Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon

Pirjo Ahola

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa seurattiin adheesiotestillä, miten pinnoitettu puu muuttuu säärasituksessa. Tutkituista viidestä ikkunamaalisysteemistä jokaista käytetään yleisesti teollisuudessa joko Suomessa tai Ruotsissa. Viisi julkisivumaalia puolestaan valittiin sideaineen eikä käytön yleisyyden perusteella. Puualustana käytettiin höylättyä mänty- tai kuusilautaa. Ennen pinnoitusta osa puumateriaalista vesivarastoitiin ja osaa vanhennettiin kuusi kuukautta koekentällä. Maalatut laudat olivat sääkaapissa 3, 6 tai 9 viikkoa tai koekentällä vuoden. Testaus suoritettiin torsiomenetelmällä. Tulokseksi saatiin adheesioarvo ja murtuma, joka oli maalin tai puun koheesiomurtuma ja/tai maalin ja puun välinen adheesiomurtuma. Kuusi oli lujuudeltaan vähän heikompi alusta kuin mänty. Puun esivanhentaminen heikensi selvästi puupintaa ja adheesio pieneni säärasituksessa. Vesivarastoinnilla ei ollut paljon vaikutusta. Torsiotestillä voidaan selvittää maalin ominaisuuksia ja vanhenomisilmiöitä. Lisäksi saadaan tietoa pinnoitteen ja alustan vuorovaikutussuhteista. Testillä ei kuitenkaan voitu asettaa maaleja paremmuusjärjestykseen tartunnan suhteen. Adheesiolle voitiin joskus antaa arvo, mutta useimmilla maalatuilla puualustoilla murtuminen tapahtui maalista tai puusta tai molemmista.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages72
ISBN (Print)951-38-3051-9
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume520

Fingerprint

Valsartan

Keywords

  • paints
  • adhesion
  • wooden structures
  • wood
  • substrates
  • coatings
  • surfaces
  • facades
  • aging
  • weathering

Cite this

Ahola, P. (1988). Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 520
Ahola, Pirjo. / Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 520).
@book{4c47c7c7406f4e62b17c992cb9dc416e,
title = "Puualustan ja pinnoitteen v{\"a}linen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon",
abstract = "Tutkimuksessa seurattiin adheesiotestill{\"a}, miten pinnoitettu puu muuttuu s{\"a}{\"a}rasituksessa. Tutkituista viidest{\"a} ikkunamaalisysteemist{\"a} jokaista k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleisesti teollisuudessa joko Suomessa tai Ruotsissa. Viisi julkisivumaalia puolestaan valittiin sideaineen eik{\"a} k{\"a}yt{\"o}n yleisyyden perusteella. Puualustana k{\"a}ytettiin h{\"o}yl{\"a}tty{\"a} m{\"a}nty- tai kuusilautaa. Ennen pinnoitusta osa puumateriaalista vesivarastoitiin ja osaa vanhennettiin kuusi kuukautta koekent{\"a}ll{\"a}. Maalatut laudat olivat s{\"a}{\"a}kaapissa 3, 6 tai 9 viikkoa tai koekent{\"a}ll{\"a} vuoden. Testaus suoritettiin torsiomenetelm{\"a}ll{\"a}. Tulokseksi saatiin adheesioarvo ja murtuma, joka oli maalin tai puun koheesiomurtuma ja/tai maalin ja puun v{\"a}linen adheesiomurtuma. Kuusi oli lujuudeltaan v{\"a}h{\"a}n heikompi alusta kuin m{\"a}nty. Puun esivanhentaminen heikensi selv{\"a}sti puupintaa ja adheesio pieneni s{\"a}{\"a}rasituksessa. Vesivarastoinnilla ei ollut paljon vaikutusta. Torsiotestill{\"a} voidaan selvitt{\"a}{\"a} maalin ominaisuuksia ja vanhenomisilmi{\"o}it{\"a}. Lis{\"a}ksi saadaan tietoa pinnoitteen ja alustan vuorovaikutussuhteista. Testill{\"a} ei kuitenkaan voitu asettaa maaleja paremmuusj{\"a}rjestykseen tartunnan suhteen. Adheesiolle voitiin joskus antaa arvo, mutta useimmilla maalatuilla puualustoilla murtuminen tapahtui maalista tai puusta tai molemmista.",
keywords = "paints, adhesion, wooden structures, wood, substrates, coatings, surfaces, facades, aging, weathering",
author = "Pirjo Ahola",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3051-9",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Ahola, P 1988, Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 520, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon. / Ahola, Pirjo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 520).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon

AU - Ahola, Pirjo

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Tutkimuksessa seurattiin adheesiotestillä, miten pinnoitettu puu muuttuu säärasituksessa. Tutkituista viidestä ikkunamaalisysteemistä jokaista käytetään yleisesti teollisuudessa joko Suomessa tai Ruotsissa. Viisi julkisivumaalia puolestaan valittiin sideaineen eikä käytön yleisyyden perusteella. Puualustana käytettiin höylättyä mänty- tai kuusilautaa. Ennen pinnoitusta osa puumateriaalista vesivarastoitiin ja osaa vanhennettiin kuusi kuukautta koekentällä. Maalatut laudat olivat sääkaapissa 3, 6 tai 9 viikkoa tai koekentällä vuoden. Testaus suoritettiin torsiomenetelmällä. Tulokseksi saatiin adheesioarvo ja murtuma, joka oli maalin tai puun koheesiomurtuma ja/tai maalin ja puun välinen adheesiomurtuma. Kuusi oli lujuudeltaan vähän heikompi alusta kuin mänty. Puun esivanhentaminen heikensi selvästi puupintaa ja adheesio pieneni säärasituksessa. Vesivarastoinnilla ei ollut paljon vaikutusta. Torsiotestillä voidaan selvittää maalin ominaisuuksia ja vanhenomisilmiöitä. Lisäksi saadaan tietoa pinnoitteen ja alustan vuorovaikutussuhteista. Testillä ei kuitenkaan voitu asettaa maaleja paremmuusjärjestykseen tartunnan suhteen. Adheesiolle voitiin joskus antaa arvo, mutta useimmilla maalatuilla puualustoilla murtuminen tapahtui maalista tai puusta tai molemmista.

AB - Tutkimuksessa seurattiin adheesiotestillä, miten pinnoitettu puu muuttuu säärasituksessa. Tutkituista viidestä ikkunamaalisysteemistä jokaista käytetään yleisesti teollisuudessa joko Suomessa tai Ruotsissa. Viisi julkisivumaalia puolestaan valittiin sideaineen eikä käytön yleisyyden perusteella. Puualustana käytettiin höylättyä mänty- tai kuusilautaa. Ennen pinnoitusta osa puumateriaalista vesivarastoitiin ja osaa vanhennettiin kuusi kuukautta koekentällä. Maalatut laudat olivat sääkaapissa 3, 6 tai 9 viikkoa tai koekentällä vuoden. Testaus suoritettiin torsiomenetelmällä. Tulokseksi saatiin adheesioarvo ja murtuma, joka oli maalin tai puun koheesiomurtuma ja/tai maalin ja puun välinen adheesiomurtuma. Kuusi oli lujuudeltaan vähän heikompi alusta kuin mänty. Puun esivanhentaminen heikensi selvästi puupintaa ja adheesio pieneni säärasituksessa. Vesivarastoinnilla ei ollut paljon vaikutusta. Torsiotestillä voidaan selvittää maalin ominaisuuksia ja vanhenomisilmiöitä. Lisäksi saadaan tietoa pinnoitteen ja alustan vuorovaikutussuhteista. Testillä ei kuitenkaan voitu asettaa maaleja paremmuusjärjestykseen tartunnan suhteen. Adheesiolle voitiin joskus antaa arvo, mutta useimmilla maalatuilla puualustoilla murtuminen tapahtui maalista tai puusta tai molemmista.

KW - paints

KW - adhesion

KW - wooden structures

KW - wood

KW - substrates

KW - coatings

KW - surfaces

KW - facades

KW - aging

KW - weathering

M3 - Report

SN - 951-38-3051-9

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ahola P. Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 72 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 520).