Puukerrostalojen ääneneristävyys

Juhani Parmanen, Pekka Sipari

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Paloturvallisuuttakin hankalampana teknisenä ongelmana puukerrostalossa voidaan pitää ääneneristävyyttä. Puukerrostalojen ääniteknisiä ongelmia on tutkittu pohoismaissa viime vuosina runsaasti. Puukerrostalo voidaan nykyisin rakentaa sellaiseksi, että sen ilma- ja askelääneneristävyysominaisuudet täyttävät nykyisest ääneneristävyysvaatimukset ja jopa ylittävätkin nämä suurussluokassa viisi desibeliä tai tätäkin enemmänkin. Tästä huolimatta askeläänet ja muut välipohjaan kohdistuvat iskuherätteet saattavat kuulua tai tuntua naapurissa erityisesti pienillä taajuuksilla. Eräissä tapauksissa värähtelyt eivät ole ensisijaisesti edes kuultavissa, vaan ne pikemminkin näkyvät esimerkiksi katosta riippuvien valaisimien heilumisena. Mm. eräissä amerikkalaisessa loistoasunnoiksi tarkoitetuissa puukerrostaloissa todettiin jälkeenpäin vakavia äänioloja koskevia puutteita vaikka vaikeiksi tiedetyt äänitekniset yksityiskohdat oli otettu huomioon rakennusten suunnittelussa ja kaikilta osiltaan sikäläiset normit ylitettiin reilusti. Sen lisäksi että itse välipohjan konstruoiminen teknisesti vähemmän pieniä taajuuksia tuottavaksi on vaikeaa, muitakin pulmia esiintyy: tutkijat kiistelevät edelleen siitä, mikä olisi oikea tapa arvioida pieniä taajuuksia subjektiivisen kokemuksen kannalta katsottuna mielekkäällä tavalla ja toisekseen kovin pienien taajuuksien mittaaminen rakennuksissa ei välttämättä ole yksiselitteistä ainakaan nykyisten standardien tarjoamilla menetelmillä. Varmuudella tiedetään, että mm. nykyinen askelääneneristävyyden standardisoitu, subjektiivista kokemusta tai vaikutelmaa mittaava kansainvälinen menetelmä ei toimi puuvälipohjilla. Puuvälipohjaa voitaneen kuitenkin jatkossa kehittää niin, etteivät pienetkään taajuudet muodosta sen yhteydessä ongelmaa.
Original languageFinnish
Pages (from-to)3-6
JournalRakennustekniikka
Issue number1
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this

Parmanen, J., & Sipari, P. (1998). Puukerrostalojen ääneneristävyys. Rakennustekniikka, (1), 3-6.
Parmanen, Juhani ; Sipari, Pekka. / Puukerrostalojen ääneneristävyys. In: Rakennustekniikka. 1998 ; No. 1. pp. 3-6.
@article{e4f53d6f2ed34662869f011e8f9d8e83,
title = "Puukerrostalojen {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyys",
abstract = "Paloturvallisuuttakin hankalampana teknisen{\"a} ongelmana puukerrostalossa voidaan pit{\"a}{\"a} {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyytt{\"a}. Puukerrostalojen {\"a}{\"a}niteknisi{\"a} ongelmia on tutkittu pohoismaissa viime vuosina runsaasti. Puukerrostalo voidaan nykyisin rakentaa sellaiseksi, ett{\"a} sen ilma- ja askel{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyysominaisuudet t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t nykyisest {\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyysvaatimukset ja jopa ylitt{\"a}v{\"a}tkin n{\"a}m{\"a} suurussluokassa viisi desibeli{\"a} tai t{\"a}t{\"a}kin enemm{\"a}nkin. T{\"a}st{\"a} huolimatta askel{\"a}{\"a}net ja muut v{\"a}lipohjaan kohdistuvat iskuher{\"a}tteet saattavat kuulua tai tuntua naapurissa erityisesti pienill{\"a} taajuuksilla. Er{\"a}iss{\"a} tapauksissa v{\"a}r{\"a}htelyt eiv{\"a}t ole ensisijaisesti edes kuultavissa, vaan ne pikemminkin n{\"a}kyv{\"a}t esimerkiksi katosta riippuvien valaisimien heilumisena. Mm. er{\"a}iss{\"a} amerikkalaisessa loistoasunnoiksi tarkoitetuissa puukerrostaloissa todettiin j{\"a}lkeenp{\"a}in vakavia {\"a}{\"a}nioloja koskevia puutteita vaikka vaikeiksi tiedetyt {\"a}{\"a}nitekniset yksityiskohdat oli otettu huomioon rakennusten suunnittelussa ja kaikilta osiltaan sik{\"a}l{\"a}iset normit ylitettiin reilusti. Sen lis{\"a}ksi ett{\"a} itse v{\"a}lipohjan konstruoiminen teknisesti v{\"a}hemm{\"a}n pieni{\"a} taajuuksia tuottavaksi on vaikeaa, muitakin pulmia esiintyy: tutkijat kiistelev{\"a}t edelleen siit{\"a}, mik{\"a} olisi oikea tapa arvioida pieni{\"a} taajuuksia subjektiivisen kokemuksen kannalta katsottuna mielekk{\"a}{\"a}ll{\"a} tavalla ja toisekseen kovin pienien taajuuksien mittaaminen rakennuksissa ei v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}tt{\"a} ole yksiselitteist{\"a} ainakaan nykyisten standardien tarjoamilla menetelmill{\"a}. Varmuudella tiedet{\"a}{\"a}n, ett{\"a} mm. nykyinen askel{\"a}{\"a}nenerist{\"a}vyyden standardisoitu, subjektiivista kokemusta tai vaikutelmaa mittaava kansainv{\"a}linen menetelm{\"a} ei toimi puuv{\"a}lipohjilla. Puuv{\"a}lipohjaa voitaneen kuitenkin jatkossa kehitt{\"a}{\"a} niin, etteiv{\"a}t pienetk{\"a}{\"a}n taajuudet muodosta sen yhteydess{\"a} ongelmaa.",
author = "Juhani Parmanen and Pekka Sipari",
year = "1998",
language = "Finnish",
pages = "3--6",
journal = "Rakennustekniikka",
issn = "0033-913X",
publisher = "Suomen Rakennusinsin{\"o}{\"o}rien Liitto RIL",
number = "1",

}

Parmanen, J & Sipari, P 1998, 'Puukerrostalojen ääneneristävyys', Rakennustekniikka, no. 1, pp. 3-6.

Puukerrostalojen ääneneristävyys. / Parmanen, Juhani; Sipari, Pekka.

In: Rakennustekniikka, No. 1, 1998, p. 3-6.

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

TY - JOUR

T1 - Puukerrostalojen ääneneristävyys

AU - Parmanen, Juhani

AU - Sipari, Pekka

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Paloturvallisuuttakin hankalampana teknisenä ongelmana puukerrostalossa voidaan pitää ääneneristävyyttä. Puukerrostalojen ääniteknisiä ongelmia on tutkittu pohoismaissa viime vuosina runsaasti. Puukerrostalo voidaan nykyisin rakentaa sellaiseksi, että sen ilma- ja askelääneneristävyysominaisuudet täyttävät nykyisest ääneneristävyysvaatimukset ja jopa ylittävätkin nämä suurussluokassa viisi desibeliä tai tätäkin enemmänkin. Tästä huolimatta askeläänet ja muut välipohjaan kohdistuvat iskuherätteet saattavat kuulua tai tuntua naapurissa erityisesti pienillä taajuuksilla. Eräissä tapauksissa värähtelyt eivät ole ensisijaisesti edes kuultavissa, vaan ne pikemminkin näkyvät esimerkiksi katosta riippuvien valaisimien heilumisena. Mm. eräissä amerikkalaisessa loistoasunnoiksi tarkoitetuissa puukerrostaloissa todettiin jälkeenpäin vakavia äänioloja koskevia puutteita vaikka vaikeiksi tiedetyt äänitekniset yksityiskohdat oli otettu huomioon rakennusten suunnittelussa ja kaikilta osiltaan sikäläiset normit ylitettiin reilusti. Sen lisäksi että itse välipohjan konstruoiminen teknisesti vähemmän pieniä taajuuksia tuottavaksi on vaikeaa, muitakin pulmia esiintyy: tutkijat kiistelevät edelleen siitä, mikä olisi oikea tapa arvioida pieniä taajuuksia subjektiivisen kokemuksen kannalta katsottuna mielekkäällä tavalla ja toisekseen kovin pienien taajuuksien mittaaminen rakennuksissa ei välttämättä ole yksiselitteistä ainakaan nykyisten standardien tarjoamilla menetelmillä. Varmuudella tiedetään, että mm. nykyinen askelääneneristävyyden standardisoitu, subjektiivista kokemusta tai vaikutelmaa mittaava kansainvälinen menetelmä ei toimi puuvälipohjilla. Puuvälipohjaa voitaneen kuitenkin jatkossa kehittää niin, etteivät pienetkään taajuudet muodosta sen yhteydessä ongelmaa.

AB - Paloturvallisuuttakin hankalampana teknisenä ongelmana puukerrostalossa voidaan pitää ääneneristävyyttä. Puukerrostalojen ääniteknisiä ongelmia on tutkittu pohoismaissa viime vuosina runsaasti. Puukerrostalo voidaan nykyisin rakentaa sellaiseksi, että sen ilma- ja askelääneneristävyysominaisuudet täyttävät nykyisest ääneneristävyysvaatimukset ja jopa ylittävätkin nämä suurussluokassa viisi desibeliä tai tätäkin enemmänkin. Tästä huolimatta askeläänet ja muut välipohjaan kohdistuvat iskuherätteet saattavat kuulua tai tuntua naapurissa erityisesti pienillä taajuuksilla. Eräissä tapauksissa värähtelyt eivät ole ensisijaisesti edes kuultavissa, vaan ne pikemminkin näkyvät esimerkiksi katosta riippuvien valaisimien heilumisena. Mm. eräissä amerikkalaisessa loistoasunnoiksi tarkoitetuissa puukerrostaloissa todettiin jälkeenpäin vakavia äänioloja koskevia puutteita vaikka vaikeiksi tiedetyt äänitekniset yksityiskohdat oli otettu huomioon rakennusten suunnittelussa ja kaikilta osiltaan sikäläiset normit ylitettiin reilusti. Sen lisäksi että itse välipohjan konstruoiminen teknisesti vähemmän pieniä taajuuksia tuottavaksi on vaikeaa, muitakin pulmia esiintyy: tutkijat kiistelevät edelleen siitä, mikä olisi oikea tapa arvioida pieniä taajuuksia subjektiivisen kokemuksen kannalta katsottuna mielekkäällä tavalla ja toisekseen kovin pienien taajuuksien mittaaminen rakennuksissa ei välttämättä ole yksiselitteistä ainakaan nykyisten standardien tarjoamilla menetelmillä. Varmuudella tiedetään, että mm. nykyinen askelääneneristävyyden standardisoitu, subjektiivista kokemusta tai vaikutelmaa mittaava kansainvälinen menetelmä ei toimi puuvälipohjilla. Puuvälipohjaa voitaneen kuitenkin jatkossa kehittää niin, etteivät pienetkään taajuudet muodosta sen yhteydessä ongelmaa.

M3 - Article

SP - 3

EP - 6

JO - Rakennustekniikka

JF - Rakennustekniikka

SN - 0033-913X

IS - 1

ER -

Parmanen J, Sipari P. Puukerrostalojen ääneneristävyys. Rakennustekniikka. 1998;(1):3-6.