TY - BOOK
T1 - Puuenergia ja kasvihuonekaasut
T2 - Osa 1. Päätehakkuun haketuotantoketjujen kasvihuonekaasupäästöt.
AU - Wihersaari, Margareta
AU - Palosuo, Taru
PY - 2000
Y1 - 2000
N2 - Tässä raportissa arvioidaan päätehakkuussa syntyvän hakkuutähteen
korjuuketjujen, hakkuutähteiden polton sekä tuhkankierrätyksen ja mahdollisen
kompensaatiolannoituksen kasvihuonekaasujen päästötasot. Tehdyt laskelmat
osoittavat, että metsätähteiden talteenotto on hyvin tehokasta, tuotantoketjun
energiankulutus on noin 2 - 3 % tuotetun polttoaineen energia-sisällöstä ja
koneiden aiheuttamat kasvihuonekaasu-päästöt pienet, 4 - 7 kg CO2-ekv/MWh
tuotettua puupolttoainetta. Myös tuotanto-ketjujen väliset erot ovat pienet.
Metsätähdehakkeen poltossa vapautuu Forssassa tehtyjen päästömittausten
perusteella hyvin vähän kasvihuonekaasupäästöjä, vain noin 2 kg CO2-ekv/MWh
käytettyä puupolttoainetta. Huonolla polttotekniikalla päästöt voivat olla
kymmenkertaisia. Tuhkan granulointi ja levitys metsään nostaisi ketjujen
päästöjä vain 3 - 6 %. Jos poisviety typpi tämän lisäksi palautettaisiin
lannoittamalla, ovat tästä aiheutuvat lisäpäästöt samaa suuruusluokkaa kun
tuotantoketjun muut päästöt eli
noin 7 kg CO2-ekv/MWh.
Jos puupolttoaineella voidaan suoraan korvata fossiilisia polttoaineita,
vältytään vastaavasti fossiilisten polttoaineiden aiheuttamilta päästöiltä
Parhaimmillaan voidaan metsätähdehakkeen käytöllä vähentää 97 - 98 %
korvattujen polttoaineiden päästöistä.
Lyhyen, muutaman viikon kestävän hakkeen varastoinnin aikana polttoaineen
laatu kärsii, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että varastointi olisi täysin
poissuljettu. Epäedullisissa olosuhteissa (vilkas hajoamis-prosessi) on
mahdollista, että kasvihuonekaasu-päästöt varastointi-vaiheesta ovat
huomattavasti suuremmat kuin koko tuotantoketjun päästöt Jos tällaisia
päästöjä syntyy, voivat puupolttoaineen avulla saavutettavat päästösäästöt
vähentyä 90 %:iin tai jopa alle. Asian varmentaminen edellyttää kuitenkin
lisätutkimuksia.
AB - Tässä raportissa arvioidaan päätehakkuussa syntyvän hakkuutähteen
korjuuketjujen, hakkuutähteiden polton sekä tuhkankierrätyksen ja mahdollisen
kompensaatiolannoituksen kasvihuonekaasujen päästötasot. Tehdyt laskelmat
osoittavat, että metsätähteiden talteenotto on hyvin tehokasta, tuotantoketjun
energiankulutus on noin 2 - 3 % tuotetun polttoaineen energia-sisällöstä ja
koneiden aiheuttamat kasvihuonekaasu-päästöt pienet, 4 - 7 kg CO2-ekv/MWh
tuotettua puupolttoainetta. Myös tuotanto-ketjujen väliset erot ovat pienet.
Metsätähdehakkeen poltossa vapautuu Forssassa tehtyjen päästömittausten
perusteella hyvin vähän kasvihuonekaasupäästöjä, vain noin 2 kg CO2-ekv/MWh
käytettyä puupolttoainetta. Huonolla polttotekniikalla päästöt voivat olla
kymmenkertaisia. Tuhkan granulointi ja levitys metsään nostaisi ketjujen
päästöjä vain 3 - 6 %. Jos poisviety typpi tämän lisäksi palautettaisiin
lannoittamalla, ovat tästä aiheutuvat lisäpäästöt samaa suuruusluokkaa kun
tuotantoketjun muut päästöt eli
noin 7 kg CO2-ekv/MWh.
Jos puupolttoaineella voidaan suoraan korvata fossiilisia polttoaineita,
vältytään vastaavasti fossiilisten polttoaineiden aiheuttamilta päästöiltä
Parhaimmillaan voidaan metsätähdehakkeen käytöllä vähentää 97 - 98 %
korvattujen polttoaineiden päästöistä.
Lyhyen, muutaman viikon kestävän hakkeen varastoinnin aikana polttoaineen
laatu kärsii, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että varastointi olisi täysin
poissuljettu. Epäedullisissa olosuhteissa (vilkas hajoamis-prosessi) on
mahdollista, että kasvihuonekaasu-päästöt varastointi-vaiheesta ovat
huomattavasti suuremmat kuin koko tuotantoketjun päästöt Jos tällaisia
päästöjä syntyy, voivat puupolttoaineen avulla saavutettavat päästösäästöt
vähentyä 90 %:iin tai jopa alle. Asian varmentaminen edellyttää kuitenkin
lisätutkimuksia.
KW - final fellings
KW - logging residues
KW - combustion
KW - ashes
KW - recycling
KW - fertilisation
KW - greenhouse gases
KW - emissions
M3 - Report
T3 - VTT Energian Raportteja
BT - Puuenergia ja kasvihuonekaasut
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
ER -