Abstract
Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.
| Translated title of the contribution | Utilising speech technology in technical systems of buildings |
|---|---|
| Original language | Finnish |
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 74 |
| ISBN (Electronic) | 951-38-5322-5 |
| ISBN (Print) | 951-38-5321-7 |
| Publication status | Published - 1998 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
|---|---|
| Number | 1918 |
| ISSN | 1235-0605 |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 9 Industry, Innovation, and Infrastructure
Keywords
- intelligent buildings
- electric appliances
- security systems
- speech technology
- voice communication
Fingerprint
Dive into the research topics of 'Utilising speech technology in technical systems of buildings'. Together they form a unique fingerprint.Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver