@book{f9987b90325c4ae695309f06f716b187,
title = "Puun kierteisyys ja sen mittaaminen",
abstract = "Puun solukkojen p{\"a}{\"a}asiallisin suunta ei yleens{\"a} noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat j{\"a}rjest{\"a}ytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ymp{\"a}rille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimest{\"a} lasketun eli kambiaalisen i{\"a}n kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syyt{\"a} ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, ett{\"a} kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen m{\"a}nnyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillist{\"a} kierteisyytt{\"a}. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyyten{\"a} 15 - 20 vuoden i{\"a}ss{\"a}. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen kierteisyys v{\"a}henee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ik{\"a}inen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yht{\"a} systemaattista kuin m{\"a}nnyn. Tosin kummassakin on n{\"a}ht{\"a}viss{\"a} alkuvuosien selv{\"a} muutos ja vanhemman i{\"a}n kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempi{\"a} m{\"a}ntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydess{\"a} ovat joskus esiintyv{\"a}t {\"a}killiset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin liev{\"a}{\"a} koko ajan.",
keywords = "wood, tissues",
author = "Pertti Viitaniemi",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3076-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "522",
address = "Finland",
}