TY - BOOK
T1 - Puun ja metallin liimaaminen
AU - Saksa, Jukka
PY - 1986
Y1 - 1986
N2 - Kirjallisuustutkimus käsittelee puun liimaamista
metalliin, liimattavien pintojen esikäsittelyä ja puun ja
metallin liimaukseen sopivia liimoja. Yleisimmin puuhun
liitettävät metallit ovat teräs, sinkki, kupari, alumiini
ja lyijy.
Metallipintoja peittävät usein rasva-, lika- ja
oksidikerrokset, vaikka pinnat näyttävätkin puhtailta.
Ennen liimausta on ainakin rasva poistettava. Jos
pyritään lujiin liimasaumoihin, on suoritettava myös
mekaaninen tai kemiallinen pinnan puhdistus.
Liimattava puu tulisi kuivata liimaliitoksen tulevia
ympäristöolo-suhteita vastaavaan loppukosteuteen.
Liimauksen onnistumisen kannalta puun optimikosteus on 8
- 10 %. Liimattavan pinnan työstön ja liimauksen välinen
aika ei saa olla yli 24 h vaativissa liimauskohteissa.
Paras liimaustulos saavutetaan sileällä höylätyllä
pinnalla.
Liimat voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: kemiallisesti
reagoivat liimat, haihtumiseen tai diffuusioon perustuvat
liimat, kuumasulateliimat, tartuntaliimat ja liimafilmit.
Vaativiin liimauskohteisiin soveltuvat parhaiten
kemiallisesti reagoivat kertamuoviliimat ja
kestomuovikuumasulateliimat. Halvimpia ja
helppokäyttöisimpiä ovat heikon lujuuden omaavat
haihtumiseen ja diffuusioon perustuvat kumiliimat ja
tartuntaliimat.
Puun ja metallin liimauksessa ei mielellään käytetä
vesidispersioliimoja, koska vesi turvottaa puun
pintakerrosta ja aiheuttaa metallissa korroosiota.
Kuumakovettuvien liimojen käyttöä rajoittaa metallien
lämpölaajeneminen.
AB - Kirjallisuustutkimus käsittelee puun liimaamista
metalliin, liimattavien pintojen esikäsittelyä ja puun ja
metallin liimaukseen sopivia liimoja. Yleisimmin puuhun
liitettävät metallit ovat teräs, sinkki, kupari, alumiini
ja lyijy.
Metallipintoja peittävät usein rasva-, lika- ja
oksidikerrokset, vaikka pinnat näyttävätkin puhtailta.
Ennen liimausta on ainakin rasva poistettava. Jos
pyritään lujiin liimasaumoihin, on suoritettava myös
mekaaninen tai kemiallinen pinnan puhdistus.
Liimattava puu tulisi kuivata liimaliitoksen tulevia
ympäristöolo-suhteita vastaavaan loppukosteuteen.
Liimauksen onnistumisen kannalta puun optimikosteus on 8
- 10 %. Liimattavan pinnan työstön ja liimauksen välinen
aika ei saa olla yli 24 h vaativissa liimauskohteissa.
Paras liimaustulos saavutetaan sileällä höylätyllä
pinnalla.
Liimat voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: kemiallisesti
reagoivat liimat, haihtumiseen tai diffuusioon perustuvat
liimat, kuumasulateliimat, tartuntaliimat ja liimafilmit.
Vaativiin liimauskohteisiin soveltuvat parhaiten
kemiallisesti reagoivat kertamuoviliimat ja
kestomuovikuumasulateliimat. Halvimpia ja
helppokäyttöisimpiä ovat heikon lujuuden omaavat
haihtumiseen ja diffuusioon perustuvat kumiliimat ja
tartuntaliimat.
Puun ja metallin liimauksessa ei mielellään käytetä
vesidispersioliimoja, koska vesi turvottaa puun
pintakerrosta ja aiheuttaa metallissa korroosiota.
Kuumakovettuvien liimojen käyttöä rajoittaa metallien
lämpölaajeneminen.
KW - wood
KW - wood products
KW - metals
KW - metal products
KW - glues
KW - gluing
KW - glued laminated wood
KW - glued joints
KW - joining
M3 - Report
SN - 951-38-2555-8
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Puun ja metallin liimaaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -