Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä

Hannu Viitanen, Paavo Mansikkamäki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelmä puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sekä siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Samalla tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja julkisivupinnan kestoikää. Tutkimukseen sisältyi vhteensä 65 pääosiltaan teollisesti tuotettua rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ikä vaihteli kahdesta kymmeneen vuoteen. Näistä 38 kpl oli lateksipintaisia, 23 kuullotepintaisia ja neljä oli maalattu öljy-alkydimaalilla. Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin. Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja naulojen näkyminen, biologiset vauriot ja pinnan kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin suuntautuneista seinistä ja tarkempi arvostelu huonoimmasta seinästä. Tulosten käsittelyssä tutkittiin ensin yksittäisten tekijöiden vaikutusta julkisivun kuntoon. Tämän jälkeen analysoitiin mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella varianssi- ja kovarianssianalyysillä. Etelän puoleinen seinä oli kaikissa maalityypeissä huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskimäärin selvästi parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut. Öljymaalipintaisia julkisivuja oli niin vähän, ettei niitä voitu tarkemmin analysoida. Keskimäärin niiden kunto näytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen julkisivujen. Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja maalityypin lisäksi mm. ympäristö-, rakenne- ja materiaalitekijät. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta suojaavassa ympäristössä julkisivujen kunto oli selvästi parempi kuin suojaamattomassa ympäristössä. Rakenteellisista tekijöistä tilastollisesti merkittäviä olivat mm. räystäiden leveys, seinän korkeus ja ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. Myös puun pinnan laatu , oksaisuus, puulaji ja oksien käsittely vaikuttivat julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen väri. Julkisivun iän merkitys näkyi tutkitusssa aineistossa vain yksisuuntaisissa analyyseissä. Kovarianssi-analyyseissä muiden tekijöiden merkitys oli selvästi suurempi kuin julkisivun iän. Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tutkimustuloksista tehtyjä johtopäätöksiä ei voida yleistää kattamaan kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Print)951-38-1693-1
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume214

Cite this

Viitanen, H., & Mansikkamäki, P. (1983). Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 214
Viitanen, Hannu ; Mansikkamäki, Paavo. / Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 214).
@book{b9cf6095dbcc483b850dca57dcf5524a,
title = "Puisten julkisivujen kunto ja kestoik{\"a}",
abstract = "Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelm{\"a} puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sek{\"a} siihen vaikuttavien tekij{\"o}iden selvitt{\"a}miseksi. Samalla tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a} ja julkisivupinnan kestoik{\"a}{\"a}. Tutkimukseen sis{\"a}ltyi vhteens{\"a} 65 p{\"a}{\"a}osiltaan teollisesti tuotettua rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ik{\"a} vaihteli kahdesta kymmeneen vuoteen. N{\"a}ist{\"a} 38 kpl oli lateksipintaisia, 23 kuullotepintaisia ja nelj{\"a} oli maalattu {\"o}ljy-alkydimaalilla. Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin. Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja naulojen n{\"a}kyminen, biologiset vauriot ja pinnan kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin suuntautuneista seinist{\"a} ja tarkempi arvostelu huonoimmasta sein{\"a}st{\"a}. Tulosten k{\"a}sittelyss{\"a} tutkittiin ensin yksitt{\"a}isten tekij{\"o}iden vaikutusta julkisivun kuntoon. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen analysoitiin mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella varianssi- ja kovarianssianalyysill{\"a}. Etel{\"a}n puoleinen sein{\"a} oli kaikissa maalityypeiss{\"a} huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskim{\"a}{\"a}rin selv{\"a}sti parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut. {\"O}ljymaalipintaisia julkisivuja oli niin v{\"a}h{\"a}n, ettei niit{\"a} voitu tarkemmin analysoida. Keskim{\"a}{\"a}rin niiden kunto n{\"a}ytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen julkisivujen. Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja maalityypin lis{\"a}ksi mm. ymp{\"a}rist{\"o}-, rakenne- ja materiaalitekij{\"a}t. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta suojaavassa ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a} julkisivujen kunto oli selv{\"a}sti parempi kuin suojaamattomassa ymp{\"a}rist{\"o}ss{\"a}. Rakenteellisista tekij{\"o}ist{\"a} tilastollisesti merkitt{\"a}vi{\"a} olivat mm. r{\"a}yst{\"a}iden leveys, sein{\"a}n korkeus ja ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. My{\"o}s puun pinnan laatu , oksaisuus, puulaji ja oksien k{\"a}sittely vaikuttivat julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen v{\"a}ri. Julkisivun i{\"a}n merkitys n{\"a}kyi tutkitusssa aineistossa vain yksisuuntaisissa analyyseiss{\"a}. Kovarianssi-analyyseiss{\"a} muiden tekij{\"o}iden merkitys oli selv{\"a}sti suurempi kuin julkisivun i{\"a}n. Tutkimusaineiston v{\"a}h{\"a}isyyden vuoksi tutkimustuloksista tehtyj{\"a} johtop{\"a}{\"a}t{\"o}ksi{\"a} ei voida yleist{\"a}{\"a} kattamaan kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.",
author = "Hannu Viitanen and Paavo Mansikkam{\"a}ki",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1693-1",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Viitanen, H & Mansikkamäki, P 1983, Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 214, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä. / Viitanen, Hannu; Mansikkamäki, Paavo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 214).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä

AU - Viitanen, Hannu

AU - Mansikkamäki, Paavo

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelmä puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sekä siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Samalla tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja julkisivupinnan kestoikää. Tutkimukseen sisältyi vhteensä 65 pääosiltaan teollisesti tuotettua rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ikä vaihteli kahdesta kymmeneen vuoteen. Näistä 38 kpl oli lateksipintaisia, 23 kuullotepintaisia ja neljä oli maalattu öljy-alkydimaalilla. Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin. Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja naulojen näkyminen, biologiset vauriot ja pinnan kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin suuntautuneista seinistä ja tarkempi arvostelu huonoimmasta seinästä. Tulosten käsittelyssä tutkittiin ensin yksittäisten tekijöiden vaikutusta julkisivun kuntoon. Tämän jälkeen analysoitiin mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella varianssi- ja kovarianssianalyysillä. Etelän puoleinen seinä oli kaikissa maalityypeissä huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskimäärin selvästi parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut. Öljymaalipintaisia julkisivuja oli niin vähän, ettei niitä voitu tarkemmin analysoida. Keskimäärin niiden kunto näytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen julkisivujen. Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja maalityypin lisäksi mm. ympäristö-, rakenne- ja materiaalitekijät. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta suojaavassa ympäristössä julkisivujen kunto oli selvästi parempi kuin suojaamattomassa ympäristössä. Rakenteellisista tekijöistä tilastollisesti merkittäviä olivat mm. räystäiden leveys, seinän korkeus ja ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. Myös puun pinnan laatu , oksaisuus, puulaji ja oksien käsittely vaikuttivat julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen väri. Julkisivun iän merkitys näkyi tutkitusssa aineistossa vain yksisuuntaisissa analyyseissä. Kovarianssi-analyyseissä muiden tekijöiden merkitys oli selvästi suurempi kuin julkisivun iän. Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tutkimustuloksista tehtyjä johtopäätöksiä ei voida yleistää kattamaan kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.

AB - Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelmä puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sekä siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Samalla tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja julkisivupinnan kestoikää. Tutkimukseen sisältyi vhteensä 65 pääosiltaan teollisesti tuotettua rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ikä vaihteli kahdesta kymmeneen vuoteen. Näistä 38 kpl oli lateksipintaisia, 23 kuullotepintaisia ja neljä oli maalattu öljy-alkydimaalilla. Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin. Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja naulojen näkyminen, biologiset vauriot ja pinnan kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin suuntautuneista seinistä ja tarkempi arvostelu huonoimmasta seinästä. Tulosten käsittelyssä tutkittiin ensin yksittäisten tekijöiden vaikutusta julkisivun kuntoon. Tämän jälkeen analysoitiin mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella varianssi- ja kovarianssianalyysillä. Etelän puoleinen seinä oli kaikissa maalityypeissä huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskimäärin selvästi parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut. Öljymaalipintaisia julkisivuja oli niin vähän, ettei niitä voitu tarkemmin analysoida. Keskimäärin niiden kunto näytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen julkisivujen. Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja maalityypin lisäksi mm. ympäristö-, rakenne- ja materiaalitekijät. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta suojaavassa ympäristössä julkisivujen kunto oli selvästi parempi kuin suojaamattomassa ympäristössä. Rakenteellisista tekijöistä tilastollisesti merkittäviä olivat mm. räystäiden leveys, seinän korkeus ja ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. Myös puun pinnan laatu , oksaisuus, puulaji ja oksien käsittely vaikuttivat julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen väri. Julkisivun iän merkitys näkyi tutkitusssa aineistossa vain yksisuuntaisissa analyyseissä. Kovarianssi-analyyseissä muiden tekijöiden merkitys oli selvästi suurempi kuin julkisivun iän. Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tutkimustuloksista tehtyjä johtopäätöksiä ei voida yleistää kattamaan kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.

M3 - Report

SN - 951-38-1693-1

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Viitanen H, Mansikkamäki P. Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 214).