Puun kemiallinen kuivaus

Jarmo Pajunen, Jarl-Gunnar Salin, Tuija Vihavainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

1 Citation (Scopus)

Abstract

Männyn pinta- ja sydänpuun sekä koivu- ja kuusiviilun kemiallista kuivausta tutkittiin laboratoriokokein. Veden syrjäyttämiseen käytettiin propanolia, metanolia tai etanolia. Kuivaustulos riippui puulajista, koekappaleista, puun alkukosteudesta, liuottimesta ja liuotinmäärän suhteesta kuivattavan puun painoon. Tuoreet koivu- ja kuusiviilut kuivuivat 0,5 h:ssa alle 10 %:in loppukosteuteen, kun liuottimen suhde viilun alkupainoon oli 4 : 1. Viiluissa ei ilmennyt halkeilua eikä muita kuivausvirheitä. Kemiallinen kuivaus ei vaikuttanut merkitsevästi viilun lujuuteen tai tiheyteen uunikuivaukseen verrattuna. Vaneriviilun kemiallista kuivausta etanolissa selvitettiin prosessitekniseltä kannalta. Prosessi koostui uuttovaiheesta, termisestä kuivausvaiheesta ja vesi-alkoholiseoksen regenerointivaiheesta. Uuttovaiheen laskelmat tehtiin laboratoriokokeiden pohjalta. Alustava prosessisuunnittelu osoitti, että uutossa on oltava vähintään 5 - 10 vastavirtavaihetta, joissa n. 70 - 90 % viiluissa olevasta vedestä syrjäytetään alkoholilla. Regenerointivaiheessa uuttonesteen etanolipitoisuus on nostettava n. 90 %:iin (m/m). Prosessilla voidaan talloin säästää energiaa 30 - 40 % konventionaaliseen kuivaukseen verrattuna. Säästö ei kuitenkaan todennäköisesti tuo riittävää katetta täysimittaiselle toteutukselle, ellei siihen voida liittää muita etuja, kuten esim. kuivauksen aikana puusta liuenneiden uuteaineiden taloudellista hyödyntämistä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Print)951-38-3097-7
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume523

Fingerprint

Intsia bijuga
wood drying

Keywords

  • wood products
  • drying
  • ethyl alcohol
  • methyl alcohol
  • propanols

Cite this

Pajunen, J., Salin, J-G., & Vihavainen, T. (1988). Puun kemiallinen kuivaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 523
Pajunen, Jarmo ; Salin, Jarl-Gunnar ; Vihavainen, Tuija. / Puun kemiallinen kuivaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 523).
@book{6bd88459362e44c0b5216e3df6b0d48c,
title = "Puun kemiallinen kuivaus",
abstract = "M{\"a}nnyn pinta- ja syd{\"a}npuun sek{\"a} koivu- ja kuusiviilun kemiallista kuivausta tutkittiin laboratoriokokein. Veden syrj{\"a}ytt{\"a}miseen k{\"a}ytettiin propanolia, metanolia tai etanolia. Kuivaustulos riippui puulajista, koekappaleista, puun alkukosteudesta, liuottimesta ja liuotinm{\"a}{\"a}r{\"a}n suhteesta kuivattavan puun painoon. Tuoreet koivu- ja kuusiviilut kuivuivat 0,5 h:ssa alle 10 {\%}:in loppukosteuteen, kun liuottimen suhde viilun alkupainoon oli 4 : 1. Viiluissa ei ilmennyt halkeilua eik{\"a} muita kuivausvirheit{\"a}. Kemiallinen kuivaus ei vaikuttanut merkitsev{\"a}sti viilun lujuuteen tai tiheyteen uunikuivaukseen verrattuna. Vaneriviilun kemiallista kuivausta etanolissa selvitettiin prosessitekniselt{\"a} kannalta. Prosessi koostui uuttovaiheesta, termisest{\"a} kuivausvaiheesta ja vesi-alkoholiseoksen regenerointivaiheesta. Uuttovaiheen laskelmat tehtiin laboratoriokokeiden pohjalta. Alustava prosessisuunnittelu osoitti, ett{\"a} uutossa on oltava v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 5 - 10 vastavirtavaihetta, joissa n. 70 - 90 {\%} viiluissa olevasta vedest{\"a} syrj{\"a}ytet{\"a}{\"a}n alkoholilla. Regenerointivaiheessa uuttonesteen etanolipitoisuus on nostettava n. 90 {\%}:iin (m/m). Prosessilla voidaan talloin s{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a} energiaa 30 - 40 {\%} konventionaaliseen kuivaukseen verrattuna. S{\"a}{\"a}st{\"o} ei kuitenkaan todenn{\"a}k{\"o}isesti tuo riitt{\"a}v{\"a}{\"a} katetta t{\"a}ysimittaiselle toteutukselle, ellei siihen voida liitt{\"a}{\"a} muita etuja, kuten esim. kuivauksen aikana puusta liuenneiden uuteaineiden taloudellista hy{\"o}dynt{\"a}mist{\"a}.",
keywords = "wood products, drying, ethyl alcohol, methyl alcohol, propanols",
author = "Jarmo Pajunen and Jarl-Gunnar Salin and Tuija Vihavainen",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3097-7",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Pajunen, J, Salin, J-G & Vihavainen, T 1988, Puun kemiallinen kuivaus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 523, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puun kemiallinen kuivaus. / Pajunen, Jarmo; Salin, Jarl-Gunnar; Vihavainen, Tuija.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 523).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puun kemiallinen kuivaus

AU - Pajunen, Jarmo

AU - Salin, Jarl-Gunnar

AU - Vihavainen, Tuija

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Männyn pinta- ja sydänpuun sekä koivu- ja kuusiviilun kemiallista kuivausta tutkittiin laboratoriokokein. Veden syrjäyttämiseen käytettiin propanolia, metanolia tai etanolia. Kuivaustulos riippui puulajista, koekappaleista, puun alkukosteudesta, liuottimesta ja liuotinmäärän suhteesta kuivattavan puun painoon. Tuoreet koivu- ja kuusiviilut kuivuivat 0,5 h:ssa alle 10 %:in loppukosteuteen, kun liuottimen suhde viilun alkupainoon oli 4 : 1. Viiluissa ei ilmennyt halkeilua eikä muita kuivausvirheitä. Kemiallinen kuivaus ei vaikuttanut merkitsevästi viilun lujuuteen tai tiheyteen uunikuivaukseen verrattuna. Vaneriviilun kemiallista kuivausta etanolissa selvitettiin prosessitekniseltä kannalta. Prosessi koostui uuttovaiheesta, termisestä kuivausvaiheesta ja vesi-alkoholiseoksen regenerointivaiheesta. Uuttovaiheen laskelmat tehtiin laboratoriokokeiden pohjalta. Alustava prosessisuunnittelu osoitti, että uutossa on oltava vähintään 5 - 10 vastavirtavaihetta, joissa n. 70 - 90 % viiluissa olevasta vedestä syrjäytetään alkoholilla. Regenerointivaiheessa uuttonesteen etanolipitoisuus on nostettava n. 90 %:iin (m/m). Prosessilla voidaan talloin säästää energiaa 30 - 40 % konventionaaliseen kuivaukseen verrattuna. Säästö ei kuitenkaan todennäköisesti tuo riittävää katetta täysimittaiselle toteutukselle, ellei siihen voida liittää muita etuja, kuten esim. kuivauksen aikana puusta liuenneiden uuteaineiden taloudellista hyödyntämistä.

AB - Männyn pinta- ja sydänpuun sekä koivu- ja kuusiviilun kemiallista kuivausta tutkittiin laboratoriokokein. Veden syrjäyttämiseen käytettiin propanolia, metanolia tai etanolia. Kuivaustulos riippui puulajista, koekappaleista, puun alkukosteudesta, liuottimesta ja liuotinmäärän suhteesta kuivattavan puun painoon. Tuoreet koivu- ja kuusiviilut kuivuivat 0,5 h:ssa alle 10 %:in loppukosteuteen, kun liuottimen suhde viilun alkupainoon oli 4 : 1. Viiluissa ei ilmennyt halkeilua eikä muita kuivausvirheitä. Kemiallinen kuivaus ei vaikuttanut merkitsevästi viilun lujuuteen tai tiheyteen uunikuivaukseen verrattuna. Vaneriviilun kemiallista kuivausta etanolissa selvitettiin prosessitekniseltä kannalta. Prosessi koostui uuttovaiheesta, termisestä kuivausvaiheesta ja vesi-alkoholiseoksen regenerointivaiheesta. Uuttovaiheen laskelmat tehtiin laboratoriokokeiden pohjalta. Alustava prosessisuunnittelu osoitti, että uutossa on oltava vähintään 5 - 10 vastavirtavaihetta, joissa n. 70 - 90 % viiluissa olevasta vedestä syrjäytetään alkoholilla. Regenerointivaiheessa uuttonesteen etanolipitoisuus on nostettava n. 90 %:iin (m/m). Prosessilla voidaan talloin säästää energiaa 30 - 40 % konventionaaliseen kuivaukseen verrattuna. Säästö ei kuitenkaan todennäköisesti tuo riittävää katetta täysimittaiselle toteutukselle, ellei siihen voida liittää muita etuja, kuten esim. kuivauksen aikana puusta liuenneiden uuteaineiden taloudellista hyödyntämistä.

KW - wood products

KW - drying

KW - ethyl alcohol

KW - methyl alcohol

KW - propanols

M3 - Report

SN - 951-38-3097-7

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Puun kemiallinen kuivaus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Pajunen J, Salin J-G, Vihavainen T. Puun kemiallinen kuivaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 523).