Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät

Markku Saari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään uusien erotusmenetelmien teoreettisia perusteita, teollisia ja kehitystyön kohteena olevia potentiaalisia sovelluksia sekä menetelmien kehitysnäkymiä. Käsiteltävät menetelmät ovat nestekalvouutto, sulakiteytys, molekyyliseulat, ioninvaihto, parametrinen pumppaus ja vyöhykeadsorptio sekä kromatografia. Nestekalvouutto ei ole vielä kaupallisessa käytössä. ja kokeellista ja teoreettista tutkimusta on tehtävä, ennen kuin menetelmää voidaan soveltaa käytännön erotusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuskohteina ovat hiilivetyseosten ja metallien erotukset sekä jätevesien ja kaasujen puhdistukset. Sulakiteytystä sovelletaan useiden orgaanisten aineiden puhdistukseen. Menetelmän soveltamisessa vaikeuksia aiheuttavat epävarmuustekijät menetelmän teorian tuntemisessa. Molekyyliseulazeoliiteilla on jo nykyisin useita puhdistus- ja erotussovelluksia. Päätrendit tulevaisuudessa käsittävät todennäköisesti nykyisten sovellusten huomattavan käytön lisääntymisen ja myös uusien sovellusten kehittämisen zeoliittien muoto- ja pintaselektiivisyysominaisuuksien lisääntyessä ja uusien zeoliittimateriaalien tullessa markkinoille. Ioninvaihdon käyttöalue on hyvin laaja, ja on todennäköistä, että käyttösovellukset tulevat edelleen lisääntymään nykyisiä selektiivisempien, kapasiteetiltaan suurempien ja mekaanisesti kestävämpien ioninvaihtimien tullessa käyttöön. Parametrista pumppausta ja vyöhykeadsorptiota ei ole sovellettu teollisuusmitassa, mutta on kuitenkin mahdollista, että menetelmiä voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa erotuksiin, joissa konventionaaliset erotusmenetelmät eivät ole taloudellisesti kannattavia. Tuotantomitan kromatografisia erotusmenetelmiä sovelletaan parfyymi- ja aromikemikaalien, biotekniikan tuotteiden sekä metallien erotuksiin. Hyvin puhtaiden ja arvokkaiden tuotteiden kysyntä lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Näiden tuotteiden erottamisessa ja puhdistamisessa on tuotantomitan kromatografisilla menetelmillä tulevaisuudessa todennäköisesti merkittävä osuus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages136
ISBN (Print)951-38-2652-X
Publication statusPublished - 1987
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.730
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • industrial processes
  • extraction
  • crystallization
  • adsorption
  • ion exchanging
  • chromatography

Cite this

Saari, M. (1987). Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 730
Saari, Markku. / Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 136 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 730).
@book{379e0f1507a84679887b5611dc72830f,
title = "Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelm{\"a}t",
abstract = "Kirjallisuustutkimuksessa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n uusien erotusmenetelmien teoreettisia perusteita, teollisia ja kehitysty{\"o}n kohteena olevia potentiaalisia sovelluksia sek{\"a} menetelmien kehitysn{\"a}kymi{\"a}. K{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}t menetelm{\"a}t ovat nestekalvouutto, sulakiteytys, molekyyliseulat, ioninvaihto, parametrinen pumppaus ja vy{\"o}hykeadsorptio sek{\"a} kromatografia. Nestekalvouutto ei ole viel{\"a} kaupallisessa k{\"a}yt{\"o}ss{\"a}. ja kokeellista ja teoreettista tutkimusta on teht{\"a}v{\"a}, ennen kuin menetelm{\"a}{\"a} voidaan soveltaa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n erotusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuskohteina ovat hiilivetyseosten ja metallien erotukset sek{\"a} j{\"a}tevesien ja kaasujen puhdistukset. Sulakiteytyst{\"a} sovelletaan useiden orgaanisten aineiden puhdistukseen. Menetelm{\"a}n soveltamisessa vaikeuksia aiheuttavat ep{\"a}varmuustekij{\"a}t menetelm{\"a}n teorian tuntemisessa. Molekyyliseulazeoliiteilla on jo nykyisin useita puhdistus- ja erotussovelluksia. P{\"a}{\"a}trendit tulevaisuudessa k{\"a}sitt{\"a}v{\"a}t todenn{\"a}k{\"o}isesti nykyisten sovellusten huomattavan k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}ntymisen ja my{\"o}s uusien sovellusten kehitt{\"a}misen zeoliittien muoto- ja pintaselektiivisyysominaisuuksien lis{\"a}{\"a}ntyess{\"a} ja uusien zeoliittimateriaalien tullessa markkinoille. Ioninvaihdon k{\"a}ytt{\"o}alue on hyvin laaja, ja on todenn{\"a}k{\"o}ist{\"a}, ett{\"a} k{\"a}ytt{\"o}sovellukset tulevat edelleen lis{\"a}{\"a}ntym{\"a}{\"a}n nykyisi{\"a} selektiivisempien, kapasiteetiltaan suurempien ja mekaanisesti kest{\"a}v{\"a}mpien ioninvaihtimien tullessa k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. Parametrista pumppausta ja vy{\"o}hykeadsorptiota ei ole sovellettu teollisuusmitassa, mutta on kuitenkin mahdollista, ett{\"a} menetelmi{\"a} voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa erotuksiin, joissa konventionaaliset erotusmenetelm{\"a}t eiv{\"a}t ole taloudellisesti kannattavia. Tuotantomitan kromatografisia erotusmenetelmi{\"a} sovelletaan parfyymi- ja aromikemikaalien, biotekniikan tuotteiden sek{\"a} metallien erotuksiin. Hyvin puhtaiden ja arvokkaiden tuotteiden kysynt{\"a} lis{\"a}{\"a}ntyy merkitt{\"a}v{\"a}sti tulevina vuosina. N{\"a}iden tuotteiden erottamisessa ja puhdistamisessa on tuotantomitan kromatografisilla menetelmill{\"a} tulevaisuudessa todenn{\"a}k{\"o}isesti merkitt{\"a}v{\"a} osuus.",
keywords = "industrial processes, extraction, crystallization, adsorption, ion exchanging, chromatography",
author = "Markku Saari",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2652-X",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "730",
address = "Finland",

}

Saari, M 1987, Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 730, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät. / Saari, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 136 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 730).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät

AU - Saari, Markku

PY - 1987

Y1 - 1987

N2 - Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään uusien erotusmenetelmien teoreettisia perusteita, teollisia ja kehitystyön kohteena olevia potentiaalisia sovelluksia sekä menetelmien kehitysnäkymiä. Käsiteltävät menetelmät ovat nestekalvouutto, sulakiteytys, molekyyliseulat, ioninvaihto, parametrinen pumppaus ja vyöhykeadsorptio sekä kromatografia. Nestekalvouutto ei ole vielä kaupallisessa käytössä. ja kokeellista ja teoreettista tutkimusta on tehtävä, ennen kuin menetelmää voidaan soveltaa käytännön erotusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuskohteina ovat hiilivetyseosten ja metallien erotukset sekä jätevesien ja kaasujen puhdistukset. Sulakiteytystä sovelletaan useiden orgaanisten aineiden puhdistukseen. Menetelmän soveltamisessa vaikeuksia aiheuttavat epävarmuustekijät menetelmän teorian tuntemisessa. Molekyyliseulazeoliiteilla on jo nykyisin useita puhdistus- ja erotussovelluksia. Päätrendit tulevaisuudessa käsittävät todennäköisesti nykyisten sovellusten huomattavan käytön lisääntymisen ja myös uusien sovellusten kehittämisen zeoliittien muoto- ja pintaselektiivisyysominaisuuksien lisääntyessä ja uusien zeoliittimateriaalien tullessa markkinoille. Ioninvaihdon käyttöalue on hyvin laaja, ja on todennäköistä, että käyttösovellukset tulevat edelleen lisääntymään nykyisiä selektiivisempien, kapasiteetiltaan suurempien ja mekaanisesti kestävämpien ioninvaihtimien tullessa käyttöön. Parametrista pumppausta ja vyöhykeadsorptiota ei ole sovellettu teollisuusmitassa, mutta on kuitenkin mahdollista, että menetelmiä voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa erotuksiin, joissa konventionaaliset erotusmenetelmät eivät ole taloudellisesti kannattavia. Tuotantomitan kromatografisia erotusmenetelmiä sovelletaan parfyymi- ja aromikemikaalien, biotekniikan tuotteiden sekä metallien erotuksiin. Hyvin puhtaiden ja arvokkaiden tuotteiden kysyntä lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Näiden tuotteiden erottamisessa ja puhdistamisessa on tuotantomitan kromatografisilla menetelmillä tulevaisuudessa todennäköisesti merkittävä osuus.

AB - Kirjallisuustutkimuksessa käsitellään uusien erotusmenetelmien teoreettisia perusteita, teollisia ja kehitystyön kohteena olevia potentiaalisia sovelluksia sekä menetelmien kehitysnäkymiä. Käsiteltävät menetelmät ovat nestekalvouutto, sulakiteytys, molekyyliseulat, ioninvaihto, parametrinen pumppaus ja vyöhykeadsorptio sekä kromatografia. Nestekalvouutto ei ole vielä kaupallisessa käytössä. ja kokeellista ja teoreettista tutkimusta on tehtävä, ennen kuin menetelmää voidaan soveltaa käytännön erotusongelmien ratkaisemiseen. Tutkimuskohteina ovat hiilivetyseosten ja metallien erotukset sekä jätevesien ja kaasujen puhdistukset. Sulakiteytystä sovelletaan useiden orgaanisten aineiden puhdistukseen. Menetelmän soveltamisessa vaikeuksia aiheuttavat epävarmuustekijät menetelmän teorian tuntemisessa. Molekyyliseulazeoliiteilla on jo nykyisin useita puhdistus- ja erotussovelluksia. Päätrendit tulevaisuudessa käsittävät todennäköisesti nykyisten sovellusten huomattavan käytön lisääntymisen ja myös uusien sovellusten kehittämisen zeoliittien muoto- ja pintaselektiivisyysominaisuuksien lisääntyessä ja uusien zeoliittimateriaalien tullessa markkinoille. Ioninvaihdon käyttöalue on hyvin laaja, ja on todennäköistä, että käyttösovellukset tulevat edelleen lisääntymään nykyisiä selektiivisempien, kapasiteetiltaan suurempien ja mekaanisesti kestävämpien ioninvaihtimien tullessa käyttöön. Parametrista pumppausta ja vyöhykeadsorptiota ei ole sovellettu teollisuusmitassa, mutta on kuitenkin mahdollista, että menetelmiä voitaisiin tulevaisuudessa soveltaa erotuksiin, joissa konventionaaliset erotusmenetelmät eivät ole taloudellisesti kannattavia. Tuotantomitan kromatografisia erotusmenetelmiä sovelletaan parfyymi- ja aromikemikaalien, biotekniikan tuotteiden sekä metallien erotuksiin. Hyvin puhtaiden ja arvokkaiden tuotteiden kysyntä lisääntyy merkittävästi tulevina vuosina. Näiden tuotteiden erottamisessa ja puhdistamisessa on tuotantomitan kromatografisilla menetelmillä tulevaisuudessa todennäköisesti merkittävä osuus.

KW - industrial processes

KW - extraction

KW - crystallization

KW - adsorption

KW - ion exchanging

KW - chromatography

M3 - Report

SN - 951-38-2652-X

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Saari M. Prosessiteollisuuden uudet erotusmenetelmät. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1987. 136 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 730).