TY - BOOK
T1 - Puupolttoaineiden ominaisuudet ja hinnoitteluperusteet
AU - Laine, Risto
AU - Sahrman, Keijo
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Puun perusrakenneosa on solu, joka muodostuu seinämästä
ja solukolosta. Seinämän päärakenneaineena ovat
selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, uuteaineet ja
tuhka. Typpeä puu sisältää alle 0,5 % ja rikkiä n. 0,01
%. Tuoreen puun vesipitoisuus on 40 - 60 %. Suomen
puulajeilla puun syiden kyllästymispiste on 28 %:n
kosteuspi-toisuudessa. Tällä on merkitystä kuivumisessa
ja kutistumisessa.
Puun keskeisiä polttoaineominaisuuksia ovat lämpöarvo,
kosteus ja palakoko. Tehol-liseen lämpöarvoon massa- ja
tilavuusyksikköä kohti vaikuttavat kosteus, puulaji, puun
osa, puutavaralati ja pinotiheys tai haketiheys. Kosteus
pienentää polttoai-neen lämpöarvoa. Väärä kosteus
huonontaa polttolaitteen hyötysuhdetta ja vaikeut-taa
muutenkin palamista. Puupolttoaineessa pienestä
palakoosta on usein etua ja palakoon tulisi olla
tasainen.
Puupolttoaineiden kuiva-ainemassa vaihtelee 75
kg/i-m3:stä (kutterilastu) 1 000 kg/m3:iin (puubriketti).
Hakkeilla se on keskimäärin 170 - 180 kg/i-m3. Hakkeiden
kosteus on 35 - 50 %, tuoreesta puusta tehdyn sahanpurun
n. 55 % ja kuoren n. 60 %. Hakkeiden tehollinen lämpöarvo
on 0,78 - 0,93 MWh/i-m3, kuoren 0,54 MWh/i-m3.
Aikaisemmin hakkeille on käytetty hieman parempia arvoja.
Puupolttoaineiden ominaisuuksista lämpöarvo, kosteus,
haihtuvat aineet, tuhka ja alkuaineet voidaan määrittää
tarkasti analyysilaboratoriossa. Seulontatulokset ovat
epätarkempia. Määrän ja tiheyden määritys halvalla ja
yksinkertaisella taval-la tuottaa usein ongelmia.
Viimeksi mainittujen perusteella arvioidaan usein
polt-toaine-erän lämpömäärä. Määrä mitataan nykyisin
tilavuutena tai massana, joko kosteusmäärityksen kanssa
tai ilman.Periaatteessa puupolttoaineiden hinnoittelu
voisi perustua tilavuusyksikön lämpö-arvoon, kosteuteen
ja kattilan hyötysuhteeseen. Asia voitaisiin esittää
hintaker-roinkäyrinä kosteuden funktiona. Metsähakkeen
tuotantokustannukset ovat 90 - 241 mk/m3 korjuuoloista
riippuen. Halon ja klapin hinta on esimerkiksi
Keski-Suomessa 140 - 240 mk/p-m3.
Puupolttoaineiden laboratorioseulontaa, määrän, tiheyden
ja lämpömäärän mittausta sekä hinnoitteluperiaatteita on
tarvetta tutkia ja kehittää.
AB - Puun perusrakenneosa on solu, joka muodostuu seinämästä
ja solukolosta. Seinämän päärakenneaineena ovat
selluloosa, hemiselluloosa, ligniini, uuteaineet ja
tuhka. Typpeä puu sisältää alle 0,5 % ja rikkiä n. 0,01
%. Tuoreen puun vesipitoisuus on 40 - 60 %. Suomen
puulajeilla puun syiden kyllästymispiste on 28 %:n
kosteuspi-toisuudessa. Tällä on merkitystä kuivumisessa
ja kutistumisessa.
Puun keskeisiä polttoaineominaisuuksia ovat lämpöarvo,
kosteus ja palakoko. Tehol-liseen lämpöarvoon massa- ja
tilavuusyksikköä kohti vaikuttavat kosteus, puulaji, puun
osa, puutavaralati ja pinotiheys tai haketiheys. Kosteus
pienentää polttoai-neen lämpöarvoa. Väärä kosteus
huonontaa polttolaitteen hyötysuhdetta ja vaikeut-taa
muutenkin palamista. Puupolttoaineessa pienestä
palakoosta on usein etua ja palakoon tulisi olla
tasainen.
Puupolttoaineiden kuiva-ainemassa vaihtelee 75
kg/i-m3:stä (kutterilastu) 1 000 kg/m3:iin (puubriketti).
Hakkeilla se on keskimäärin 170 - 180 kg/i-m3. Hakkeiden
kosteus on 35 - 50 %, tuoreesta puusta tehdyn sahanpurun
n. 55 % ja kuoren n. 60 %. Hakkeiden tehollinen lämpöarvo
on 0,78 - 0,93 MWh/i-m3, kuoren 0,54 MWh/i-m3.
Aikaisemmin hakkeille on käytetty hieman parempia arvoja.
Puupolttoaineiden ominaisuuksista lämpöarvo, kosteus,
haihtuvat aineet, tuhka ja alkuaineet voidaan määrittää
tarkasti analyysilaboratoriossa. Seulontatulokset ovat
epätarkempia. Määrän ja tiheyden määritys halvalla ja
yksinkertaisella taval-la tuottaa usein ongelmia.
Viimeksi mainittujen perusteella arvioidaan usein
polt-toaine-erän lämpömäärä. Määrä mitataan nykyisin
tilavuutena tai massana, joko kosteusmäärityksen kanssa
tai ilman.Periaatteessa puupolttoaineiden hinnoittelu
voisi perustua tilavuusyksikön lämpö-arvoon, kosteuteen
ja kattilan hyötysuhteeseen. Asia voitaisiin esittää
hintaker-roinkäyrinä kosteuden funktiona. Metsähakkeen
tuotantokustannukset ovat 90 - 241 mk/m3 korjuuoloista
riippuen. Halon ja klapin hinta on esimerkiksi
Keski-Suomessa 140 - 240 mk/p-m3.
Puupolttoaineiden laboratorioseulontaa, määrän, tiheyden
ja lämpömäärän mittausta sekä hinnoitteluperiaatteita on
tarvetta tutkia ja kehittää.
KW - wood
KW - fuels
KW - structure
KW - moisture content
KW - volatile compounds
KW - ash
KW - prices
M3 - Report
SN - 951-38-2409-8
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Puupolttoaineiden ominaisuudet ja hinnoitteluperusteet
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -