvioinnille. Ohjeissa käytetty Du Pont -malli sopii paremmin yritystasoiseen arviointiin kuin PortNetin kaltaisen laajan, toimialatasoisen järjestelmän taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointeja tehtäessä tuleekin muistaa, että ohjeet on tarkoitettu käytettäväksi soveltaen muun hankearvioinnin ohjeistuksen ohella.

KW - maritime information systems

KW - PortNet

KW - telematics

KW - impact evaluation

KW - electronic business

M3 - Report

SN - 951-723-776-6

T3 - FITS-julkaisuja

BT - PortNetin vaikuttavuuden arviointi

CY - Helsinki

ER -

Hautala R, Leviäkangas P, Kulmala R, Auvinen S, Berglund R. PortNetin vaikuttavuuden arviointi. Helsinki, 2003. 81 p. (FITS-julkaisuja; No. 15/2003).