Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta siten, että päätöksenteko purkavasta uusrakentamisesta helpottuisi. Samalla työryhmä ehdottaa vaatimuksia päätöksenteon valmistelulle, osakkeiden lunastamiselle ja taloyhtiön asettamiselle selvitystilaan. Tämän raportti arvioi purkavan uusrakentamisen potentiaalisia markkinoita sekä työryhmän ehdotusten määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia. Potentiaalisia purkavan lisärakentamisen kohteita on pääkaupunkiseudulla noin 2 miljoonaa neliömetriä ja muissa suurissa, väestöltään kasvavissa kaupungeissa 0,4 miljoonaan neliömetriä. Kansantalouden tasolla mitattuna lainmuutoksen vaikutukset talouteen ja rakennusmarkkinoihin ovat marginaaliset ja paikallisella tasollakin kohdistuvat vain rajalliseen asuinrakennuskantaan. Potentiaalin toteutuessa purkava uusrakentaminen olisi pääkaupunkiseudulla tärkeä toimintatapa vastata tulevaisuuden asuntotuotantotarpeeseen. Purettavien rakennusten tilalle rakennettava kaksinkertainen kerrosala tuottaisi 2040 mennessä 27–22 prosenttia ja nelinkertainen kerrosala 81–65 prosenttia tarvittavasta asuinkerrostalojen pinta-alan lisäyksestä. Muissa suurissa kaupungeissa merkitys olisi vähäisempi. Hankkeet ovat yksilöllisiä ja niiden taloudellinen kannattavuus riippuu mm. yhtiön rakennusten kunnosta, yhtiön taloudesta, kiinteistön sijainnista ja rakennusoikeuden arvosta sijaintialueella, kaavoituksen tuomasta lisärakennusoikeudesta sekä pysäköintiratkaisuista. Purkavan uusrakentamisen potentiaalisissa kohteissa asuu eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten on laita kaikissa kerrostaloissa. Myös suhtautuminen muutoksiin ja muutosten vaikutuksiin vaihtelee asukkaiden tilanteen mukaan. Purkavan uusrakentamisen ympäristövaikutukset ovat kahdenlaiset. Kasvihuonepäästöillä mitattuna se lisäisi rakennustuotteiden valmistamisen päästöjä ja jätteitä mutta vähentäisi rakennusten energiankulutuksen päästöjä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages30
ISBN (Electronic)978-951-38-8665-3
Publication statusPublished - 2018
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.337
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Keywords

  • re-building
  • densification
  • impact

Cite this

Vainio, T., Lahdenperä, P., & Vares, S. (2018). Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 337
Vainio, Terttu ; Lahdenperä, Pertti ; Vares, Sirje. / Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 30 p. (VTT Technology; No. 337).
@book{817284ece1ad49c89375f920ef53704e,
title = "Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset",
abstract = "Oikeusministeri{\"o}n asettama ty{\"o}ryhm{\"a} ehdottaa asunto-osakeyhti{\"o}lain muuttamisesta siten, ett{\"a} p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteko purkavasta uusrakentamisesta helpottuisi. Samalla ty{\"o}ryhm{\"a} ehdottaa vaatimuksia p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteon valmistelulle, osakkeiden lunastamiselle ja taloyhti{\"o}n asettamiselle selvitystilaan. T{\"a}m{\"a}n raportti arvioi purkavan uusrakentamisen potentiaalisia markkinoita sek{\"a} ty{\"o}ryhm{\"a}n ehdotusten m{\"a}{\"a}r{\"a}llisi{\"a} ja laadullisia vaikutuksia. Potentiaalisia purkavan lis{\"a}rakentamisen kohteita on p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla noin 2 miljoonaa neli{\"o}metri{\"a} ja muissa suurissa, v{\"a}est{\"o}lt{\"a}{\"a}n kasvavissa kaupungeissa 0,4 miljoonaan neli{\"o}metri{\"a}. Kansantalouden tasolla mitattuna lainmuutoksen vaikutukset talouteen ja rakennusmarkkinoihin ovat marginaaliset ja paikallisella tasollakin kohdistuvat vain rajalliseen asuinrakennuskantaan. Potentiaalin toteutuessa purkava uusrakentaminen olisi p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla t{\"a}rke{\"a} toimintatapa vastata tulevaisuuden asuntotuotantotarpeeseen. Purettavien rakennusten tilalle rakennettava kaksinkertainen kerrosala tuottaisi 2040 menness{\"a} 27–22 prosenttia ja nelinkertainen kerrosala 81–65 prosenttia tarvittavasta asuinkerrostalojen pinta-alan lis{\"a}yksest{\"a}. Muissa suurissa kaupungeissa merkitys olisi v{\"a}h{\"a}isempi. Hankkeet ovat yksil{\"o}llisi{\"a} ja niiden taloudellinen kannattavuus riippuu mm. yhti{\"o}n rakennusten kunnosta, yhti{\"o}n taloudesta, kiinteist{\"o}n sijainnista ja rakennusoikeuden arvosta sijaintialueella, kaavoituksen tuomasta lis{\"a}rakennusoikeudesta sek{\"a} pys{\"a}k{\"o}intiratkaisuista. Purkavan uusrakentamisen potentiaalisissa kohteissa asuu eri-ik{\"a}isi{\"a} ja eri el{\"a}m{\"a}ntilanteissa olevia ihmisi{\"a}, kuten on laita kaikissa kerrostaloissa. My{\"o}s suhtautuminen muutoksiin ja muutosten vaikutuksiin vaihtelee asukkaiden tilanteen mukaan. Purkavan uusrakentamisen ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset ovat kahdenlaiset. Kasvihuonep{\"a}{\"a}st{\"o}ill{\"a} mitattuna se lis{\"a}isi rakennustuotteiden valmistamisen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} ja j{\"a}tteit{\"a} mutta v{\"a}hent{\"a}isi rakennusten energiankulutuksen p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}.",
keywords = "re-building, densification, impact",
author = "Terttu Vainio and Pertti Lahdenper{\"a} and Sirje Vares",
year = "2018",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "337",
address = "Finland",

}

Vainio, T, Lahdenperä, P & Vares, S 2018, Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset. VTT Technology, no. 337, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset. / Vainio, Terttu; Lahdenperä, Pertti; Vares, Sirje.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 30 p. (VTT Technology; No. 337).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset

AU - Vainio, Terttu

AU - Lahdenperä, Pertti

AU - Vares, Sirje

PY - 2018

Y1 - 2018

N2 - Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta siten, että päätöksenteko purkavasta uusrakentamisesta helpottuisi. Samalla työryhmä ehdottaa vaatimuksia päätöksenteon valmistelulle, osakkeiden lunastamiselle ja taloyhtiön asettamiselle selvitystilaan. Tämän raportti arvioi purkavan uusrakentamisen potentiaalisia markkinoita sekä työryhmän ehdotusten määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia. Potentiaalisia purkavan lisärakentamisen kohteita on pääkaupunkiseudulla noin 2 miljoonaa neliömetriä ja muissa suurissa, väestöltään kasvavissa kaupungeissa 0,4 miljoonaan neliömetriä. Kansantalouden tasolla mitattuna lainmuutoksen vaikutukset talouteen ja rakennusmarkkinoihin ovat marginaaliset ja paikallisella tasollakin kohdistuvat vain rajalliseen asuinrakennuskantaan. Potentiaalin toteutuessa purkava uusrakentaminen olisi pääkaupunkiseudulla tärkeä toimintatapa vastata tulevaisuuden asuntotuotantotarpeeseen. Purettavien rakennusten tilalle rakennettava kaksinkertainen kerrosala tuottaisi 2040 mennessä 27–22 prosenttia ja nelinkertainen kerrosala 81–65 prosenttia tarvittavasta asuinkerrostalojen pinta-alan lisäyksestä. Muissa suurissa kaupungeissa merkitys olisi vähäisempi. Hankkeet ovat yksilöllisiä ja niiden taloudellinen kannattavuus riippuu mm. yhtiön rakennusten kunnosta, yhtiön taloudesta, kiinteistön sijainnista ja rakennusoikeuden arvosta sijaintialueella, kaavoituksen tuomasta lisärakennusoikeudesta sekä pysäköintiratkaisuista. Purkavan uusrakentamisen potentiaalisissa kohteissa asuu eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten on laita kaikissa kerrostaloissa. Myös suhtautuminen muutoksiin ja muutosten vaikutuksiin vaihtelee asukkaiden tilanteen mukaan. Purkavan uusrakentamisen ympäristövaikutukset ovat kahdenlaiset. Kasvihuonepäästöillä mitattuna se lisäisi rakennustuotteiden valmistamisen päästöjä ja jätteitä mutta vähentäisi rakennusten energiankulutuksen päästöjä.

AB - Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa asunto-osakeyhtiölain muuttamisesta siten, että päätöksenteko purkavasta uusrakentamisesta helpottuisi. Samalla työryhmä ehdottaa vaatimuksia päätöksenteon valmistelulle, osakkeiden lunastamiselle ja taloyhtiön asettamiselle selvitystilaan. Tämän raportti arvioi purkavan uusrakentamisen potentiaalisia markkinoita sekä työryhmän ehdotusten määrällisiä ja laadullisia vaikutuksia. Potentiaalisia purkavan lisärakentamisen kohteita on pääkaupunkiseudulla noin 2 miljoonaa neliömetriä ja muissa suurissa, väestöltään kasvavissa kaupungeissa 0,4 miljoonaan neliömetriä. Kansantalouden tasolla mitattuna lainmuutoksen vaikutukset talouteen ja rakennusmarkkinoihin ovat marginaaliset ja paikallisella tasollakin kohdistuvat vain rajalliseen asuinrakennuskantaan. Potentiaalin toteutuessa purkava uusrakentaminen olisi pääkaupunkiseudulla tärkeä toimintatapa vastata tulevaisuuden asuntotuotantotarpeeseen. Purettavien rakennusten tilalle rakennettava kaksinkertainen kerrosala tuottaisi 2040 mennessä 27–22 prosenttia ja nelinkertainen kerrosala 81–65 prosenttia tarvittavasta asuinkerrostalojen pinta-alan lisäyksestä. Muissa suurissa kaupungeissa merkitys olisi vähäisempi. Hankkeet ovat yksilöllisiä ja niiden taloudellinen kannattavuus riippuu mm. yhtiön rakennusten kunnosta, yhtiön taloudesta, kiinteistön sijainnista ja rakennusoikeuden arvosta sijaintialueella, kaavoituksen tuomasta lisärakennusoikeudesta sekä pysäköintiratkaisuista. Purkavan uusrakentamisen potentiaalisissa kohteissa asuu eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä, kuten on laita kaikissa kerrostaloissa. Myös suhtautuminen muutoksiin ja muutosten vaikutuksiin vaihtelee asukkaiden tilanteen mukaan. Purkavan uusrakentamisen ympäristövaikutukset ovat kahdenlaiset. Kasvihuonepäästöillä mitattuna se lisäisi rakennustuotteiden valmistamisen päästöjä ja jätteitä mutta vähentäisi rakennusten energiankulutuksen päästöjä.

KW - re-building

KW - densification

KW - impact

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Vainio T, Lahdenperä P, Vares S. Purkava uusrakentaminen – potentiaali ja vaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2018. 30 p. (VTT Technology; No. 337).