Puualustan ja pinnoitteen välinen adheesio. Osa 2. Vanhenemisen vaikutus adheesioon

Tutkimuksessa seurattiin adheesiotestillä, miten pinnoitettu puu muuttuu säärasituksessa. Tutkituista viidestä ikkunamaalisysteemistä jokaista käytetään yleisesti teollisuudessa joko Suomessa tai Ruotsissa. Viisi julkisivumaalia puolestaan valittiin sideaineen eikä käytön yleisyyden perusteella. Puualustana käytettiin höylättyä mänty- tai kuusilautaa. Ennen pinnoitusta osa puumateriaalista vesivarastoitiin ja osaa vanhennettiin kuusi kuukautta koekentällä. Maalatut laudat olivat sääkaapissa 3, 6 tai 9 viikkoa tai koekentällä vuoden. Testaus suoritettiin torsiomenetelmällä. Tulokseksi saatiin adheesioarvo ja murtuma, joka oli maalin tai puun koheesiomurtuma ja/tai maalin ja puun välinen adheesiomurtuma. Kuusi oli lujuudeltaan vähän heikompi alusta kuin mänty. Puun esivanhentaminen heikensi selvästi puupintaa ja adheesio pieneni säärasituksessa. Vesivarastoinnilla ei ollut paljon vaikutusta. Torsiotestillä voidaan selvittää maalin ominaisuuksia ja vanhenomisilmiöitä. Lisäksi saadaan tietoa pinnoitteen ja alustan vuorovaikutussuhteista. Testillä ei kuitenkaan voitu asettaa maaleja paremmuusjärjestykseen tartunnan suhteen. Adheesiolle voitiin joskus antaa arvo, mutta useimmilla maalatuilla puualustoilla murtuminen tapahtui maalista tai puusta tai molemmista.