@book{7d44e611197944d09511f22cf930ef81,
title = "Puuenergia ja kasvihuonekaasut: Osa 2. Hakkuut{\"a}hteiden energiak{\"a}yt{\"o}n vaikutus metsien maaper{\"a}n hiilitaseeseen",
abstract = "Yhten{\"a} merkitt{\"a}vimmist{\"a} globaaleista hiilen varastoista pidet{\"a}{\"a}n metsi{\"a} ja erityisesti niiden maaper{\"a}n hiilivarastoja. T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella hakkuut{\"a}hteiden energiak{\"a}yt{\"o}n merkityst{\"a} metsien hiilitaseelle ja erityisesti keskitty{\"a} tarkastelemaan hakkuut{\"a}hteiden hajoamista maaper{\"a}ss{\"a}. Tutkimuksessa k{\"a}ytettiin Jari Liskin (EFI) kehitt{\"a}m{\"a}{\"a} dynaamista mallia, jonka avulla voidaan laskea maaper{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}tyv{\"a}n orgaanisen aineksen hajoaminen ja maaper{\"a}n kokonaishiilivaraston kehittyminen. Mallilaskelmilla kuvattiin hakkuut{\"a}hteen muodostaman hiilisy{\"o}tteen hajoamista maaper{\"a}ss{\"a} ja toisaalta maaper{\"a}n kokonaishiilivaraston muutoksia hakkuiden j{\"a}lkeen. Hakkuut{\"a}hteisiin sitoutunut hiili hajoaa suurimmaksi osaksi melko nopeasti. L{\"a}hes 90 % hakkuut{\"a}hteiden hiilest{\"a} hajoaa ensimm{\"a}isen 20 vuoden kuluessa. Hakkuut{\"a}hteiden keruun aiheuttama hiilivaje hakkuu-hetkell{\"a} maaper{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}tyv{\"a}ss{\"a} hiilim{\"a}{\"a}r{\"a}ss{\"a} n{\"a}kyy maaper{\"a}n kokonais-hiilim{\"a}{\"a}r{\"a}ss{\"a} vain n. 20 hakkuun j{\"a}lkeist{\"a} vuotta. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen erot hiilim{\"a}{\"a}riss{\"a} ovat pieni{\"a}. Mallilla seurattiin my{\"o}s maaper{\"a}n kokonaishiilivaraston k{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} erilaisten hakkuiden j{\"a}lkeen. Merkitt{\"a}v{\"a} vaikutus maaper{\"a}n hiilivarastoon on jo ainespuu-hakkuilla ja hakkuu-t{\"a}hteiden talteenoton lis{\"a}vaikutus ei ole huomattava. Jatkuvalla karikesy{\"o}tteell{\"a} on suurempi vaikutus maaper{\"a}n hiilitaseeseen kuin yksitt{\"a}isen vuoden suurella hiilisy{\"o}tteell{\"a}, kuten hakkuut{\"a}hteill{\"a}. Mallilaskelmien mukaan hakkuut{\"a}hteiden hiilest{\"a} on hakkuuta seuraavien 100 vuoden aikana keskim{\"a}{\"a}rin n. 11 % varastoituneena maaper{\"a}{\"a}n. Mik{\"a}li hakkuut{\"a}hteet poltetaan hakkuun j{\"a}lkeen, vapautuu kaikki hakkuut{\"a}hteisiin sitoutunut hiili v{\"a}litt{\"o}m{\"a}sti ilmakeh{\"a}{\"a}n. T{\"a}ll{\"o}in tuo muussa tapauksessa maaper{\"a}{\"a}n varastoitunut 11 % hakkuut{\"a}hteiden hiilest{\"a} voidaan ajatella 100 vuoden kiertoajalla ep{\"a}suoraksi p{\"a}{\"a}st{\"o}ksi ilmakeh{\"a}{\"a}n. Esimerkki-laskelmassa t{\"a}m{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o} oli n. 40 - 45 kg CO2 MWhpa-1, kun polton kasvihuonekaasu-p{\"a}{\"a}st{\"o}t (muut kuin CO2) ovat n. 4 kg CO2 MWh-1 ja korjuuketjun aiheuttamat p{\"a}{\"a}st{\"o}t n. 5 - 10 kg CO2 MWhpa-1. Vertailun vuoksi hiilen poltosta aiheutuvat hiilidioksidi-p{\"a}{\"a}st{\"o}t Suomessa ovat n. 330 kg CO2 MWhpa-1 eli fossiilisen hiilen korvaaminen hakkuut{\"a}hdehakkeella on maaper{\"a}n hiilivaje huomioon ottaenkin mielek{\"a}st{\"a}.",
keywords = "logging residues, storage, carbon, accumulation, forests, modelling, bonbustion, carbon sinks, soil",
author = "Taru Palosuo and Margareta Wihersaari",
year = "2000",
language = "Finnish",
series = "VTT Energian Raportteja",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "9/2000",
address = "Finland",
}