TY - BOOK
T1 - PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa
T2 - Loppuraportti
AU - Lehtinen, Jarkko
AU - Hinkka, Ville
AU - Hiljanen, Harri
AU - Essén, Tom
PY - 2005
Y1 - 2005
N2 - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa on lisääntynyt viime vuosina
useissa kilpailijamaissamme, mutta Suomessa tämän teknologian hyväksikäyttö on
ollut melko vähäistä siitäkin huolimatta, että aihetta on tutkittu ja
kokeiltu maassamme jo 1980-luvulta lähtien. Puheohjauksen toimintaperiaate on
yksinkertainen: lukemisen sijasta työntekijä kuulee, mitä hänen pitää tehdä ja
työsuorituksen tehtyään hän kuittaa työn tehdyksi puhumalla. Puheohjauksen
ansiosta työntekijän kädet ovat vapaat työlle. Tutkimuksen pääasiallisena
tavoitteena oli selvittää, onko puheohjausteknologiassa syntynyt sellaisia
ratkaisuja, että sen nykyistä laajamittaisempi soveltaminen logistiikan
alueella on perusteltua. Tutkimuksessa puheohjauksen nykytila kartoitettiin
kirjallisuustutkimuksella, asiantuntijahaastatteluilla ja kyselytutkimuksella.
Puheohjauksen hyödyntämispotentiaalia tarkasteltiin seminaarien, ideariihien,
asiantuntijatyöpajojen sekä pilottien avulla. Tarkasteltavat osa-alueet
olivat erilaiset logistiikan toiminnot, kuten varastotyö, toiminnanohjaus sekä
yksittäisiä logistiikan osa-alueita. Tutkimuksen johtopäätökset ovat synteesi
nykytilasta ja tulevaisuuden potentiaalista. Puheohjauksen teknologia on
viime vuosina kehittynyt huomattavasti ja suomalaiset yritykset ovat osittain
jääneet jälkeen sen hyödyntäjinä sekä teknologian kehittäjinä. Tällä hetkellä
logistiikan tärkein sovellusalue on varasto- ja terminaalitoiminta, missä
suurimmat hyödyt muodostuvat toiminnan tehostumisesta sekä käsittelyvirheiden
vähenemisestä. Eräissä yrityksissä puheohjauksen aiheuttamat välilliset
vaikutukset ovat suuria, esimerkiksi yrityksen sisäinen läpinäkyvyys on
lisääntynyt mahdollistaen koko toiminnan rakenteen muuttamisen. Puheohjausta
voi soveltaa myös muualla kuin varastossa, esimerkiksi tuotannossa sekä
myyntitehtävissä, vaikkakin käytännön kokemukset näistä ovat vähäiset.
Puheohjausta voidaan käyttää pienessä osassa yrityksen toimitusketjun
toiminnanohjausta. Synkronointi toiminnanohjausjärjestelmiin on tärkeätä ja se
voi olla vaativa tehtävä. Puheohjaus on hyödyksi fyysisissä tehtävissä, missä
erityisesti käsien vapautumisesta työlle on hyötyä. Puheohjaus tukee muita
järjestelmiä ja oikein valituissa työtehtävissä se on tehokas. Jatkotutkimusta
tarvitaan teknologian hyödyntämisen osalta ja suomalaisten yritysten tulee
panostaa puheohjausteknologian kehittämiseen. Tärkeitä hankeideoita ovat
yritysverkostot, toimitusketjut sekä yksittäiset kehityshankkeet. Tärkeitä
kysymyksiä ovat myös toiminnanohjauksen, tiedonvälityksen ja vuoropuhelun
kehittäminen sekä uusien teknologioiden integrointi olemassa oleviin
järjestelmiin sekä puheohjauksen ja ihmisen välinen vuorovaikutus.
AB - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa on lisääntynyt viime vuosina
useissa kilpailijamaissamme, mutta Suomessa tämän teknologian hyväksikäyttö on
ollut melko vähäistä siitäkin huolimatta, että aihetta on tutkittu ja
kokeiltu maassamme jo 1980-luvulta lähtien. Puheohjauksen toimintaperiaate on
yksinkertainen: lukemisen sijasta työntekijä kuulee, mitä hänen pitää tehdä ja
työsuorituksen tehtyään hän kuittaa työn tehdyksi puhumalla. Puheohjauksen
ansiosta työntekijän kädet ovat vapaat työlle. Tutkimuksen pääasiallisena
tavoitteena oli selvittää, onko puheohjausteknologiassa syntynyt sellaisia
ratkaisuja, että sen nykyistä laajamittaisempi soveltaminen logistiikan
alueella on perusteltua. Tutkimuksessa puheohjauksen nykytila kartoitettiin
kirjallisuustutkimuksella, asiantuntijahaastatteluilla ja kyselytutkimuksella.
Puheohjauksen hyödyntämispotentiaalia tarkasteltiin seminaarien, ideariihien,
asiantuntijatyöpajojen sekä pilottien avulla. Tarkasteltavat osa-alueet
olivat erilaiset logistiikan toiminnot, kuten varastotyö, toiminnanohjaus sekä
yksittäisiä logistiikan osa-alueita. Tutkimuksen johtopäätökset ovat synteesi
nykytilasta ja tulevaisuuden potentiaalista. Puheohjauksen teknologia on
viime vuosina kehittynyt huomattavasti ja suomalaiset yritykset ovat osittain
jääneet jälkeen sen hyödyntäjinä sekä teknologian kehittäjinä. Tällä hetkellä
logistiikan tärkein sovellusalue on varasto- ja terminaalitoiminta, missä
suurimmat hyödyt muodostuvat toiminnan tehostumisesta sekä käsittelyvirheiden
vähenemisestä. Eräissä yrityksissä puheohjauksen aiheuttamat välilliset
vaikutukset ovat suuria, esimerkiksi yrityksen sisäinen läpinäkyvyys on
lisääntynyt mahdollistaen koko toiminnan rakenteen muuttamisen. Puheohjausta
voi soveltaa myös muualla kuin varastossa, esimerkiksi tuotannossa sekä
myyntitehtävissä, vaikkakin käytännön kokemukset näistä ovat vähäiset.
Puheohjausta voidaan käyttää pienessä osassa yrityksen toimitusketjun
toiminnanohjausta. Synkronointi toiminnanohjausjärjestelmiin on tärkeätä ja se
voi olla vaativa tehtävä. Puheohjaus on hyödyksi fyysisissä tehtävissä, missä
erityisesti käsien vapautumisesta työlle on hyötyä. Puheohjaus tukee muita
järjestelmiä ja oikein valituissa työtehtävissä se on tehokas. Jatkotutkimusta
tarvitaan teknologian hyödyntämisen osalta ja suomalaisten yritysten tulee
panostaa puheohjausteknologian kehittämiseen. Tärkeitä hankeideoita ovat
yritysverkostot, toimitusketjut sekä yksittäiset kehityshankkeet. Tärkeitä
kysymyksiä ovat myös toiminnanohjauksen, tiedonvälityksen ja vuoropuhelun
kehittäminen sekä uusien teknologioiden integrointi olemassa oleviin
järjestelmiin sekä puheohjauksen ja ihmisen välinen vuorovaikutus.
M3 - Report
T3 - VTT Tutkimusraportti
BT - PULO - Puheohjauksen hyödyntäminen logistiikassa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -