Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa

Vesa Arpiainen, Erkki Ekman, Timo Järvinen, Carl Wilen, Martti Äijälä, Kai Sipilä

    Research output: Book/ReportReportProfessional

    Abstract

    Hiillon raaka-aineena on käytetty huomattavasti yleisemmin puuta kuin turvetta. Turvehiilen tuotanto on ollut merkittävää ainoastaan runsassoisilla alueilla. Puu- ja turvehiiltä on tuotettu lähes samoihin käyttötarkoituksiin. Julkaisussa käsitellään sekä puulle että palaturpeelle kehitettyjä hiiltomenetelmiä. Yksinkertaisin hiiltomenetelmä on maamiilu. Kehittyneempi ratkaisu on panostoiminen kiinteäseinäinen miilu-uuni, jossa hiilto tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin maamiilussa. Maamiilussa ja miilu-uunissa hiillon tarvitsema lämpö tuotetaan polttamalla osa raaka-aineesta ilmalla. Retorteissa käytetään yleensä epäsuoraa lämmitystä. Kehittyneintä tekniikkaa edustavat jatkuvatoimiset pyrolyysiprosessit, joissa lämpö tuotetaan polttamalla prosessissa syntyviä kaasuja. Suomessa ja Saksan liittotasavallassa valmistetaan nykyisin turvekoksia palaturpeesta jatkuvatoimisilla prosesseilla. Puuhiilen valmistus ja käyttö kehitysmaissa on hyvin laajaa ja kasvavaa. Puun polttoainekäyttö kuluttaa kehitysmaiden väheneviä metsävaroja. Tämä puoltaa vaihtoehtoisten energialähteiden voimakasta käyttöönottoa. Myös turve ja sen jalosteet ovat yhtenä mahdollisuutena. Tutkimuksessa ei ole havaittu seikkoja, jotka valmistustekniikan, käytön tai laadun osalta estäisivät puuhiilen korvaamisen turvekoksilla. Turvekoksin valmistus edellyttää sopivia turve-esiintymiä. Parhaiten suomalaista turvetietämystä voidaan ilmeisesti hyödyntää Kaakkois-Aasiassa, jossa on turve-esiintymiä. Afrikassa käyttöpotentiaalia on myös runsaasti, mutta siellä on vain harvoissa maissa turvetta. Kehitysmaissa puuhiili tuotetaan yksinkertaisilla tekniikoilla, kuten maamiiluissa ja miilu-uuneissa, joiden hyötysuhde on varsin huono. Kehittyneimmillä menetelmillä, joissa myös sivutuotteet hyödynnetään, saavutetaan kaksinkertainen hyötysuhde. Yksiselitteistä optimiratkaisua turpeen hiiltoon kehitysmaissa ei voida valita. Olennaisia kysymyksiä ovat suoesiintymien etäisyys kulutuskohteista, kuljetusyhteydet, asutuksen tiheys sekä yleinen tekninen taso. Perusteellisempi selvitys edellyttäisi tietyn kohdealueen tarkastelua.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages69
    ISBN (Print)951-38-2120-X
    Publication statusPublished - 1984
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
    PublisherVTT
    Volume359

    Fingerprint

    peat
    developing countries

    Keywords

    • peat coke
    • wood
    • coking
    • developing countries

    Cite this

    Arpiainen, V., Ekman, E., Järvinen, T., Wilen, C., Äijälä, M., & Sipilä, K. (1984). Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 359
    Arpiainen, Vesa ; Ekman, Erkki ; Järvinen, Timo ; Wilen, Carl ; Äijälä, Martti ; Sipilä, Kai. / Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 69 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 359).
    @book{a41b8b6ff722453f9f4632d37e69b456,
    title = "Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa",
    abstract = "Hiillon raaka-aineena on k{\"a}ytetty huomattavasti yleisemmin puuta kuin turvetta. Turvehiilen tuotanto on ollut merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} ainoastaan runsassoisilla alueilla. Puu- ja turvehiilt{\"a} on tuotettu l{\"a}hes samoihin k{\"a}ytt{\"o}tarkoituksiin. Julkaisussa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n sek{\"a} puulle ett{\"a} palaturpeelle kehitettyj{\"a} hiiltomenetelmi{\"a}. Yksinkertaisin hiiltomenetelm{\"a} on maamiilu. Kehittyneempi ratkaisu on panostoiminen kiinte{\"a}sein{\"a}inen miilu-uuni, jossa hiilto tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin maamiilussa. Maamiilussa ja miilu-uunissa hiillon tarvitsema l{\"a}mp{\"o} tuotetaan polttamalla osa raaka-aineesta ilmalla. Retorteissa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleens{\"a} ep{\"a}suoraa l{\"a}mmityst{\"a}. Kehittyneint{\"a} tekniikkaa edustavat jatkuvatoimiset pyrolyysiprosessit, joissa l{\"a}mp{\"o} tuotetaan polttamalla prosessissa syntyvi{\"a} kaasuja. Suomessa ja Saksan liittotasavallassa valmistetaan nykyisin turvekoksia palaturpeesta jatkuvatoimisilla prosesseilla. Puuhiilen valmistus ja k{\"a}ytt{\"o} kehitysmaissa on hyvin laajaa ja kasvavaa. Puun polttoainek{\"a}ytt{\"o} kuluttaa kehitysmaiden v{\"a}henevi{\"a} mets{\"a}varoja. T{\"a}m{\"a} puoltaa vaihtoehtoisten energial{\"a}hteiden voimakasta k{\"a}ytt{\"o}{\"o}nottoa. My{\"o}s turve ja sen jalosteet ovat yhten{\"a} mahdollisuutena. Tutkimuksessa ei ole havaittu seikkoja, jotka valmistustekniikan, k{\"a}yt{\"o}n tai laadun osalta est{\"a}isiv{\"a}t puuhiilen korvaamisen turvekoksilla. Turvekoksin valmistus edellytt{\"a}{\"a} sopivia turve-esiintymi{\"a}. Parhaiten suomalaista turvetiet{\"a}myst{\"a} voidaan ilmeisesti hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} Kaakkois-Aasiassa, jossa on turve-esiintymi{\"a}. Afrikassa k{\"a}ytt{\"o}potentiaalia on my{\"o}s runsaasti, mutta siell{\"a} on vain harvoissa maissa turvetta. Kehitysmaissa puuhiili tuotetaan yksinkertaisilla tekniikoilla, kuten maamiiluissa ja miilu-uuneissa, joiden hy{\"o}tysuhde on varsin huono. Kehittyneimmill{\"a} menetelmill{\"a}, joissa my{\"o}s sivutuotteet hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n, saavutetaan kaksinkertainen hy{\"o}tysuhde. Yksiselitteist{\"a} optimiratkaisua turpeen hiiltoon kehitysmaissa ei voida valita. Olennaisia kysymyksi{\"a} ovat suoesiintymien et{\"a}isyys kulutuskohteista, kuljetusyhteydet, asutuksen tiheys sek{\"a} yleinen tekninen taso. Perusteellisempi selvitys edellytt{\"a}isi tietyn kohdealueen tarkastelua.",
    keywords = "peat coke, wood, coking, developing countries",
    author = "Vesa Arpiainen and Erkki Ekman and Timo J{\"a}rvinen and Carl Wilen and Martti {\"A}ij{\"a}l{\"a} and Kai Sipil{\"a}",
    year = "1984",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-2120-X",
    series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    address = "Finland",

    }

    Arpiainen, V, Ekman, E, Järvinen, T, Wilen, C, Äijälä, M & Sipilä, K 1984, Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 359, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa. / Arpiainen, Vesa; Ekman, Erkki; Järvinen, Timo; Wilen, Carl; Äijälä, Martti; Sipilä, Kai.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 69 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 359).

    Research output: Book/ReportReportProfessional

    TY - BOOK

    T1 - Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa

    AU - Arpiainen, Vesa

    AU - Ekman, Erkki

    AU - Järvinen, Timo

    AU - Wilen, Carl

    AU - Äijälä, Martti

    AU - Sipilä, Kai

    PY - 1984

    Y1 - 1984

    N2 - Hiillon raaka-aineena on käytetty huomattavasti yleisemmin puuta kuin turvetta. Turvehiilen tuotanto on ollut merkittävää ainoastaan runsassoisilla alueilla. Puu- ja turvehiiltä on tuotettu lähes samoihin käyttötarkoituksiin. Julkaisussa käsitellään sekä puulle että palaturpeelle kehitettyjä hiiltomenetelmiä. Yksinkertaisin hiiltomenetelmä on maamiilu. Kehittyneempi ratkaisu on panostoiminen kiinteäseinäinen miilu-uuni, jossa hiilto tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin maamiilussa. Maamiilussa ja miilu-uunissa hiillon tarvitsema lämpö tuotetaan polttamalla osa raaka-aineesta ilmalla. Retorteissa käytetään yleensä epäsuoraa lämmitystä. Kehittyneintä tekniikkaa edustavat jatkuvatoimiset pyrolyysiprosessit, joissa lämpö tuotetaan polttamalla prosessissa syntyviä kaasuja. Suomessa ja Saksan liittotasavallassa valmistetaan nykyisin turvekoksia palaturpeesta jatkuvatoimisilla prosesseilla. Puuhiilen valmistus ja käyttö kehitysmaissa on hyvin laajaa ja kasvavaa. Puun polttoainekäyttö kuluttaa kehitysmaiden väheneviä metsävaroja. Tämä puoltaa vaihtoehtoisten energialähteiden voimakasta käyttöönottoa. Myös turve ja sen jalosteet ovat yhtenä mahdollisuutena. Tutkimuksessa ei ole havaittu seikkoja, jotka valmistustekniikan, käytön tai laadun osalta estäisivät puuhiilen korvaamisen turvekoksilla. Turvekoksin valmistus edellyttää sopivia turve-esiintymiä. Parhaiten suomalaista turvetietämystä voidaan ilmeisesti hyödyntää Kaakkois-Aasiassa, jossa on turve-esiintymiä. Afrikassa käyttöpotentiaalia on myös runsaasti, mutta siellä on vain harvoissa maissa turvetta. Kehitysmaissa puuhiili tuotetaan yksinkertaisilla tekniikoilla, kuten maamiiluissa ja miilu-uuneissa, joiden hyötysuhde on varsin huono. Kehittyneimmillä menetelmillä, joissa myös sivutuotteet hyödynnetään, saavutetaan kaksinkertainen hyötysuhde. Yksiselitteistä optimiratkaisua turpeen hiiltoon kehitysmaissa ei voida valita. Olennaisia kysymyksiä ovat suoesiintymien etäisyys kulutuskohteista, kuljetusyhteydet, asutuksen tiheys sekä yleinen tekninen taso. Perusteellisempi selvitys edellyttäisi tietyn kohdealueen tarkastelua.

    AB - Hiillon raaka-aineena on käytetty huomattavasti yleisemmin puuta kuin turvetta. Turvehiilen tuotanto on ollut merkittävää ainoastaan runsassoisilla alueilla. Puu- ja turvehiiltä on tuotettu lähes samoihin käyttötarkoituksiin. Julkaisussa käsitellään sekä puulle että palaturpeelle kehitettyjä hiiltomenetelmiä. Yksinkertaisin hiiltomenetelmä on maamiilu. Kehittyneempi ratkaisu on panostoiminen kiinteäseinäinen miilu-uuni, jossa hiilto tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin maamiilussa. Maamiilussa ja miilu-uunissa hiillon tarvitsema lämpö tuotetaan polttamalla osa raaka-aineesta ilmalla. Retorteissa käytetään yleensä epäsuoraa lämmitystä. Kehittyneintä tekniikkaa edustavat jatkuvatoimiset pyrolyysiprosessit, joissa lämpö tuotetaan polttamalla prosessissa syntyviä kaasuja. Suomessa ja Saksan liittotasavallassa valmistetaan nykyisin turvekoksia palaturpeesta jatkuvatoimisilla prosesseilla. Puuhiilen valmistus ja käyttö kehitysmaissa on hyvin laajaa ja kasvavaa. Puun polttoainekäyttö kuluttaa kehitysmaiden väheneviä metsävaroja. Tämä puoltaa vaihtoehtoisten energialähteiden voimakasta käyttöönottoa. Myös turve ja sen jalosteet ovat yhtenä mahdollisuutena. Tutkimuksessa ei ole havaittu seikkoja, jotka valmistustekniikan, käytön tai laadun osalta estäisivät puuhiilen korvaamisen turvekoksilla. Turvekoksin valmistus edellyttää sopivia turve-esiintymiä. Parhaiten suomalaista turvetietämystä voidaan ilmeisesti hyödyntää Kaakkois-Aasiassa, jossa on turve-esiintymiä. Afrikassa käyttöpotentiaalia on myös runsaasti, mutta siellä on vain harvoissa maissa turvetta. Kehitysmaissa puuhiili tuotetaan yksinkertaisilla tekniikoilla, kuten maamiiluissa ja miilu-uuneissa, joiden hyötysuhde on varsin huono. Kehittyneimmillä menetelmillä, joissa myös sivutuotteet hyödynnetään, saavutetaan kaksinkertainen hyötysuhde. Yksiselitteistä optimiratkaisua turpeen hiiltoon kehitysmaissa ei voida valita. Olennaisia kysymyksiä ovat suoesiintymien etäisyys kulutuskohteista, kuljetusyhteydet, asutuksen tiheys sekä yleinen tekninen taso. Perusteellisempi selvitys edellyttäisi tietyn kohdealueen tarkastelua.

    KW - peat coke

    KW - wood

    KW - coking

    KW - developing countries

    M3 - Report

    SN - 951-38-2120-X

    T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

    BT - Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Arpiainen V, Ekman E, Järvinen T, Wilen C, Äijälä M, Sipilä K. Puu- ja turvehiilen valmistus ja niiden tuotanto kehitysmaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 69 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 359).