Puun kierteisyys ja sen mittaaminen

Pertti Viitaniemi

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Puun solukkojen pääasiallisin suunta ei yleensä noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat järjestäytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ympärille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimestä lasketun eli kambiaalisen iän kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syytä ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, että kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen männyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillistä kierteisyyttä. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyytenä 15 - 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen kierteisyys vähenee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ikäinen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yhtä systemaattista kuin männyn. Tosin kummassakin on nähtävissä alkuvuosien selvä muutos ja vanhemman iän kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempiä mäntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydessä ovat joskus esiintyvät äkilliset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin lievää koko ajan.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages40
ISBN (Print)951-38-3076-4
Publication statusPublished - 1988
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number522
ISSN0358-5077

Fingerprint

karsts
Pinus sylvestris

Keywords

  • wood
  • tissues

Cite this

Viitaniemi, P. (1988). Puun kierteisyys ja sen mittaaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 522
Viitaniemi, Pertti. / Puun kierteisyys ja sen mittaaminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 40 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 522).
@book{f9987b90325c4ae695309f06f716b187,
title = "Puun kierteisyys ja sen mittaaminen",
abstract = "Puun solukkojen p{\"a}{\"a}asiallisin suunta ei yleens{\"a} noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat j{\"a}rjest{\"a}ytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ymp{\"a}rille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimest{\"a} lasketun eli kambiaalisen i{\"a}n kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syyt{\"a} ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, ett{\"a} kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen m{\"a}nnyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillist{\"a} kierteisyytt{\"a}. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyyten{\"a} 15 - 20 vuoden i{\"a}ss{\"a}. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen kierteisyys v{\"a}henee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ik{\"a}inen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yht{\"a} systemaattista kuin m{\"a}nnyn. Tosin kummassakin on n{\"a}ht{\"a}viss{\"a} alkuvuosien selv{\"a} muutos ja vanhemman i{\"a}n kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempi{\"a} m{\"a}ntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydess{\"a} ovat joskus esiintyv{\"a}t {\"a}killiset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin liev{\"a}{\"a} koko ajan.",
keywords = "wood, tissues",
author = "Pertti Viitaniemi",
year = "1988",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3076-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "522",
address = "Finland",

}

Viitaniemi, P 1988, Puun kierteisyys ja sen mittaaminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 522, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puun kierteisyys ja sen mittaaminen. / Viitaniemi, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 40 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 522).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Puun kierteisyys ja sen mittaaminen

AU - Viitaniemi, Pertti

PY - 1988

Y1 - 1988

N2 - Puun solukkojen pääasiallisin suunta ei yleensä noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat järjestäytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ympärille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimestä lasketun eli kambiaalisen iän kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syytä ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, että kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen männyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillistä kierteisyyttä. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyytenä 15 - 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen kierteisyys vähenee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ikäinen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yhtä systemaattista kuin männyn. Tosin kummassakin on nähtävissä alkuvuosien selvä muutos ja vanhemman iän kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempiä mäntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydessä ovat joskus esiintyvät äkilliset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin lievää koko ajan.

AB - Puun solukkojen pääasiallisin suunta ei yleensä noudata rungon tai muun puun osan pituusakselin suuntaa, vaan solut ovat järjestäytyneet loivan spiraalin muotoon ytimen ympärille. Puun pinnalla havaittava kierteisyys ei ole vakio koko rungossa, vaan muuttuu ytimestä lasketun eli kambiaalisen iän kasvaessa. Kierteisyyden fysiologista syytä ei tunneta. Monista eri puulajeista tehdyt havainnot kuitenkin osoittavat, että kullakin puulajilla on sille ominainen kierteinen rakennetapa. Suomalaisen männyn (Pinus silvestris L.) todettiin noudattavan hyvin havupuille tyypillistä kierteisyyttä. Kierteisyys alkaa hyvin loivana, mutta saavuttaa nopeasti maksimiarvon vasenkierteisyytenä 15 - 20 vuoden iässä. Tämän jälkeen kierteisyys vähenee ja muuttuu oikeakierteisyydeksi puun ollessa 60 - 80 vuoden ikäinen. Suomalaisen kuusen (Picca abics (L.) Karst.) kierteisyys sen sijaan ei ole yhtä systemaattista kuin männyn. Tosin kummassakin on nähtävissä alkuvuosien selvä muutos ja vanhemman iän kierteisyyden muutos oikealla, mutta muutokset ovat huomattavasti lievempiä mäntyyn verrattuna. Oleellisinta kuusen kierteisyydessä ovat joskus esiintyvät äkilliset muutokset, joissa jopa kierteisyyden suunta muuttuu hyvin nopeasti. Useimmiten kierteisyys on kuitenkin lievää koko ajan.

KW - wood

KW - tissues

M3 - Report

SN - 951-38-3076-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Puun kierteisyys ja sen mittaaminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Viitaniemi P. Puun kierteisyys ja sen mittaaminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1988. 40 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 522).