Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 40 |
| ISBN (Print) | 951-38-3076-4 |
| Publication status | Published - 1988 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports |
|---|---|
| Number | 522 |
| ISSN | 0358-5077 |
Fingerprint
Keywords
- wood
- tissues
Cite this
}
Puun kierteisyys ja sen mittaaminen. / Viitaniemi, Pertti.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 40 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 522).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Puun kierteisyys ja sen mittaaminen
AU - Viitaniemi, Pertti
PY - 1988
Y1 - 1988
N2 - Puun solukkojen pääasiallisin suunta ei yleensä noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat järjestäytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ympärille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimestä lasketun eli kambiaalisen iän kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syytä ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, että kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen männyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillistä kierteisyyttä. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyytenä 15 - 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen kierteisyys vähenee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ikäinen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yhtä systemaattista kuin männyn. Tosin kummassakin on nähtävissä alkuvuosien selvä muutos ja vanhemman iän kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempiä mäntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydessä ovat joskus esiintyvät äkilliset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin lievää koko ajan.
AB - Puun solukkojen pääasiallisin suunta ei yleensä noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat järjestäytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ympärille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimestä lasketun eli kambiaalisen iän kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syytä ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, että kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen männyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillistä kierteisyyttä. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyytenä 15 - 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen kierteisyys vähenee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ikäinen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yhtä systemaattista kuin männyn. Tosin kummassakin on nähtävissä alkuvuosien selvä muutos ja vanhemman iän kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempiä mäntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydessä ovat joskus esiintyvät äkilliset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin lievää koko ajan.
KW - wood
KW - tissues
M3 - Report
SN - 951-38-3076-4
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Puun kierteisyys ja sen mittaaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -