@book{abcba847eae74420909265e09067a1e9,
title = "Puun ja puulevyjen elektrostaattinen pintak{\"a}sittely",
abstract = "Tutkimuksessa selviteltiin puun elektrostaattista pintak{\"a}sittely{\"a} liuos- ja jauhemaalilla. Elektrostaattisessa menetelm{\"a}ss{\"a} sopivin puun kosteustaso on 8 - 10 %. T{\"a}t{\"a} kuivemman puun johtavuutta on parannettava joko kostuttamalla pintaa vedell{\"a} tai nostamalla ty{\"o}skentelytilan kosteutta. Ilman suhteellisen kosteuden tulisi olla yli 50 %. Elektrostaattisessa pohjalakkauksessa hy{\"o}tysuhde oli 27 - 38 % (puun kosteus 8 %). Pintaleikkauksessa hy{\"o}tysuhde oli jonkin verran alhaisempi. Tuolien lakkauksessa oli hy{\"o}tysuhde yli 30 %. Perinteisess{\"a} matalapaineruiskutuksessa se on 15 - 20 %. Elektrostaattisessa maalauksessa oli hy{\"o}tysuhde parhaimmillaan 30 - 40 %. Ongelmallisia kohteita tekniikassa olivat kulmat ja syvennykset. Jauhemaalitekniikassa oli varteenotettava kokonaisratkaisu polyesteripulverilla maalattu ja maalauspohjapaperilla pinnoitettu vaneri. Tuotteen s{\"a}{\"a}nkest{\"a}vyys oli hyv{\"a}, vaikkakaan se ei ylt{\"a}nyt epoksipohjustelun ja polyuretaanilla maalatun vanerin tasolle. Spaklatun lastulevyn jauhemaalaukseen soveltui epoksi-polyesteripulveri. Sen ominaisuudet olivat l{\"a}hell{\"a} vertailutuotteen tasoa (urelaani-alkydimaali). Suurin este laajemmalle k{\"a}yt{\"o}lle oli esteettinen. Tuotteen pinnassa oli kovettumistavasta (IR-kuumennus) johtuvia neulanpistoreiki{\"a} ja kraatereita.",
keywords = "wood, electrostatic coating, wood panels, boards, paints, plywood, polyester resins, particle boards, surface finishing, weather resistance",
author = "Saila J{\"a}ms{\"a} and Jaakko Muilu",
year = "1987",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2741-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "459",
address = "Finland",
}