Puun sähköiset mittausmenetelmät. Osa 4. Puun kosteudenjohtavuuden ja kapillaarisuuden määritys gammasäteilylaitteiston avulla

Gammasäteilyn vaimentumiseen perustuvan mittaustekniikan soveltaminen rakennusmateriaalien kosteudensiirto-ominaisunksien määrityksessä on havaittu luotettavaksi ja helpoksi tavaksi tuottaa määritysten edellyttämät, yksiulotteisen kosteudensiirtotilan aikaiset kosteusjakaumat kosteuden siirtoprosessin eri hetkinä. Menetelmällä voidaan tehdä lähes rajaton määrä mittauksia samalla koekappaleella, joten myös koekappaleiden väliset erot kosteudensiirrossa voidaan määrittää, mikä on tärkeää esimerkiksi puun kaltaisilla epähomogeenisillä materiaaleilla. Tutkimuksessa mitattiin gammasäteilylaitteistoa käyttäen kuusen ja männyn kostumisprosessin kosteuskentät, joista edelleen määritettiin materiaalien kosteudenjohtavuus ja kapillaarisuus (veden kapillaarinen imeytymisnopeus materiaaliin). Mittaukset tehtiin puiden pinta- ja sydänosille sekä eri tiheyksisille puuerille sekä syysuuntaan että syitä vastaan tapahtuvassa kosteudensiirrossa. Tavoitteena oli selvittää puun eri osien ja tiheyksien vaikutus kosteudensiirtoon. Sydänpuun tiheyksissä esiintyi voimakasta, koekappaleiden sisäistä vaihtelua, vaihtelualueen ollessa jopa 70 kg/m3, kun pintapuulla vastaava vaihtelu oli suurimmillaan 20 kg/m3. Myös mitatut kosteusjakaumat osoittivat sydänpuun olevan pintapuuta epähomogeenisempää. Parhaiten eri puuerien kosteudensiirto-ominaisuuksia voidaan verrata kapillaarisuuksien avulla. Rakennusfysikaalisia laskelmia varten määritetyt kosteudenjohtavuudet esitetään kosteudenpitoisuuden funktioina sekä käyrinä että funktiosovitteen kertoimien avulla.