Puhekommunikaatio ihminen-koneliitännässä: Kokeilu kahdessa teollisessa työtehtävässä

Tutkimuksessa arvioitiin saatavilla olevien puheentunnistusjärjestelmien käyttökelpoisuutta teollisissa työtehtävissä ja määriteltiin käyttötilanteiden vaatimuksia laitekehitykselle. Kohdeyritysten tarpeiden ja kiinnostuksen sekä kirjallisuuskatsauksen avulla määriteltyjen sopivuuskriteerien perusteella valittiin kaksi työtehtävää, joihin puhekommunikaatiota sovellettiin. Ensimmäinen oli kokoonpano-osien lukumäärän tarkistus tavaran vastaanoton yhteydessä ja toinen ydinvoimalaprosessin ohjauksessa käytettävä puheohjattu tiedonhaku. Sovelluksia varten hankittiin koelaitteisto, jossa puheentunnistimena toimi Votan VTR600-tunnistin, ja luotiin sovelluskohtaiset ohjelmistot. Puheella toteutettua ihminen-koneliitäntää kokeiltiin ensimmäisessä sovelluksessa lähes puolen vuoden ajan normaalissa tuotannossa. Voimalasovellus toteutettiin simulaattorikokeena. Kokeilujen tulokset osoittavat, että puhekommunikaatio on käyttökelpoinen ihminen- koneliitännän muoto monitehtäväisessä teollisuustyössä. Sitä olisi tulosten mukaan edullisinta käyttää perinteisemmän manuaaliliitännän ohessa tilanteen mukaan, jolloin sen edut optimoituvat. Koska puhekommunikaatio on psykologisesti herkkä ihminen-koneliitäntä, sovelluksen onnistuminen riippuu voimakkaasti käyttäjien perehtyneisyydestä laitteen ominaisuuksiin ja sen käyttöön. Käytön oppimista koskevat tulokset osoittivat, että laitteen ominaisuuksien ja käytön oppimisen jälkeen, jolloin tunnistusvarmuus vakiintuu, työntekijöiden on vielä omaksuttava laite työvälineenä. Tämä on edellistä paljon pitkällisempi prosessi ja edellyttää työntekijöiden kiinnostusta ja omaa aktiivisuutta. Tässä suhteessa kokeilu antoi uutta tietoa siihen, mitä on saatu eri puolilla maailmaa tehdyissä laboratoriokokeissa, joissa on yleensä tulkittu vain tunnistusvarmuuden saavuttamista standardiolosuhteissa.