Puurakennusten kosteustekninen toimivuus

Kokemustiedot

Hannu Kääriäinen, Jouko Rantamäki, Kauko Tulla

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tässä julkaisussa tarkastellaan puurakennusten rakennusfysikaalista, lähinnä kosteusfysikaalista, tilaa kokemustiedon perusteella. Tavoitteena on esittää rakennusten toimivuudesta saatuja tietoja 1945-luvun rakennuksista alkaen, keskittyen kuitenkin uudempaan rakennuskantaan, jossa tänä päivänä esiintyy melko runsaasti eri tyyppisiä kosteusperäisiä vaurioita. Kokemustiedon avulla voidaan tehdä päätelmiä käytettyjen rakennusten ja rakennusratkaisujen toimivuudesta ja niissä esiintyvistä hyvistä ja huonoista kokemuksista. Yleinen havainto on, että vaurioita rakennuksissa on esiintynyt aina, niin vanhoissa taloissa kuin uusissakin. Vanhemmat rakennukset olivat turvattuja niin kauan kuin niissä ei ollut varsinaisia kosteita tiloja, vaan ne olivat erillisissä piharakennuksissa tai kellaritiloissa. Kun korjausrakentamisen myötä rakennuksiin tehtiin pesutilat, ne olivat sen jälkeen kriittisiä kohtia kosteuden kannalta. Siirryttäessä rintamamiestaloista ns. uudempaan rakennustapaan tilankäytön ja rakenteiden osalta, alkoi vaurioita esiintyä entistä yleisemmin. Siirryttiin käyttämään riskialttiimpia rakennusratkaisuja. Yleisesti rakennukset rakennettiin liian matalalle, jolloin seinien alaosat tulivat hyvin lähelle ulkopuolen maanpintaa, joskus jopa sen alapuolellekin. Vaikka osa näistä rakennuksista on toiminut aivan hyvin, niin niiden kosteustekninen toimivuus sisältää suuria riskejä. Voidaan sanoa, että kosteustekniset varmuuskertoimet esim. 50 vuoden käyttöajalla ovat hyvin lähellä yhtä, jopa sen alapuolella. Myös loivat katot ovat monissa tapauksissa olleet kovin lyhytkestoisia. Kosteantilan rakenteet on myöskin rakennettu siten, että niiden pitkäkestoisuudessa on selviä puutteita. Vaurioiden syyt ovat moninaiset mm. käytetyt rakennusratkaisut, rakentamisessa tehdyt virheet, lyhytikäiset materiaalit, huolimattomuus ym. Rakennusten ja rakenteiden toimivuus edellyttää myös niiden oikeata ja asianmukaista käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa, eli rakennuksilla ja koneteknisillä laitteilla tulee olla selkeät huolto- ja käyttöohjeet. Kokemuksen mukaan rakenteiden kosteusvauriot voidaan arvioida edeltäkäsin. Vaurioalueen laajuus, vaurioiden yleisyys kyseisellä ratkaisulla ja korjaustavat ja -kustannukset muodostavat muuttujia riskianalyysissä. Tämä uusi tutkimustapa antaa mahdollisuuden arvioida rakennuksen kosteusfysikaalista toimintaa. Tarkastelua voidaan suorittaa hyvin monelta eri kannalta. Suunnittelussa tarkastelutapa antaa suoranaisen vertailumahdollisuuden eri rakenneratkaisujen paremmuudesta. Rakennuksen tuleva omistaja tietää eri vaihtoehtojen arvioituja käyttöikiä. Nämä vaikuttavat rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Tiedot ovat sovellettavissa myös kiinteistönhoidossa ja käytön aikaisissa korjauksissa. Riskianalyysi keskittyy puurakennuksiin, mutta tutkimusperiaate soveltuu myös muistakin materiaaleista tehtyihin rakennuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi ne mahdollisuudet, joilla parannetaan puurakennusten pitkäikäisyyttä ja samalla poistetaan mahdollisia kosteusvaurioihin johtavia rakenneratkaisuja. Julkaisussa annetaan tietoa toimivista rakenneratkaisuista. Ratkaisuissa on esitetty oleellisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon niitä käytettäessä. Tavoitteena ei ole ollut tehdä koostetta rakenneratkaisuista. Päin vastoin julkaisuun on pyritty rajaamaan vain muutamia oleellisia rakenteita, joissa käytännön kohteissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu suurimpia ongelmia. Malliesimerkkejä tulee käyttää soveltaen, jolloin eri rakennuksissa hyödynnetään vain oleellisimmat asiat. Kun poiketaan kyseisistä ratkaisuista tulee harkita tarkoin, minkä vuoksi poikkeaminen tarvitaan ja mitä riskejä siitä aiheutuu. Riskianalyysin perusteella muodostuivat kriittisimmiksi rakenteiksi puurakennuksessa lattia, ulkoseinän alareunan, sokkelin ja lattian liittymä sekä kosteantilan rakenteet. Näihin on annettu ohjeita, jotka on koettu tällä hetkellä hyviksi rakentamistavoiksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages77
ISBN (Electronic)951-38-5331-4
ISBN (Print)951-38-5330-6
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1923
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

mink
pins
Olla

Keywords

  • residential buildings
  • small houses
  • wooden structures
  • moisture
  • damages
  • fungi

Cite this

Kääriäinen, H., Rantamäki, J., & Tulla, K. (1998). Puurakennusten kosteustekninen toimivuus: Kokemustiedot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1923
Kääriäinen, Hannu ; Rantamäki, Jouko ; Tulla, Kauko. / Puurakennusten kosteustekninen toimivuus : Kokemustiedot. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 77 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1923).
@book{07f215ee41f44b80b90a7cb0f0803739,
title = "Puurakennusten kosteustekninen toimivuus: Kokemustiedot",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} julkaisussa tarkastellaan puurakennusten rakennusfysikaalista, l{\"a}hinn{\"a} kosteusfysikaalista, tilaa kokemustiedon perusteella. Tavoitteena on esitt{\"a}{\"a} rakennusten toimivuudesta saatuja tietoja 1945-luvun rakennuksista alkaen, keskittyen kuitenkin uudempaan rakennuskantaan, jossa t{\"a}n{\"a} p{\"a}iv{\"a}n{\"a} esiintyy melko runsaasti eri tyyppisi{\"a} kosteusper{\"a}isi{\"a} vaurioita. Kokemustiedon avulla voidaan tehd{\"a} p{\"a}{\"a}telmi{\"a} k{\"a}ytettyjen rakennusten ja rakennusratkaisujen toimivuudesta ja niiss{\"a} esiintyvist{\"a} hyvist{\"a} ja huonoista kokemuksista. Yleinen havainto on, ett{\"a} vaurioita rakennuksissa on esiintynyt aina, niin vanhoissa taloissa kuin uusissakin. Vanhemmat rakennukset olivat turvattuja niin kauan kuin niiss{\"a} ei ollut varsinaisia kosteita tiloja, vaan ne olivat erillisiss{\"a} piharakennuksissa tai kellaritiloissa. Kun korjausrakentamisen my{\"o}t{\"a} rakennuksiin tehtiin pesutilat, ne olivat sen j{\"a}lkeen kriittisi{\"a} kohtia kosteuden kannalta. Siirrytt{\"a}ess{\"a} rintamamiestaloista ns. uudempaan rakennustapaan tilank{\"a}yt{\"o}n ja rakenteiden osalta, alkoi vaurioita esiinty{\"a} entist{\"a} yleisemmin. Siirryttiin k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n riskialttiimpia rakennusratkaisuja. Yleisesti rakennukset rakennettiin liian matalalle, jolloin seinien alaosat tulivat hyvin l{\"a}helle ulkopuolen maanpintaa, joskus jopa sen alapuolellekin. Vaikka osa n{\"a}ist{\"a} rakennuksista on toiminut aivan hyvin, niin niiden kosteustekninen toimivuus sis{\"a}lt{\"a}{\"a} suuria riskej{\"a}. Voidaan sanoa, ett{\"a} kosteustekniset varmuuskertoimet esim. 50 vuoden k{\"a}ytt{\"o}ajalla ovat hyvin l{\"a}hell{\"a} yht{\"a}, jopa sen alapuolella. My{\"o}s loivat katot ovat monissa tapauksissa olleet kovin lyhytkestoisia. Kosteantilan rakenteet on my{\"o}skin rakennettu siten, ett{\"a} niiden pitk{\"a}kestoisuudessa on selvi{\"a} puutteita. Vaurioiden syyt ovat moninaiset mm. k{\"a}ytetyt rakennusratkaisut, rakentamisessa tehdyt virheet, lyhytik{\"a}iset materiaalit, huolimattomuus ym. Rakennusten ja rakenteiden toimivuus edellytt{\"a}{\"a} my{\"o}s niiden oikeata ja asianmukaista k{\"a}ytt{\"o}{\"a}, hoitoa ja yll{\"a}pitoa, eli rakennuksilla ja koneteknisill{\"a} laitteilla tulee olla selke{\"a}t huolto- ja k{\"a}ytt{\"o}ohjeet. Kokemuksen mukaan rakenteiden kosteusvauriot voidaan arvioida edelt{\"a}k{\"a}sin. Vaurioalueen laajuus, vaurioiden yleisyys kyseisell{\"a} ratkaisulla ja korjaustavat ja -kustannukset muodostavat muuttujia riskianalyysiss{\"a}. T{\"a}m{\"a} uusi tutkimustapa antaa mahdollisuuden arvioida rakennuksen kosteusfysikaalista toimintaa. Tarkastelua voidaan suorittaa hyvin monelta eri kannalta. Suunnittelussa tarkastelutapa antaa suoranaisen vertailumahdollisuuden eri rakenneratkaisujen paremmuudesta. Rakennuksen tuleva omistaja tiet{\"a}{\"a} eri vaihtoehtojen arvioituja k{\"a}ytt{\"o}iki{\"a}. N{\"a}m{\"a} vaikuttavat rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Tiedot ovat sovellettavissa my{\"o}s kiinteist{\"o}nhoidossa ja k{\"a}yt{\"o}n aikaisissa korjauksissa. Riskianalyysi keskittyy puurakennuksiin, mutta tutkimusperiaate soveltuu my{\"o}s muistakin materiaaleista tehtyihin rakennuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tehd{\"a} tunnetuksi ne mahdollisuudet, joilla parannetaan puurakennusten pitk{\"a}ik{\"a}isyytt{\"a} ja samalla poistetaan mahdollisia kosteusvaurioihin johtavia rakenneratkaisuja. Julkaisussa annetaan tietoa toimivista rakenneratkaisuista. Ratkaisuissa on esitetty oleellisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon niit{\"a} k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a}. Tavoitteena ei ole ollut tehd{\"a} koostetta rakenneratkaisuista. P{\"a}in vastoin julkaisuun on pyritty rajaamaan vain muutamia oleellisia rakenteita, joissa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kohteissa tehdyiss{\"a} tutkimuksissa on havaittu suurimpia ongelmia. Malliesimerkkej{\"a} tulee k{\"a}ytt{\"a}{\"a} soveltaen, jolloin eri rakennuksissa hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n vain oleellisimmat asiat. Kun poiketaan kyseisist{\"a} ratkaisuista tulee harkita tarkoin, mink{\"a} vuoksi poikkeaminen tarvitaan ja mit{\"a} riskej{\"a} siit{\"a} aiheutuu. Riskianalyysin perusteella muodostuivat kriittisimmiksi rakenteiksi puurakennuksessa lattia, ulkosein{\"a}n alareunan, sokkelin ja lattian liittym{\"a} sek{\"a} kosteantilan rakenteet. N{\"a}ihin on annettu ohjeita, jotka on koettu t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} hyviksi rakentamistavoiksi.",
keywords = "residential buildings, small houses, wooden structures, moisture, damages, fungi",
author = "Hannu K{\"a}{\"a}ri{\"a}inen and Jouko Rantam{\"a}ki and Kauko Tulla",
note = "Project code: R6SU00541",
year = "1998",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5330-6",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1923",
address = "Finland",

}

Kääriäinen, H, Rantamäki, J & Tulla, K 1998, Puurakennusten kosteustekninen toimivuus: Kokemustiedot. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1923, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puurakennusten kosteustekninen toimivuus : Kokemustiedot. / Kääriäinen, Hannu; Rantamäki, Jouko; Tulla, Kauko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 77 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1923).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puurakennusten kosteustekninen toimivuus

T2 - Kokemustiedot

AU - Kääriäinen, Hannu

AU - Rantamäki, Jouko

AU - Tulla, Kauko

N1 - Project code: R6SU00541

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Tässä julkaisussa tarkastellaan puurakennusten rakennusfysikaalista, lähinnä kosteusfysikaalista, tilaa kokemustiedon perusteella. Tavoitteena on esittää rakennusten toimivuudesta saatuja tietoja 1945-luvun rakennuksista alkaen, keskittyen kuitenkin uudempaan rakennuskantaan, jossa tänä päivänä esiintyy melko runsaasti eri tyyppisiä kosteusperäisiä vaurioita. Kokemustiedon avulla voidaan tehdä päätelmiä käytettyjen rakennusten ja rakennusratkaisujen toimivuudesta ja niissä esiintyvistä hyvistä ja huonoista kokemuksista. Yleinen havainto on, että vaurioita rakennuksissa on esiintynyt aina, niin vanhoissa taloissa kuin uusissakin. Vanhemmat rakennukset olivat turvattuja niin kauan kuin niissä ei ollut varsinaisia kosteita tiloja, vaan ne olivat erillisissä piharakennuksissa tai kellaritiloissa. Kun korjausrakentamisen myötä rakennuksiin tehtiin pesutilat, ne olivat sen jälkeen kriittisiä kohtia kosteuden kannalta. Siirryttäessä rintamamiestaloista ns. uudempaan rakennustapaan tilankäytön ja rakenteiden osalta, alkoi vaurioita esiintyä entistä yleisemmin. Siirryttiin käyttämään riskialttiimpia rakennusratkaisuja. Yleisesti rakennukset rakennettiin liian matalalle, jolloin seinien alaosat tulivat hyvin lähelle ulkopuolen maanpintaa, joskus jopa sen alapuolellekin. Vaikka osa näistä rakennuksista on toiminut aivan hyvin, niin niiden kosteustekninen toimivuus sisältää suuria riskejä. Voidaan sanoa, että kosteustekniset varmuuskertoimet esim. 50 vuoden käyttöajalla ovat hyvin lähellä yhtä, jopa sen alapuolella. Myös loivat katot ovat monissa tapauksissa olleet kovin lyhytkestoisia. Kosteantilan rakenteet on myöskin rakennettu siten, että niiden pitkäkestoisuudessa on selviä puutteita. Vaurioiden syyt ovat moninaiset mm. käytetyt rakennusratkaisut, rakentamisessa tehdyt virheet, lyhytikäiset materiaalit, huolimattomuus ym. Rakennusten ja rakenteiden toimivuus edellyttää myös niiden oikeata ja asianmukaista käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa, eli rakennuksilla ja koneteknisillä laitteilla tulee olla selkeät huolto- ja käyttöohjeet. Kokemuksen mukaan rakenteiden kosteusvauriot voidaan arvioida edeltäkäsin. Vaurioalueen laajuus, vaurioiden yleisyys kyseisellä ratkaisulla ja korjaustavat ja -kustannukset muodostavat muuttujia riskianalyysissä. Tämä uusi tutkimustapa antaa mahdollisuuden arvioida rakennuksen kosteusfysikaalista toimintaa. Tarkastelua voidaan suorittaa hyvin monelta eri kannalta. Suunnittelussa tarkastelutapa antaa suoranaisen vertailumahdollisuuden eri rakenneratkaisujen paremmuudesta. Rakennuksen tuleva omistaja tietää eri vaihtoehtojen arvioituja käyttöikiä. Nämä vaikuttavat rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Tiedot ovat sovellettavissa myös kiinteistönhoidossa ja käytön aikaisissa korjauksissa. Riskianalyysi keskittyy puurakennuksiin, mutta tutkimusperiaate soveltuu myös muistakin materiaaleista tehtyihin rakennuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi ne mahdollisuudet, joilla parannetaan puurakennusten pitkäikäisyyttä ja samalla poistetaan mahdollisia kosteusvaurioihin johtavia rakenneratkaisuja. Julkaisussa annetaan tietoa toimivista rakenneratkaisuista. Ratkaisuissa on esitetty oleellisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon niitä käytettäessä. Tavoitteena ei ole ollut tehdä koostetta rakenneratkaisuista. Päin vastoin julkaisuun on pyritty rajaamaan vain muutamia oleellisia rakenteita, joissa käytännön kohteissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu suurimpia ongelmia. Malliesimerkkejä tulee käyttää soveltaen, jolloin eri rakennuksissa hyödynnetään vain oleellisimmat asiat. Kun poiketaan kyseisistä ratkaisuista tulee harkita tarkoin, minkä vuoksi poikkeaminen tarvitaan ja mitä riskejä siitä aiheutuu. Riskianalyysin perusteella muodostuivat kriittisimmiksi rakenteiksi puurakennuksessa lattia, ulkoseinän alareunan, sokkelin ja lattian liittymä sekä kosteantilan rakenteet. Näihin on annettu ohjeita, jotka on koettu tällä hetkellä hyviksi rakentamistavoiksi.

AB - Tässä julkaisussa tarkastellaan puurakennusten rakennusfysikaalista, lähinnä kosteusfysikaalista, tilaa kokemustiedon perusteella. Tavoitteena on esittää rakennusten toimivuudesta saatuja tietoja 1945-luvun rakennuksista alkaen, keskittyen kuitenkin uudempaan rakennuskantaan, jossa tänä päivänä esiintyy melko runsaasti eri tyyppisiä kosteusperäisiä vaurioita. Kokemustiedon avulla voidaan tehdä päätelmiä käytettyjen rakennusten ja rakennusratkaisujen toimivuudesta ja niissä esiintyvistä hyvistä ja huonoista kokemuksista. Yleinen havainto on, että vaurioita rakennuksissa on esiintynyt aina, niin vanhoissa taloissa kuin uusissakin. Vanhemmat rakennukset olivat turvattuja niin kauan kuin niissä ei ollut varsinaisia kosteita tiloja, vaan ne olivat erillisissä piharakennuksissa tai kellaritiloissa. Kun korjausrakentamisen myötä rakennuksiin tehtiin pesutilat, ne olivat sen jälkeen kriittisiä kohtia kosteuden kannalta. Siirryttäessä rintamamiestaloista ns. uudempaan rakennustapaan tilankäytön ja rakenteiden osalta, alkoi vaurioita esiintyä entistä yleisemmin. Siirryttiin käyttämään riskialttiimpia rakennusratkaisuja. Yleisesti rakennukset rakennettiin liian matalalle, jolloin seinien alaosat tulivat hyvin lähelle ulkopuolen maanpintaa, joskus jopa sen alapuolellekin. Vaikka osa näistä rakennuksista on toiminut aivan hyvin, niin niiden kosteustekninen toimivuus sisältää suuria riskejä. Voidaan sanoa, että kosteustekniset varmuuskertoimet esim. 50 vuoden käyttöajalla ovat hyvin lähellä yhtä, jopa sen alapuolella. Myös loivat katot ovat monissa tapauksissa olleet kovin lyhytkestoisia. Kosteantilan rakenteet on myöskin rakennettu siten, että niiden pitkäkestoisuudessa on selviä puutteita. Vaurioiden syyt ovat moninaiset mm. käytetyt rakennusratkaisut, rakentamisessa tehdyt virheet, lyhytikäiset materiaalit, huolimattomuus ym. Rakennusten ja rakenteiden toimivuus edellyttää myös niiden oikeata ja asianmukaista käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa, eli rakennuksilla ja koneteknisillä laitteilla tulee olla selkeät huolto- ja käyttöohjeet. Kokemuksen mukaan rakenteiden kosteusvauriot voidaan arvioida edeltäkäsin. Vaurioalueen laajuus, vaurioiden yleisyys kyseisellä ratkaisulla ja korjaustavat ja -kustannukset muodostavat muuttujia riskianalyysissä. Tämä uusi tutkimustapa antaa mahdollisuuden arvioida rakennuksen kosteusfysikaalista toimintaa. Tarkastelua voidaan suorittaa hyvin monelta eri kannalta. Suunnittelussa tarkastelutapa antaa suoranaisen vertailumahdollisuuden eri rakenneratkaisujen paremmuudesta. Rakennuksen tuleva omistaja tietää eri vaihtoehtojen arvioituja käyttöikiä. Nämä vaikuttavat rakennuksen kokonaiskustannuksiin. Tiedot ovat sovellettavissa myös kiinteistönhoidossa ja käytön aikaisissa korjauksissa. Riskianalyysi keskittyy puurakennuksiin, mutta tutkimusperiaate soveltuu myös muistakin materiaaleista tehtyihin rakennuksiin. Tutkimuksen tavoitteena on ollut tehdä tunnetuksi ne mahdollisuudet, joilla parannetaan puurakennusten pitkäikäisyyttä ja samalla poistetaan mahdollisia kosteusvaurioihin johtavia rakenneratkaisuja. Julkaisussa annetaan tietoa toimivista rakenneratkaisuista. Ratkaisuissa on esitetty oleellisia asioita, jotka tulee ottaa huomioon niitä käytettäessä. Tavoitteena ei ole ollut tehdä koostetta rakenneratkaisuista. Päin vastoin julkaisuun on pyritty rajaamaan vain muutamia oleellisia rakenteita, joissa käytännön kohteissa tehdyissä tutkimuksissa on havaittu suurimpia ongelmia. Malliesimerkkejä tulee käyttää soveltaen, jolloin eri rakennuksissa hyödynnetään vain oleellisimmat asiat. Kun poiketaan kyseisistä ratkaisuista tulee harkita tarkoin, minkä vuoksi poikkeaminen tarvitaan ja mitä riskejä siitä aiheutuu. Riskianalyysin perusteella muodostuivat kriittisimmiksi rakenteiksi puurakennuksessa lattia, ulkoseinän alareunan, sokkelin ja lattian liittymä sekä kosteantilan rakenteet. Näihin on annettu ohjeita, jotka on koettu tällä hetkellä hyviksi rakentamistavoiksi.

KW - residential buildings

KW - small houses

KW - wooden structures

KW - moisture

KW - damages

KW - fungi

M3 - Report

SN - 951-38-5330-6

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Puurakennusten kosteustekninen toimivuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kääriäinen H, Rantamäki J, Tulla K. Puurakennusten kosteustekninen toimivuus: Kokemustiedot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 77 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1923).