TY - BOOK
T1 - Puun öljykuivaus, öljykyllästys ja värjäys
AU - Tarvainen, Veikko
AU - Pietilä, Jukka
AU - Serenius, Matti
N1 - Project code: R8SU00620
PY - 2001
Y1 - 2001
N2 - Puu kuivuu tehokkaasti, kun se upotetaan lämpötilaltaan
yli 100 °C:seen öljyyn. Projektissa tutkittiin männyn ja
kuusen kuivausta ja värjäystä kuumassa kasviöljyssä.
Materiaali oli pääosin pienläpimittaista sorvattua
ensiharvennuspuuta. Lisäksi kuivattiin sahatavaraa ja
käsiteltiin kuivaa puuta kuumaan öljyyn upottamalla.
Tutkittuja öljyjä olivat pellava- ja rypsiöljyt sekä
kolme erilaista mäntyöljyä. Värjäyskokeita tehtiin
useilla kaupallisilla väriaineilla.
VTT:n kokeissa selvitettiin sopivat kuivausolosuhteet.
MTT:ssä suunniteltiin ja rakennettiin 2 m pitkien puiden
kuivaukseen soveltuva laitteisto, jolla tehtiin suurin
osa kuivauksista. Käyttökelpoisimmaksi menettelyksi
osoittautui tuoreelle sorvatulle ensiharvennuspuulle
upottaminen suoraan noin 130 °C:n lämpöiseen öljyyn.
Tässä lämpötilassa puun pintahalkeilu on vähäistä.
Lisäksi pienet halkeamat sulkeutuvat, kun puun pinta
kostuu kuivauksen jälkeen normaaliolosuhteissa.
Sisähalkeilua esiintyy, mutta se on kohtuullisen vähäistä
eikä haitallista, mikäli puu käytetään kokonaisena
loppukohteessaan. Kuivattaessa puuta korkeammissa
lämpötiloissa sisähalkeilun määrä lisääntyy.
Osa puista kuivattiin VTT:ssä alipaineessa. Menetelmän
suurin etu oli puun värin pysyminen vaaleana. Mikäli
vaalea väri ei ole välttämätön, on kuivaus normaalissa
paineessa suositeltavaa laitteistojen yksinkertaisuuden
ja edullisen hinnan vuoksi.
Ohuet, 100 mm paksut pyöreät puut kuivuivat 127 °C:n
lämpöisessä öljyssä 4-7 %:iin 24 tunnissa. Paksummat,
läpimitaltaan 150 mm puut saavuttivat saman kosteuden 48
tunnin kuivauksella. Nopeassa kuivauksessa puiden
ominaisuuksien vaihtelu aiheuttaa suuria eroja
kuivumisnopeuteen. Jos puut halutaan jättää kuivauksessa
yli 10 % keskikosteuteen, jotkut ovat hyvin kuivia, kun
taas joku puu voi olla kosteudeltaan 15-20 %. Mikäli
vaihtelusta ei ole haittaa, kuten esim. piharakenteiden
tolpissa, kuivausaikaa voidaan selvästi lyhentää.
Kuivaa puuta voidaan öljykäsitellä esimerkiksi 110 °C:n
lämpötilassa pari tuntia. Tällöin puu ei vielä paljoa
kuivu, mutta imee suojaavan öljykerroksen. Öljyn
imeytyminen puuhun vaihteli paljon etenkin puun
ominaisuuksien mukaan. Myös eri öljyjen
imeytymisominaisuuksissa on eroja. Öljy imeytyy pääosin
pintapuuhun. Suurin osa öljystä on 10 mm paksulla
vyöhykkeellä pinnasta lukien. Seuraavassa 10 mm:n
vyöhykkeessä öljyä on vähän. Taloudellisuusarvioihin
käytettiin kulutusta 30 kg/m3 laskettuna koko
puumäärälle.
Lopputuotteen haluttu väri saadaan aikaan öljyn sopivalla
pigmentoinnilla, lämpötilatasolla ja käsittelyn kestolla.
Osa käytetyistä väriaineista ei imeytynyt puun sisään
vaan värjäsi vain pinnan. Väriaineet, jotka tunkeutuvat
puun sisään, takaavat värin pysymisen, vaikka pinta
käytössä naarmuuntuisi. Osa näistä väreistä aiheutti
lopputuotteeseen kirjavuutta, koska puu imi väriä eri
kohtiin eri tavalla. Sitä vastoin öljyyn sekoitettu,
puuhun tunkeutumaton oksidipasta muodosti väriltään
tasaisen pinnan. Lopputuloksena puu oli maalatun
näköinen. Oleellista on, että väri sitoutuu pinnalle
kuivuvaan öljyyn niin, että väri ei tahraa pintaa
koskettaessa.
Säärasituskokeessa öljykuivatuista puista tehdyt aidat
menestyivät halkeilun suhteen hyvin. Kuivaushalkeamat
eivät vuoden säärasituksessa laajentuneet. Vertailupuissa
jo kuivauksen jälkeen olleet leveät halkeamat pysyivät
leveinä.
Öljykuivattua puuta ei kannata käsittelyn jälkeen
työstää, jotta suojaava pintakerros säilyisi. Öljykuivaus
ei sovellu tuotteille, joilta vaaditaan hyvää
mittatarkkuutta, koska kuivauskutistumista on vaikea
tarkkaan ennakoida ja se vaihtelee varsin paljon.
Kuivauskustannukset muodostuvat työstä,
lämmitysenergiasta ja puuhun imeytyvästä öljystä sekä
laitteiston pääomakustannuksista. Laitteisto on
toteutettavissa varsin pienin kustannuksin esim.
maatilayrittäjien käyttöön. Keskimääräiseksi
kuivauskustannukseksi arvioitiin 1 000-1 200 mk/m3
pientuotannossa (100 m3/a). Aiemmassa projektissa on
arvioitu pyöreäksi sorvatun tolpan kokonaiskustannuksiksi
1 300 mk/m3. Teollisessa mittakaavassa puita sorvattaessa
on kuivaamattoman sorvatun tangon hinta noin 750 mk/m3.
Kuivauskustannusten voidaan arvioida olevan 400-500
mk/m3. Tarkat kustannuslaskelmat on tehtävissä vasta
tapauskohtaisesti.
Öljykuivaus on tehokas tapa tuottaa yhdessä
prosessivaiheessa sorvatusta tolpasta osia tuotteisiin ja
rakenteisiin, jotka eivät tule suoraan maakosketukseen.
Myös kuivattujen ja valmiiksi työstettyjen puutuotteiden
käsittelyllä kuumassa öljyssä saadaan ulkokäyttöön hyvin
soveltuvaa materiaalia.
AB - Puu kuivuu tehokkaasti, kun se upotetaan lämpötilaltaan
yli 100 °C:seen öljyyn. Projektissa tutkittiin männyn ja
kuusen kuivausta ja värjäystä kuumassa kasviöljyssä.
Materiaali oli pääosin pienläpimittaista sorvattua
ensiharvennuspuuta. Lisäksi kuivattiin sahatavaraa ja
käsiteltiin kuivaa puuta kuumaan öljyyn upottamalla.
Tutkittuja öljyjä olivat pellava- ja rypsiöljyt sekä
kolme erilaista mäntyöljyä. Värjäyskokeita tehtiin
useilla kaupallisilla väriaineilla.
VTT:n kokeissa selvitettiin sopivat kuivausolosuhteet.
MTT:ssä suunniteltiin ja rakennettiin 2 m pitkien puiden
kuivaukseen soveltuva laitteisto, jolla tehtiin suurin
osa kuivauksista. Käyttökelpoisimmaksi menettelyksi
osoittautui tuoreelle sorvatulle ensiharvennuspuulle
upottaminen suoraan noin 130 °C:n lämpöiseen öljyyn.
Tässä lämpötilassa puun pintahalkeilu on vähäistä.
Lisäksi pienet halkeamat sulkeutuvat, kun puun pinta
kostuu kuivauksen jälkeen normaaliolosuhteissa.
Sisähalkeilua esiintyy, mutta se on kohtuullisen vähäistä
eikä haitallista, mikäli puu käytetään kokonaisena
loppukohteessaan. Kuivattaessa puuta korkeammissa
lämpötiloissa sisähalkeilun määrä lisääntyy.
Osa puista kuivattiin VTT:ssä alipaineessa. Menetelmän
suurin etu oli puun värin pysyminen vaaleana. Mikäli
vaalea väri ei ole välttämätön, on kuivaus normaalissa
paineessa suositeltavaa laitteistojen yksinkertaisuuden
ja edullisen hinnan vuoksi.
Ohuet, 100 mm paksut pyöreät puut kuivuivat 127 °C:n
lämpöisessä öljyssä 4-7 %:iin 24 tunnissa. Paksummat,
läpimitaltaan 150 mm puut saavuttivat saman kosteuden 48
tunnin kuivauksella. Nopeassa kuivauksessa puiden
ominaisuuksien vaihtelu aiheuttaa suuria eroja
kuivumisnopeuteen. Jos puut halutaan jättää kuivauksessa
yli 10 % keskikosteuteen, jotkut ovat hyvin kuivia, kun
taas joku puu voi olla kosteudeltaan 15-20 %. Mikäli
vaihtelusta ei ole haittaa, kuten esim. piharakenteiden
tolpissa, kuivausaikaa voidaan selvästi lyhentää.
Kuivaa puuta voidaan öljykäsitellä esimerkiksi 110 °C:n
lämpötilassa pari tuntia. Tällöin puu ei vielä paljoa
kuivu, mutta imee suojaavan öljykerroksen. Öljyn
imeytyminen puuhun vaihteli paljon etenkin puun
ominaisuuksien mukaan. Myös eri öljyjen
imeytymisominaisuuksissa on eroja. Öljy imeytyy pääosin
pintapuuhun. Suurin osa öljystä on 10 mm paksulla
vyöhykkeellä pinnasta lukien. Seuraavassa 10 mm:n
vyöhykkeessä öljyä on vähän. Taloudellisuusarvioihin
käytettiin kulutusta 30 kg/m3 laskettuna koko
puumäärälle.
Lopputuotteen haluttu väri saadaan aikaan öljyn sopivalla
pigmentoinnilla, lämpötilatasolla ja käsittelyn kestolla.
Osa käytetyistä väriaineista ei imeytynyt puun sisään
vaan värjäsi vain pinnan. Väriaineet, jotka tunkeutuvat
puun sisään, takaavat värin pysymisen, vaikka pinta
käytössä naarmuuntuisi. Osa näistä väreistä aiheutti
lopputuotteeseen kirjavuutta, koska puu imi väriä eri
kohtiin eri tavalla. Sitä vastoin öljyyn sekoitettu,
puuhun tunkeutumaton oksidipasta muodosti väriltään
tasaisen pinnan. Lopputuloksena puu oli maalatun
näköinen. Oleellista on, että väri sitoutuu pinnalle
kuivuvaan öljyyn niin, että väri ei tahraa pintaa
koskettaessa.
Säärasituskokeessa öljykuivatuista puista tehdyt aidat
menestyivät halkeilun suhteen hyvin. Kuivaushalkeamat
eivät vuoden säärasituksessa laajentuneet. Vertailupuissa
jo kuivauksen jälkeen olleet leveät halkeamat pysyivät
leveinä.
Öljykuivattua puuta ei kannata käsittelyn jälkeen
työstää, jotta suojaava pintakerros säilyisi. Öljykuivaus
ei sovellu tuotteille, joilta vaaditaan hyvää
mittatarkkuutta, koska kuivauskutistumista on vaikea
tarkkaan ennakoida ja se vaihtelee varsin paljon.
Kuivauskustannukset muodostuvat työstä,
lämmitysenergiasta ja puuhun imeytyvästä öljystä sekä
laitteiston pääomakustannuksista. Laitteisto on
toteutettavissa varsin pienin kustannuksin esim.
maatilayrittäjien käyttöön. Keskimääräiseksi
kuivauskustannukseksi arvioitiin 1 000-1 200 mk/m3
pientuotannossa (100 m3/a). Aiemmassa projektissa on
arvioitu pyöreäksi sorvatun tolpan kokonaiskustannuksiksi
1 300 mk/m3. Teollisessa mittakaavassa puita sorvattaessa
on kuivaamattoman sorvatun tangon hinta noin 750 mk/m3.
Kuivauskustannusten voidaan arvioida olevan 400-500
mk/m3. Tarkat kustannuslaskelmat on tehtävissä vasta
tapauskohtaisesti.
Öljykuivaus on tehokas tapa tuottaa yhdessä
prosessivaiheessa sorvatusta tolpasta osia tuotteisiin ja
rakenteisiin, jotka eivät tule suoraan maakosketukseen.
Myös kuivattujen ja valmiiksi työstettyjen puutuotteiden
käsittelyllä kuumassa öljyssä saadaan ulkokäyttöön hyvin
soveltuvaa materiaalia.
KW - wood
KW - round timber
KW - drying
KW - hot oil
KW - vegetable oil
KW - coloring
KW - moisture content
KW - pigments
KW - economic evaluations
KW - dyeing
KW - cracking
M3 - Report
SN - 951-38-5800-6
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Puun öljykuivaus, öljykyllästys ja värjäys
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -