Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta siten, että päätöksenteko purkavasta uusrakentamisesta helpottuisi. Samalla työryhmä ehdottaa vaatimuksia päätöksenteon valmistelulle, osakkeiden lunastamiselle ja taloyhtiön asettamiselle selvitystilaan. Tämän raportti arvioi purkavan uusrakentamisen potentiaalisia markkinoita sekä työryhmän ehdotusten määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia.

Potentiaalisia purkavan lisärakentamisen kohteita on pääkaupunkiseudulla noin 2 miljoonaa neliömetriä ja muissa suurissa, väestöltään kasvavissa kaupungeissa 0,4 miljoonaan neliömetriä. Kansantalouden tasolla mitattuna lainmuutoksen vaikutukset talouteen ja rakennusmarkkinoihin ovat marginaaliset ja paikallisella tasollakin kohdistuvat vain rajalliseen asuinrakennuskantaan. Potentiaalin toteutuessa purkava uusrakentaminen olisi pääkaupunkiseudulla tärkeä toimintatapa vastata tulevaisuuden asuntotuotantotarpeeseen. Purettavien rakennusten tilalle rakennettava kaksinkertainen kerrosala tuottaisi 2040 mennessä 27–22 prosenttia ja nelinkertainen kerrosala 81–65 prosenttia tarvittavasta asuinkerrostalojen pinta-alan lisäyksestä. Muissa suurissa kaupungeissa merkitys olisi vähäisempi.

Hankkeet ovat yksilöllisiä ja niiden taloudellinen kannattavuus riippuu mm. yhtiön rakennusten kunnosta, yhtiön taloudesta, kiinteistön sijainnista ja rakennusoikeuden arvosta sijaintialueella, kaavoituksen tuomasta lisärakennusoikeudesta sekä pysäköintiratkaisuista.

Purkavan uusrakentamisen potentiaalisissa kohteissa asuu eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten on laita kaikissa kerrostaloissa. Myös suhtautuminen muutoksiin ja muutosten vaikutuksiin vaihtelee asukkaiden tilanteen mukaan.

Purkavan uusrakentamisen ympäristövaikutukset ovat kahdenlaiset. Kasvihuonepäästöillä mitattuna se lisäisi rakennustuotteiden valmistamisen päästöjä ja jätteitä mutta vähentäisi rakennusten energiankulutuksen päästöjä.