PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa: Loppuraportti

Jarkko Lehtinen, Ville Hinkka, Harri Hiljanen, Tom Essén

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa on lisääntynyt viime vuosina useissa kilpailijamaissamme, mutta Suomessa tämän teknologian hyväksikäyttö on ollut melko vähäistä siitäkin huolimatta, että aihetta on tutkittu ja kokeiltu maassamme jo 1980-luvulta lähtien. Puheohjauksen toimintaperiaate on yksinkertainen: lukemisen sijasta työntekijä kuulee, mitä hänen pitää tehdä ja työsuorituksen tehtyään hän kuittaa työn tehdyksi puhumalla. Puheohjauksen ansiosta työntekijän kädet ovat vapaat työlle. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, onko puheohjausteknologiassa syntynyt sellaisia ratkaisuja, että sen nykyistä laajamittaisempi soveltaminen logistiikan alueella on perusteltua. Tutkimuksessa puheohjauksen nykytila kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella, asiantuntijahaastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Puheohjauksen hyödyntämispotentiaalia tarkasteltiin seminaarien, ideariihien, asiantuntijatyöpajojen sekä pilottien avulla. Tarkasteltavat osa-alueet olivat erilaiset logistiikan toiminnot, kuten varastotyö, toiminnanohjaus sekä yksittäisiä logistiikan osa-alueita. Tutkimuksen johtopäätökset ovat synteesi nykytilasta ja tulevaisuuden potentiaalista. Puheohjauksen teknologia on viime vuosina kehittynyt huomattavasti ja suomalaiset yritykset ovat osittain jääneet jälkeen sen hyödyntäjinä sekä teknologian kehittäjinä. Tällä hetkellä logistiikan tärkein sovellusalue on varasto- ja terminaalitoiminta, missä suurimmat hyödyt muodostuvat toiminnan tehostumisesta sekä käsittelyvirheiden vähenemisestä. Eräissä yrityksissä puheohjauksen aiheuttamat välilliset vaikutukset ovat suuria, esimerkiksi yrityksen sisäinen läpinäkyvyys on lisääntynyt mahdollistaen koko toiminnan rakenteen muuttamisen. Puheohjausta voi soveltaa myös muualla kuin varastossa, esimerkiksi tuotannossa sekä myyntitehtävissä, vaikkakin käytännön kokemukset näistä ovat vähäiset. Puheohjausta voidaan käyttää pienessä osassa yrityksen toimitusketjun toiminnanohjausta. Synkronointi toiminnanohjausjärjestelmiin on tärkeätä ja se voi olla vaativa tehtävä. Puheohjaus on hyödyksi fyysisissä tehtävissä, missä erityisesti käsien vapautumisesta työlle on hyötyä. Puheohjaus tukee muita järjestelmiä ja oikein valituissa työtehtävissä se on tehokas. Jatkotutkimusta tarvitaan teknologian hyödyntämisen osalta ja suomalaisten yritysten tulee panostaa puheohjausteknologian kehittämiseen. Tärkeitä hankeideoita ovat yritysverkostot, toimitusketjut sekä yksittäiset kehityshankkeet. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös toiminnanohjauksen, tiedonvälityksen ja vuoropuhelun kehittäminen sekä uusien teknologioiden integrointi olemassa oleviin järjestelmiin sekä puheohjauksen ja ihmisen välinen vuorovaikutus.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages107
Publication statusPublished - 2005
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tutkimusraportti
NumberRTE1707/05

Cite this

Lehtinen, J., Hinkka, V., Hiljanen, H., & Essén, T. (2005). PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, No. RTE1707/05
Lehtinen, Jarkko ; Hinkka, Ville ; Hiljanen, Harri ; Essén, Tom. / PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa : Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 107 p. (VTT Tutkimusraportti; No. RTE1707/05).
@book{d44c02b860d14076b9a584ceba181799,
title = "PULO - Puheohjauksen hy{\"o}dynt{\"a}minen logistiikassa: Loppuraportti",
abstract = "Puheohjauksen hy{\"o}dynt{\"a}minen logistiikassa on lis{\"a}{\"a}ntynyt viime vuosina useissa kilpailijamaissamme, mutta Suomessa t{\"a}m{\"a}n teknologian hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"o} on ollut melko v{\"a}h{\"a}ist{\"a} siit{\"a}kin huolimatta, ett{\"a} aihetta on tutkittu ja kokeiltu maassamme jo 1980-luvulta l{\"a}htien. Puheohjauksen toimintaperiaate on yksinkertainen: lukemisen sijasta ty{\"o}ntekij{\"a} kuulee, mit{\"a} h{\"a}nen pit{\"a}{\"a} tehd{\"a} ja ty{\"o}suorituksen tehty{\"a}{\"a}n h{\"a}n kuittaa ty{\"o}n tehdyksi puhumalla. Puheohjauksen ansiosta ty{\"o}ntekij{\"a}n k{\"a}det ovat vapaat ty{\"o}lle. Tutkimuksen p{\"a}{\"a}asiallisena tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, onko puheohjausteknologiassa syntynyt sellaisia ratkaisuja, ett{\"a} sen nykyist{\"a} laajamittaisempi soveltaminen logistiikan alueella on perusteltua. Tutkimuksessa puheohjauksen nykytila kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella, asiantuntijahaastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Puheohjauksen hy{\"o}dynt{\"a}mispotentiaalia tarkasteltiin seminaarien, ideariihien, asiantuntijaty{\"o}pajojen sek{\"a} pilottien avulla. Tarkasteltavat osa-alueet olivat erilaiset logistiikan toiminnot, kuten varastoty{\"o}, toiminnanohjaus sek{\"a} yksitt{\"a}isi{\"a} logistiikan osa-alueita. Tutkimuksen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset ovat synteesi nykytilasta ja tulevaisuuden potentiaalista. Puheohjauksen teknologia on viime vuosina kehittynyt huomattavasti ja suomalaiset yritykset ovat osittain j{\"a}{\"a}neet j{\"a}lkeen sen hy{\"o}dynt{\"a}jin{\"a} sek{\"a} teknologian kehitt{\"a}jin{\"a}. T{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} logistiikan t{\"a}rkein sovellusalue on varasto- ja terminaalitoiminta, miss{\"a} suurimmat hy{\"o}dyt muodostuvat toiminnan tehostumisesta sek{\"a} k{\"a}sittelyvirheiden v{\"a}henemisest{\"a}. Er{\"a}iss{\"a} yrityksiss{\"a} puheohjauksen aiheuttamat v{\"a}lilliset vaikutukset ovat suuria, esimerkiksi yrityksen sis{\"a}inen l{\"a}pin{\"a}kyvyys on lis{\"a}{\"a}ntynyt mahdollistaen koko toiminnan rakenteen muuttamisen. Puheohjausta voi soveltaa my{\"o}s muualla kuin varastossa, esimerkiksi tuotannossa sek{\"a} myyntiteht{\"a}viss{\"a}, vaikkakin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokemukset n{\"a}ist{\"a} ovat v{\"a}h{\"a}iset. Puheohjausta voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} pieness{\"a} osassa yrityksen toimitusketjun toiminnanohjausta. Synkronointi toiminnanohjausj{\"a}rjestelmiin on t{\"a}rke{\"a}t{\"a} ja se voi olla vaativa teht{\"a}v{\"a}. Puheohjaus on hy{\"o}dyksi fyysisiss{\"a} teht{\"a}viss{\"a}, miss{\"a} erityisesti k{\"a}sien vapautumisesta ty{\"o}lle on hy{\"o}ty{\"a}. Puheohjaus tukee muita j{\"a}rjestelmi{\"a} ja oikein valituissa ty{\"o}teht{\"a}viss{\"a} se on tehokas. Jatkotutkimusta tarvitaan teknologian hy{\"o}dynt{\"a}misen osalta ja suomalaisten yritysten tulee panostaa puheohjausteknologian kehitt{\"a}miseen. T{\"a}rkeit{\"a} hankeideoita ovat yritysverkostot, toimitusketjut sek{\"a} yksitt{\"a}iset kehityshankkeet. T{\"a}rkeit{\"a} kysymyksi{\"a} ovat my{\"o}s toiminnanohjauksen, tiedonv{\"a}lityksen ja vuoropuhelun kehitt{\"a}minen sek{\"a} uusien teknologioiden integrointi olemassa oleviin j{\"a}rjestelmiin sek{\"a} puheohjauksen ja ihmisen v{\"a}linen vuorovaikutus.",
author = "Jarkko Lehtinen and Ville Hinkka and Harri Hiljanen and Tom Ess{\'e}n",
year = "2005",
language = "Finnish",
series = "VTT Tutkimusraportti",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "RTE1707/05",
address = "Finland",

}

Lehtinen, J, Hinkka, V, Hiljanen, H & Essén, T 2005, PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa: Loppuraportti. VTT Tutkimusraportti, no. RTE1707/05, VTT Technical Research Centre of Finland.

PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa : Loppuraportti. / Lehtinen, Jarkko; Hinkka, Ville; Hiljanen, Harri; Essén, Tom.

VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 107 p. (VTT Tutkimusraportti; No. RTE1707/05).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa

T2 - Loppuraportti

AU - Lehtinen, Jarkko

AU - Hinkka, Ville

AU - Hiljanen, Harri

AU - Essén, Tom

PY - 2005

Y1 - 2005

N2 - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa on lisääntynyt viime vuosina useissa kilpailijamaissamme, mutta Suomessa tämän teknologian hyväksikäyttö on ollut melko vähäistä siitäkin huolimatta, että aihetta on tutkittu ja kokeiltu maassamme jo 1980-luvulta lähtien. Puheohjauksen toimintaperiaate on yksinkertainen: lukemisen sijasta työntekijä kuulee, mitä hänen pitää tehdä ja työsuorituksen tehtyään hän kuittaa työn tehdyksi puhumalla. Puheohjauksen ansiosta työntekijän kädet ovat vapaat työlle. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, onko puheohjausteknologiassa syntynyt sellaisia ratkaisuja, että sen nykyistä laajamittaisempi soveltaminen logistiikan alueella on perusteltua. Tutkimuksessa puheohjauksen nykytila kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella, asiantuntijahaastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Puheohjauksen hyödyntämispotentiaalia tarkasteltiin seminaarien, ideariihien, asiantuntijatyöpajojen sekä pilottien avulla. Tarkasteltavat osa-alueet olivat erilaiset logistiikan toiminnot, kuten varastotyö, toiminnanohjaus sekä yksittäisiä logistiikan osa-alueita. Tutkimuksen johtopäätökset ovat synteesi nykytilasta ja tulevaisuuden potentiaalista. Puheohjauksen teknologia on viime vuosina kehittynyt huomattavasti ja suomalaiset yritykset ovat osittain jääneet jälkeen sen hyödyntäjinä sekä teknologian kehittäjinä. Tällä hetkellä logistiikan tärkein sovellusalue on varasto- ja terminaalitoiminta, missä suurimmat hyödyt muodostuvat toiminnan tehostumisesta sekä käsittelyvirheiden vähenemisestä. Eräissä yrityksissä puheohjauksen aiheuttamat välilliset vaikutukset ovat suuria, esimerkiksi yrityksen sisäinen läpinäkyvyys on lisääntynyt mahdollistaen koko toiminnan rakenteen muuttamisen. Puheohjausta voi soveltaa myös muualla kuin varastossa, esimerkiksi tuotannossa sekä myyntitehtävissä, vaikkakin käytännön kokemukset näistä ovat vähäiset. Puheohjausta voidaan käyttää pienessä osassa yrityksen toimitusketjun toiminnanohjausta. Synkronointi toiminnanohjausjärjestelmiin on tärkeätä ja se voi olla vaativa tehtävä. Puheohjaus on hyödyksi fyysisissä tehtävissä, missä erityisesti käsien vapautumisesta työlle on hyötyä. Puheohjaus tukee muita järjestelmiä ja oikein valituissa työtehtävissä se on tehokas. Jatkotutkimusta tarvitaan teknologian hyödyntämisen osalta ja suomalaisten yritysten tulee panostaa puheohjausteknologian kehittämiseen. Tärkeitä hankeideoita ovat yritysverkostot, toimitusketjut sekä yksittäiset kehityshankkeet. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös toiminnanohjauksen, tiedonvälityksen ja vuoropuhelun kehittäminen sekä uusien teknologioiden integrointi olemassa oleviin järjestelmiin sekä puheohjauksen ja ihmisen välinen vuorovaikutus.

AB - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa on lisääntynyt viime vuosina useissa kilpailijamaissamme, mutta Suomessa tämän teknologian hyväksikäyttö on ollut melko vähäistä siitäkin huolimatta, että aihetta on tutkittu ja kokeiltu maassamme jo 1980-luvulta lähtien. Puheohjauksen toimintaperiaate on yksinkertainen: lukemisen sijasta työntekijä kuulee, mitä hänen pitää tehdä ja työsuorituksen tehtyään hän kuittaa työn tehdyksi puhumalla. Puheohjauksen ansiosta työntekijän kädet ovat vapaat työlle. Tutkimuksen pääasiallisena tavoitteena oli selvittää, onko puheohjausteknologiassa syntynyt sellaisia ratkaisuja, että sen nykyistä laajamittaisempi soveltaminen logistiikan alueella on perusteltua. Tutkimuksessa puheohjauksen nykytila kartoitettiin kirjallisuustutkimuksella, asiantuntijahaastatteluilla ja kyselytutkimuksella. Puheohjauksen hyödyntämispotentiaalia tarkasteltiin seminaarien, ideariihien, asiantuntijatyöpajojen sekä pilottien avulla. Tarkasteltavat osa-alueet olivat erilaiset logistiikan toiminnot, kuten varastotyö, toiminnanohjaus sekä yksittäisiä logistiikan osa-alueita. Tutkimuksen johtopäätökset ovat synteesi nykytilasta ja tulevaisuuden potentiaalista. Puheohjauksen teknologia on viime vuosina kehittynyt huomattavasti ja suomalaiset yritykset ovat osittain jääneet jälkeen sen hyödyntäjinä sekä teknologian kehittäjinä. Tällä hetkellä logistiikan tärkein sovellusalue on varasto- ja terminaalitoiminta, missä suurimmat hyödyt muodostuvat toiminnan tehostumisesta sekä käsittelyvirheiden vähenemisestä. Eräissä yrityksissä puheohjauksen aiheuttamat välilliset vaikutukset ovat suuria, esimerkiksi yrityksen sisäinen läpinäkyvyys on lisääntynyt mahdollistaen koko toiminnan rakenteen muuttamisen. Puheohjausta voi soveltaa myös muualla kuin varastossa, esimerkiksi tuotannossa sekä myyntitehtävissä, vaikkakin käytännön kokemukset näistä ovat vähäiset. Puheohjausta voidaan käyttää pienessä osassa yrityksen toimitusketjun toiminnanohjausta. Synkronointi toiminnanohjausjärjestelmiin on tärkeätä ja se voi olla vaativa tehtävä. Puheohjaus on hyödyksi fyysisissä tehtävissä, missä erityisesti käsien vapautumisesta työlle on hyötyä. Puheohjaus tukee muita järjestelmiä ja oikein valituissa työtehtävissä se on tehokas. Jatkotutkimusta tarvitaan teknologian hyödyntämisen osalta ja suomalaisten yritysten tulee panostaa puheohjausteknologian kehittämiseen. Tärkeitä hankeideoita ovat yritysverkostot, toimitusketjut sekä yksittäiset kehityshankkeet. Tärkeitä kysymyksiä ovat myös toiminnanohjauksen, tiedonvälityksen ja vuoropuhelun kehittäminen sekä uusien teknologioiden integrointi olemassa oleviin järjestelmiin sekä puheohjauksen ja ihmisen välinen vuorovaikutus.

M3 - Report

T3 - VTT Tutkimusraportti

BT - PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

ER -

Lehtinen J, Hinkka V, Hiljanen H, Essén T. PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2005. 107 p. (VTT Tutkimusraportti; No. RTE1707/05).