Puukerrostalojen rakentamistavat ja hintakilpailukyky

Puukerrostalorakentamisen kilpailukyky muodostuu useista eri osatekijöistä. Niitä tarkastellaan tässä tiivistelmässä tuotantotalouden ja -tekniikan näkökulmista. Talojen ominaisuuksia ja asukkaiden kokemuksia on käsitelty tutkimuksen muissa väliraporteissa. Puukerrostalojen toteutuskustannuksia ja tuotantoa kuvaavia tekijöitä on verrattu betonirakentamiseen. Puurakentamistapoja on verrattu myös keskenään. Rakennushankkeiden vertailukelpoistamiseksi tarkastelut on tehty osittain laskennallisesti. Tällä on pyritty poistamaan esimerkiksi toimittajien subventioiden ja alhaisilla keskituntiansioilla toteutuneiden työurakoiden vääristymät. Myös kehittämiskustannukset on jätetty tarkasteluista pois. Tätä kirjoitettaessa Suomeen on rakennettu 17 nykyaikaista puukerrostalokohdetta kuudelle eri paikkakunnalle. Ne on toteutettu erilaisilla runkojärjestelmillä, tuotantomenetelmillä ja toteutusmuodoilla. Käytännössä pilari-palkki- ja kantavat seinät -järjestelmät on toteutettu erilaisin esivalmistusastein ja urakkamuodoin. Ensimmäiset kohteet ovat valtion tukemaa asuntotuotantoa. Asuntorahaston niille hyväksymät hankinta-arvot ovat likimain kunkin paikkakunnan normaalia kustannustasoa. Tiedot puurakentamisen tehokkuudesta ja kilpailukyvystä Pohjois-Amerikassa antoivat viitteitä siitä, että puun käytöllä voisi heti olla saavutettavissa tuotannollisia etuja ja kustannussäästöjä myös Suomessa. Kehitysprojektien aikana on osoittautunut, että ensimmäiset kohteet ovat prototyyppejä, joiden valmistuskustannukset ovat aina sarjatuotantoa korkeammat. Suuret kehityskustannukset ja tappiollinen kokeilu ovat ymmärrettävästi olleet suurin este yritysten väliselle yhteistyölle. Myös alkuvaiheen näkemyserot runkojärjestelmien ominaisuuksista ovat vähentäneet yhteistyöhalukkuutta ja johtaneet rakentamistapojen kehittämiseen suljetuissa piireissä.