TY - BOOK
T1 - Puurakennusten kosteustekninen toimivuus
T2 - Kokemustiedot
AU - Kääriäinen, Hannu
AU - Rantamäki, Jouko
AU - Tulla, Kauko
N1 - Project code: R6SU00541
PY - 1998
Y1 - 1998
N2 - Tässä julkaisussa tarkastellaan puurakennusten
rakennusfysikaalista, lähinnä kosteusfysikaalista, tilaa
kokemustiedon perusteella. Tavoitteena on esittää
rakennusten toimivuudesta saatuja tietoja 1945-luvun
rakennuksista alkaen, keskittyen kuitenkin uudempaan
rakennuskantaan, jossa tänä päivänä esiintyy melko
runsaasti eri tyyppisiä kosteusperäisiä vaurioita.
Kokemustiedon avulla voidaan tehdä päätelmiä käytettyjen
rakennusten ja rakennusratkaisujen toimivuudesta ja
niissä esiintyvistä hyvistä ja huonoista kokemuksista.
Yleinen havainto on, että vaurioita rakennuksissa on
esiintynyt aina, niin vanhoissa taloissa kuin uusissakin.
Vanhemmat rakennukset olivat turvattuja niin kauan kuin
niissä ei ollut varsinaisia kosteita tiloja, vaan ne
olivat erillisissä piharakennuksissa tai kellaritiloissa.
Kun korjausrakentamisen myötä rakennuksiin tehtiin
pesutilat, ne olivat sen jälkeen kriittisiä kohtia
kosteuden kannalta. Siirryttäessä rintamamiestaloista ns.
uudempaan rakennustapaan tilankäytön ja rakenteiden
osalta, alkoi vaurioita esiintyä entistä yleisemmin.
Siirryttiin käyttämään riskialttiimpia
rakennusratkaisuja. Yleisesti rakennukset rakennettiin
liian matalalle, jolloin seinien alaosat tulivat hyvin
lähelle ulkopuolen maanpintaa, joskus jopa sen
alapuolellekin. Vaikka osa näistä rakennuksista on
toiminut aivan hyvin, niin niiden kosteustekninen
toimivuus sisältää suuria riskejä. Voidaan sanoa, että
kosteustekniset varmuuskertoimet esim. 50 vuoden
käyttöajalla ovat hyvin lähellä yhtä, jopa sen
alapuolella. Myös loivat katot ovat monissa tapauksissa
olleet kovin lyhytkestoisia. Kosteantilan rakenteet on
myöskin rakennettu siten, että niiden pitkäkestoisuudessa
on selviä puutteita. Vaurioiden syyt ovat moninaiset mm.
käytetyt rakennusratkaisut, rakentamisessa tehdyt
virheet, lyhytikäiset materiaalit, huolimattomuus ym.
Rakennusten ja rakenteiden toimivuus edellyttää myös
niiden oikeata ja asianmukaista käyttöä, hoitoa ja
ylläpitoa, eli rakennuksilla ja koneteknisillä laitteilla
tulee olla selkeät huolto- ja käyttöohjeet.
Kokemuksen mukaan rakenteiden kosteusvauriot voidaan
arvioida edeltäkäsin. Vaurioalueen laajuus, vaurioiden
yleisyys kyseisellä ratkaisulla ja korjaustavat ja
-kustannukset muodostavat muuttujia riskianalyysissä.
Tämä uusi tutkimustapa antaa mahdollisuuden arvioida
rakennuksen kosteusfysikaalista toimintaa. Tarkastelua
voidaan suorittaa hyvin monelta eri kannalta.
Suunnittelussa tarkastelutapa antaa suoranaisen
vertailumahdollisuuden eri rakenneratkaisujen
paremmuudesta. Rakennuksen tuleva omistaja tietää eri
vaihtoehtojen arvioituja käyttöikiä. Nämä vaikuttavat
rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Tiedot ovat
sovellettavissa myös kiinteistönhoidossa ja käytön
aikaisissa korjauksissa.
Riskianalyysi keskittyy puurakennuksiin, mutta
tutkimusperiaate soveltuu myös muistakin materiaaleista
tehtyihin rakennuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut
tehdä tunnetuksi ne mahdollisuudet, joilla parannetaan
puurakennusten pitkäikäisyyttä ja samalla poistetaan
mahdollisia kosteusvaurioihin johtavia rakenneratkaisuja.
Julkaisussa annetaan tietoa toimivista
rakenneratkaisuista. Ratkaisuissa on esitetty oleellisia
asioita, jotka tulee ottaa huomioon niitä käytettäessä.
Tavoitteena ei ole ollut tehdä koostetta
rakenneratkaisuista. Päin vastoin julkaisuun on pyritty
rajaamaan vain muutamia oleellisia rakenteita, joissa
käytännön kohteissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu
suurimpia ongelmia. Malliesimerkkejä tulee käyttää
soveltaen, jolloin eri rakennuksissa hyödynnetään vain
oleellisimmat asiat. Kun poiketaan kyseisistä
ratkaisuista tulee harkita tarkoin, minkä vuoksi
poikkeaminen tarvitaan ja mitä riskejä siitä aiheutuu.
Riskianalyysin perusteella muodostuivat kriittisimmiksi
rakenteiksi puurakennuksessa lattia, ulkoseinän
alareunan, sokkelin ja lattian liittymä sekä kosteantilan
rakenteet. Näihin on annettu ohjeita, jotka on koettu
tällä hetkellä hyviksi rakentamistavoiksi.
AB - Tässä julkaisussa tarkastellaan puurakennusten
rakennusfysikaalista, lähinnä kosteusfysikaalista, tilaa
kokemustiedon perusteella. Tavoitteena on esittää
rakennusten toimivuudesta saatuja tietoja 1945-luvun
rakennuksista alkaen, keskittyen kuitenkin uudempaan
rakennuskantaan, jossa tänä päivänä esiintyy melko
runsaasti eri tyyppisiä kosteusperäisiä vaurioita.
Kokemustiedon avulla voidaan tehdä päätelmiä käytettyjen
rakennusten ja rakennusratkaisujen toimivuudesta ja
niissä esiintyvistä hyvistä ja huonoista kokemuksista.
Yleinen havainto on, että vaurioita rakennuksissa on
esiintynyt aina, niin vanhoissa taloissa kuin uusissakin.
Vanhemmat rakennukset olivat turvattuja niin kauan kuin
niissä ei ollut varsinaisia kosteita tiloja, vaan ne
olivat erillisissä piharakennuksissa tai kellaritiloissa.
Kun korjausrakentamisen myötä rakennuksiin tehtiin
pesutilat, ne olivat sen jälkeen kriittisiä kohtia
kosteuden kannalta. Siirryttäessä rintamamiestaloista ns.
uudempaan rakennustapaan tilankäytön ja rakenteiden
osalta, alkoi vaurioita esiintyä entistä yleisemmin.
Siirryttiin käyttämään riskialttiimpia
rakennusratkaisuja. Yleisesti rakennukset rakennettiin
liian matalalle, jolloin seinien alaosat tulivat hyvin
lähelle ulkopuolen maanpintaa, joskus jopa sen
alapuolellekin. Vaikka osa näistä rakennuksista on
toiminut aivan hyvin, niin niiden kosteustekninen
toimivuus sisältää suuria riskejä. Voidaan sanoa, että
kosteustekniset varmuuskertoimet esim. 50 vuoden
käyttöajalla ovat hyvin lähellä yhtä, jopa sen
alapuolella. Myös loivat katot ovat monissa tapauksissa
olleet kovin lyhytkestoisia. Kosteantilan rakenteet on
myöskin rakennettu siten, että niiden pitkäkestoisuudessa
on selviä puutteita. Vaurioiden syyt ovat moninaiset mm.
käytetyt rakennusratkaisut, rakentamisessa tehdyt
virheet, lyhytikäiset materiaalit, huolimattomuus ym.
Rakennusten ja rakenteiden toimivuus edellyttää myös
niiden oikeata ja asianmukaista käyttöä, hoitoa ja
ylläpitoa, eli rakennuksilla ja koneteknisillä laitteilla
tulee olla selkeät huolto- ja käyttöohjeet.
Kokemuksen mukaan rakenteiden kosteusvauriot voidaan
arvioida edeltäkäsin. Vaurioalueen laajuus, vaurioiden
yleisyys kyseisellä ratkaisulla ja korjaustavat ja
-kustannukset muodostavat muuttujia riskianalyysissä.
Tämä uusi tutkimustapa antaa mahdollisuuden arvioida
rakennuksen kosteusfysikaalista toimintaa. Tarkastelua
voidaan suorittaa hyvin monelta eri kannalta.
Suunnittelussa tarkastelutapa antaa suoranaisen
vertailumahdollisuuden eri rakenneratkaisujen
paremmuudesta. Rakennuksen tuleva omistaja tietää eri
vaihtoehtojen arvioituja käyttöikiä. Nämä vaikuttavat
rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Tiedot ovat
sovellettavissa myös kiinteistönhoidossa ja käytön
aikaisissa korjauksissa.
Riskianalyysi keskittyy puurakennuksiin, mutta
tutkimusperiaate soveltuu myös muistakin materiaaleista
tehtyihin rakennuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut
tehdä tunnetuksi ne mahdollisuudet, joilla parannetaan
puurakennusten pitkäikäisyyttä ja samalla poistetaan
mahdollisia kosteusvaurioihin johtavia rakenneratkaisuja.
Julkaisussa annetaan tietoa toimivista
rakenneratkaisuista. Ratkaisuissa on esitetty oleellisia
asioita, jotka tulee ottaa huomioon niitä käytettäessä.
Tavoitteena ei ole ollut tehdä koostetta
rakenneratkaisuista. Päin vastoin julkaisuun on pyritty
rajaamaan vain muutamia oleellisia rakenteita, joissa
käytännön kohteissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu
suurimpia ongelmia. Malliesimerkkejä tulee käyttää
soveltaen, jolloin eri rakennuksissa hyödynnetään vain
oleellisimmat asiat. Kun poiketaan kyseisistä
ratkaisuista tulee harkita tarkoin, minkä vuoksi
poikkeaminen tarvitaan ja mitä riskejä siitä aiheutuu.
Riskianalyysin perusteella muodostuivat kriittisimmiksi
rakenteiksi puurakennuksessa lattia, ulkoseinän
alareunan, sokkelin ja lattian liittymä sekä kosteantilan
rakenteet. Näihin on annettu ohjeita, jotka on koettu
tällä hetkellä hyviksi rakentamistavoiksi.
KW - residential buildings
KW - small houses
KW - wooden structures
KW - moisture
KW - damages
KW - fungi
M3 - Report
SN - 951-38-5330-6
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Puurakennusten kosteustekninen toimivuus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -