Puun asetylointi etikkahappoanhydridillä

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Puun kemiallisella modifioinnilla on pystytty parantamaan puutuotteiden mittapysyvyyttä ja biologista kestävyyttä. Asetylointi on yksi yleisimmistä ja eniten tutkituista modifiointimenetelmistä. Etikkahappoanhydridiasetyloinnissa puun hygroskooppisten komponenttien sisältämät hydroksyyliryhmät esteröityvät, jolloin sivutuotteena syntyy etikkahappoa. Happo- ja emäskatalysoiduista reaktioista on siirrytty helppokäyttöisempään katalyytittomaan menetelmään. Asetylointi voidaan suorittaa joko kaasu- tai nestefaasikäsittelyllä, joista tosin nestefaasikäsittely on todettu tehokkaammaksi. Asetyloidun puun ja siitä valmistettujen tuotteiden ominaisuudet riippuvat reaktio-olosuhteiden, kuten lämpötilan ja reaktioajan, lisäksi mm. katalyytti- ja sivutuotejäämistä puussa. Etikkahappo on mahdollisimman tarkoin poistettava puusta, jotta vältytään puun lujuusominaisuuksiin vaikuttavalta selluloosakuitujen happohydrolyysiltä. Yleisesti ottaen asetyloinnin ei ole todettu vaikuttavan merkittävästi puun mekaanisiin ominaisuuksiin. Asetyloinnista on kuitenkin seurauksena puun huono liimattavuus perinteisillä liimoilla. Tässä kirjallisuustutkimuksessa keskityttiin lignoselluloosapohjaisista materiaaleista vain lastujen, kuitujen ja massiivipuun asetylointitietouden kartuttamiseen. Toivottava asetyloitumisaste (weight percent gain) on noin 15 - 20 %. Tällainen asetylointi parantaa oleellisesti mm. asetyloiduista lastuista valmistettujen levyjen biologista kestävyyttä ja dimensiostabiilisuutta.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages48
ISBN (Print)951-38-3151-5
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number878
ISSN0358-5085

Keywords

  • wood
  • acetylation
  • acetic anhydride

Cite this

Mahlberg, R. (1988). Puun asetylointi etikkahappoanhydridillä. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 878