Puisten julkisivujen kunto ja kestoikä

Tutkimuksessa pyrittiin luomaan menetelmä puujulkisivupintojen kunnon arvioimiseksi sekä siihen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi. Samalla tarkasteltiin puujulkisivujen kuntoon vaikuttavia tekijöitä ja julkisivupinnan kestoikää. Tutkimukseen sisältyi vhteensä 65 pääosiltaan teollisesti tuotettua rivi- ja omakotitaloa, joiden julkisivujen ikä vaihteli kahdesta kymmeneen vuoteen. Näistä 38 kpl oli lateksipintaisia, 23 kuullotepintaisia ja neljä oli maalattu öljy-alkydimaalilla. Julkisivujen kunnon arvioinnissa tukeuduttiin aikaisempiin tutkimuksiin ja standardiehdotuksiin. Arvostelussa huomioitiin mm. pinnan halkeilu, oksien ja naulojen näkyminen, biologiset vauriot ja pinnan kuluminen. Yleisarvostelu tehtiin eri ilmansuuntiin suuntautuneista seinistä ja tarkempi arvostelu huonoimmasta seinästä. Tulosten käsittelyssä tutkittiin ensin yksittäisten tekijöiden vaikutusta julkisivun kuntoon. Tämän jälkeen analysoitiin mahdollisia.yhteisvaikutuksia kaksisuuntaisella varianssi- ja kovarianssianalyysillä. Etelän puoleinen seinä oli kaikissa maalityypeissä huonoin. Lateksipintaiset julkisivut olivat keskimäärin selvästi parempia kuin kuullotepintaiset julkisivut. Öljymaalipintaisia julkisivuja oli niin vähän, ettei niitä voitu tarkemmin analysoida. Keskimäärin niiden kunto näytti olevan parempi kuin lateksimaalattujen julkisivujen. Puujulkisivujen kuntoon vaikuttavat ilmansuunnan ja maalityypin lisäksi mm. ympäristö-, rakenne- ja materiaalitekijät. Auringonvalolta, tuulelta ja sateelta suojaavassa ympäristössä julkisivujen kunto oli selvästi parempi kuin suojaamattomassa ympäristössä. Rakenteellisista tekijöistä tilastollisesti merkittäviä olivat mm. räystäiden leveys, seinän korkeus ja ulhoverhouksen rakenne ja tuulettuvuus. Myös puun pinnan laatu , oksaisuus, puulaji ja oksien käsittely vaikuttivat julkisivujen kuntoon, samoin etenkin kuullotteen väri. Julkisivun iän merkitys näkyi tutkitusssa aineistossa vain yksisuuntaisissa analyyseissä. Kovarianssi-analyyseissä muiden tekijöiden merkitys oli selvästi suurempi kuin julkisivun iän. Tutkimusaineiston vähäisyyden vuoksi tutkimustuloksista tehtyjä johtopäätöksiä ei voida yleistää kattamaan kaikkia puujulkisivuisia rakennuksia.