TY - BOOK
T1 - Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä
AU - Viitanen, Hannu
AU - Mansikkamäki, Paavo
PY - 1983
Y1 - 1983
N2 - Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelmä
puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sekä siihen
vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Samalla
tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia
tekijöitä ja julkisivupinnan kestoikää. Tutkimukseen
sisältyi vhteensä 65 pääosiltaan teollisesti tuotettua
rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ikä vaihteli
kahdesta kymmeneen vuoteen. Näistä 38 kpl oli
lateksipintaisia,
23 kuullotepintaisia ja neljä oli maalattu
öljy-alkydimaalilla.
Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin
aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin.
Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja
naulojen näkyminen, biologiset vauriot ja pinnan
kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin
suuntautuneista seinistä ja tarkempi arvostelu
huonoimmasta seinästä. Tulosten käsittelyssä tutkittiin
ensin yksittäisten tekijöiden vaikutusta julkisivun
kuntoon. Tämän jälkeen analysoitiin
mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella
varianssi- ja
kovarianssianalyysillä.
Etelän puoleinen seinä oli kaikissa maalityypeissä
huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskimäärin
selvästi parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut.
Öljymaalipintaisia julkisivuja oli niin vähän, ettei
niitä voitu tarkemmin analysoida. Keskimäärin niiden
kunto näytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen
julkisivujen.
Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja
maalityypin lisäksi mm. ympäristö-, rakenne- ja
materiaalitekijät. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta
suojaavassa
ympäristössä julkisivujen kunto oli selvästi parempi kuin
suojaamattomassa ympäristössä.
Rakenteellisista tekijöistä tilastollisesti merkittäviä
olivat mm. räystäiden leveys, seinän korkeus ja
ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. Myös puun pinnan
laatu ,
oksaisuus, puulaji ja oksien käsittely vaikuttivat
julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen väri.
Julkisivun iän merkitys näkyi tutkitusssa aineistossa
vain yksisuuntaisissa analyyseissä.
Kovarianssi-analyyseissä muiden tekijöiden merkitys oli
selvästi suurempi kuin julkisivun iän.
Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tutkimustuloksista
tehtyjä johtopäätöksiä ei voida yleistää kattamaan
kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.
AB - Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelmä
puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sekä siihen
vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Samalla
tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia
tekijöitä ja julkisivupinnan kestoikää. Tutkimukseen
sisältyi vhteensä 65 pääosiltaan teollisesti tuotettua
rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ikä vaihteli
kahdesta kymmeneen vuoteen. Näistä 38 kpl oli
lateksipintaisia,
23 kuullotepintaisia ja neljä oli maalattu
öljy-alkydimaalilla.
Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin
aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin.
Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja
naulojen näkyminen, biologiset vauriot ja pinnan
kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin
suuntautuneista seinistä ja tarkempi arvostelu
huonoimmasta seinästä. Tulosten käsittelyssä tutkittiin
ensin yksittäisten tekijöiden vaikutusta julkisivun
kuntoon. Tämän jälkeen analysoitiin
mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella
varianssi- ja
kovarianssianalyysillä.
Etelän puoleinen seinä oli kaikissa maalityypeissä
huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskimäärin
selvästi parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut.
Öljymaalipintaisia julkisivuja oli niin vähän, ettei
niitä voitu tarkemmin analysoida. Keskimäärin niiden
kunto näytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen
julkisivujen.
Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja
maalityypin lisäksi mm. ympäristö-, rakenne- ja
materiaalitekijät. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta
suojaavassa
ympäristössä julkisivujen kunto oli selvästi parempi kuin
suojaamattomassa ympäristössä.
Rakenteellisista tekijöistä tilastollisesti merkittäviä
olivat mm. räystäiden leveys, seinän korkeus ja
ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. Myös puun pinnan
laatu ,
oksaisuus, puulaji ja oksien käsittely vaikuttivat
julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen väri.
Julkisivun iän merkitys näkyi tutkitusssa aineistossa
vain yksisuuntaisissa analyyseissä.
Kovarianssi-analyyseissä muiden tekijöiden merkitys oli
selvästi suurempi kuin julkisivun iän.
Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tutkimustuloksista
tehtyjä johtopäätöksiä ei voida yleistää kattamaan
kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.
M3 - Report
SN - 951-38-1693-1
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -