TY - BOOK
T1 - Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä
AU - Möttönen, Veli
AU - Pakanen, Jouko
AU - Peltola, Johannes
AU - Salmela, Marko
AU - Seppänen, Tapio
N1 - Project code: R7SU00649
PY - 1998
Y1 - 1998
N2 - Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.
AB - Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.
KW - intelligent buildings
KW - electric appliances
KW - security systems
KW - speech technology
KW - voice communication
M3 - Report
SN - 951-38-5321-7
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -