TY - BOOK
T1 - Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät
AU - Saari, Markku
PY - 1987
Y1 - 1987
N2 - Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään uusien
erotusmenetelmien teoreettisia perusteita, teollisia ja
kehitystyön kohteena olevia potentiaalisia sovelluksia
sekä menetelmien kehitysnäkymiä. Käsiteltävät menetelmät
ovat nestekalvouutto, sulakiteytys, molekyyliseulat,
ioninvaihto, parametrinen pumppaus ja vyöhykeadsorptio
sekä kromatografia.
Nestekalvouutto ei ole vielä kaupallisessa käytössä. ja
kokeellista ja teoreettista tutkimusta on tehtävä, ennen
kuin menetelmää voidaan soveltaa käytännön
erotusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuskohteina ovat
hiilivetyseosten ja metallien erotukset sekä jätevesien
ja kaasujen puhdistukset. Sulakiteytystä sovelletaan
useiden orgaanisten aineiden puhdistukseen. Menetelmän
soveltamisessa vaikeuksia aiheuttavat epävarmuustekijät
menetelmän teorian tuntemisessa.
Molekyyliseulazeoliiteilla on jo nykyisin useita
puhdistus- ja erotussovelluksia. Päätrendit
tulevaisuudessa käsittävät todennäköisesti nykyisten
sovellusten huomattavan käytön lisääntymisen ja myös
uusien sovellusten kehittämisen zeoliittien muoto- ja
pintaselektiivisyysominaisuuksien lisääntyessä ja uusien
zeoliittimateriaalien tullessa markkinoille.
Ioninvaihdon käyttöalue on hyvin laaja, ja on
todennäköistä, että käyttösovellukset tulevat edelleen
lisääntymään nykyisiä selektiivisempien, kapasiteetiltaan
suurempien ja mekaanisesti kestävämpien ioninvaihtimien
tullessa käyttöön. Parametrista pumppausta ja
vyöhykeadsorptiota ei ole sovellettu teollisuusmitassa,
mutta on kuitenkin mahdollista, että menetelmiä
voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa erotuksiin, joissa
konventionaaliset erotusmenetelmät eivät ole
taloudellisesti kannattavia. Tuotantomitan
kromatografisia erotusmenetelmiä sovelletaan parfyymi- ja
aromikemikaalien, biotekniikan tuotteiden sekä metallien
erotuksiin. Hyvin puhtaiden ja arvokkaiden tuotteiden
kysyntä lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Näiden
tuotteiden erottamisessa ja puhdistamisessa on
tuotantomitan kromatografisilla menetelmillä
tulevaisuudessa todennäköisesti merkittävä osuus.
AB - Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään uusien
erotusmenetelmien teoreettisia perusteita, teollisia ja
kehitystyön kohteena olevia potentiaalisia sovelluksia
sekä menetelmien kehitysnäkymiä. Käsiteltävät menetelmät
ovat nestekalvouutto, sulakiteytys, molekyyliseulat,
ioninvaihto, parametrinen pumppaus ja vyöhykeadsorptio
sekä kromatografia.
Nestekalvouutto ei ole vielä kaupallisessa käytössä. ja
kokeellista ja teoreettista tutkimusta on tehtävä, ennen
kuin menetelmää voidaan soveltaa käytännön
erotusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuskohteina ovat
hiilivetyseosten ja metallien erotukset sekä jätevesien
ja kaasujen puhdistukset. Sulakiteytystä sovelletaan
useiden orgaanisten aineiden puhdistukseen. Menetelmän
soveltamisessa vaikeuksia aiheuttavat epävarmuustekijät
menetelmän teorian tuntemisessa.
Molekyyliseulazeoliiteilla on jo nykyisin useita
puhdistus- ja erotussovelluksia. Päätrendit
tulevaisuudessa käsittävät todennäköisesti nykyisten
sovellusten huomattavan käytön lisääntymisen ja myös
uusien sovellusten kehittämisen zeoliittien muoto- ja
pintaselektiivisyysominaisuuksien lisääntyessä ja uusien
zeoliittimateriaalien tullessa markkinoille.
Ioninvaihdon käyttöalue on hyvin laaja, ja on
todennäköistä, että käyttösovellukset tulevat edelleen
lisääntymään nykyisiä selektiivisempien, kapasiteetiltaan
suurempien ja mekaanisesti kestävämpien ioninvaihtimien
tullessa käyttöön. Parametrista pumppausta ja
vyöhykeadsorptiota ei ole sovellettu teollisuusmitassa,
mutta on kuitenkin mahdollista, että menetelmiä
voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa erotuksiin, joissa
konventionaaliset erotusmenetelmät eivät ole
taloudellisesti kannattavia. Tuotantomitan
kromatografisia erotusmenetelmiä sovelletaan parfyymi- ja
aromikemikaalien, biotekniikan tuotteiden sekä metallien
erotuksiin. Hyvin puhtaiden ja arvokkaiden tuotteiden
kysyntä lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Näiden
tuotteiden erottamisessa ja puhdistamisessa on
tuotantomitan kromatografisilla menetelmillä
tulevaisuudessa todennäköisesti merkittävä osuus.
KW - industrial processes
KW - extraction
KW - crystallization
KW - adsorption
KW - ion exchanging
KW - chromatography
M3 - Report
SN - 951-38-2652-X
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -