Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet

Research output: Book/ReportReport

3 Citations (Scopus)

Abstract

Vesivuodot ja vaurioille alttiit rakenneratkaisut ovat useimmiten syynä rakennuksissa esiintyviin homeongelmiin. Homesienet vaativat itiöiden itämiseen, kasvun alkamiseen ja rihmaston Ieviämiseen puussa pienemmät kosteuspitoisuudet kuin lahottajasienet. Ilman suhteellisella kosteudella on homesienten itiöiden itämiselle ja rihmaston leviämiselle usein suurempi merkitys kuin kasvualustan vesipitoisuudella. Homeet eivät merkittävästi heikennä puun lujuusominaisuuksia, vaan niiden aiheuttamat haitat ovat lähinnä väri-, haju- ja terveydellisiä haittoja. Homesienten kehitystä säätelevistä ympäristötekijöistä kosteus ja lämpötila ovat merkittävimpiä. Laboratoriokokeiden mukaan tutkitut homeet kasvavat parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on suuri, yli 95 %, ja lämpötila noin +20 °C - 40 °C. Homeiden kasvu hidastui voimakkaasti ilman suhteellisen kosteuden laskiessa alle 90 %:n ja ilman alin kosteuspitoisuus homeiden kasvaessa mänty- ja kuusipuualustalla oli 80 % suhteellista kosteutta. Homeiden kasvua ei havaittu mikroskoopilla 75 %:n suhteellisessa kosteudessa missään tutkituissa lämpötiloissa 12 viikon seurannan aikana, eikä +20 °C:ssa edes vuoden seurannan aikana. Lämpötilan ollessa +5 - +10 °C silmin havaittavaa hometta esiintyi 12 viikon kasvatuksen aikana vain vähintään 96 - 98 %:n suhteellisissa kosteuksissa. Korkeammissa lämpötiloissa (+25 - +40 °C homesienirihmastot kasvoivat nopeammin ja kasvuun tarvittava ilman suhteellinen kosteus oli vastaavasti alempi kuin alle +20 °C:n lämpötiloissa. Puumateriaalin homehtumiseen vaikuttavat kosteuden ja lämpötilan lisäksi myös kasvualustan kemiallinen koostumus, ravinnetilanne ja happamuus, ilmanvaihto ja ilman kaasukoostumus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Print)951-38-3709-2
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number688
ISSN0358-5077

Fingerprint

Fungi
Temperature

Keywords

  • wooden structures
  • construction
  • building components
  • buildings
  • fungi
  • leakage
  • defects
  • damage
  • decay
  • deterioration
  • moisture
  • temperature

Cite this

Viitanen, H., & Ritschkoff, A-C. (1990). Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 688
Viitanen, Hannu ; Ritschkoff, Anne-Christine. / Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 688).
@book{ffc709a75b9b4aeda564603547dd4406,
title = "Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja l{\"a}mp{\"o}tilaolosuhteet",
abstract = "Vesivuodot ja vaurioille alttiit rakenneratkaisut ovat useimmiten syyn{\"a} rakennuksissa esiintyviin homeongelmiin. Homesienet vaativat iti{\"o}iden it{\"a}miseen, kasvun alkamiseen ja rihmaston Ievi{\"a}miseen puussa pienemm{\"a}t kosteuspitoisuudet kuin lahottajasienet. Ilman suhteellisella kosteudella on homesienten iti{\"o}iden it{\"a}miselle ja rihmaston levi{\"a}miselle usein suurempi merkitys kuin kasvualustan vesipitoisuudella. Homeet eiv{\"a}t merkitt{\"a}v{\"a}sti heikenn{\"a} puun lujuusominaisuuksia, vaan niiden aiheuttamat haitat ovat l{\"a}hinn{\"a} v{\"a}ri-, haju- ja terveydellisi{\"a} haittoja. Homesienten kehityst{\"a} s{\"a}{\"a}televist{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}tekij{\"o}ist{\"a} kosteus ja l{\"a}mp{\"o}tila ovat merkitt{\"a}vimpi{\"a}. Laboratoriokokeiden mukaan tutkitut homeet kasvavat parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on suuri, yli 95 {\%}, ja l{\"a}mp{\"o}tila noin +20 °C - 40 °C. Homeiden kasvu hidastui voimakkaasti ilman suhteellisen kosteuden laskiessa alle 90 {\%}:n ja ilman alin kosteuspitoisuus homeiden kasvaessa m{\"a}nty- ja kuusipuualustalla oli 80 {\%} suhteellista kosteutta. Homeiden kasvua ei havaittu mikroskoopilla 75 {\%}:n suhteellisessa kosteudessa miss{\"a}{\"a}n tutkituissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa 12 viikon seurannan aikana, eik{\"a} +20 °C:ssa edes vuoden seurannan aikana. L{\"a}mp{\"o}tilan ollessa +5 - +10 °C silmin havaittavaa hometta esiintyi 12 viikon kasvatuksen aikana vain v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 96 - 98 {\%}:n suhteellisissa kosteuksissa. Korkeammissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa (+25 - +40 °C homesienirihmastot kasvoivat nopeammin ja kasvuun tarvittava ilman suhteellinen kosteus oli vastaavasti alempi kuin alle +20 °C:n l{\"a}mp{\"o}tiloissa. Puumateriaalin homehtumiseen vaikuttavat kosteuden ja l{\"a}mp{\"o}tilan lis{\"a}ksi my{\"o}s kasvualustan kemiallinen koostumus, ravinnetilanne ja happamuus, ilmanvaihto ja ilman kaasukoostumus.",
keywords = "wooden structures, construction, building components, buildings, fungi, leakage, defects, damage, decay, deterioration, moisture, temperature",
author = "Hannu Viitanen and Anne-Christine Ritschkoff",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3709-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "688",
address = "Finland",

}

Viitanen, H & Ritschkoff, A-C 1990, Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 688, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet. / Viitanen, Hannu; Ritschkoff, Anne-Christine.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 688).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet

AU - Viitanen, Hannu

AU - Ritschkoff, Anne-Christine

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Vesivuodot ja vaurioille alttiit rakenneratkaisut ovat useimmiten syynä rakennuksissa esiintyviin homeongelmiin. Homesienet vaativat itiöiden itämiseen, kasvun alkamiseen ja rihmaston Ieviämiseen puussa pienemmät kosteuspitoisuudet kuin lahottajasienet. Ilman suhteellisella kosteudella on homesienten itiöiden itämiselle ja rihmaston leviämiselle usein suurempi merkitys kuin kasvualustan vesipitoisuudella. Homeet eivät merkittävästi heikennä puun lujuusominaisuuksia, vaan niiden aiheuttamat haitat ovat lähinnä väri-, haju- ja terveydellisiä haittoja. Homesienten kehitystä säätelevistä ympäristötekijöistä kosteus ja lämpötila ovat merkittävimpiä. Laboratoriokokeiden mukaan tutkitut homeet kasvavat parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on suuri, yli 95 %, ja lämpötila noin +20 °C - 40 °C. Homeiden kasvu hidastui voimakkaasti ilman suhteellisen kosteuden laskiessa alle 90 %:n ja ilman alin kosteuspitoisuus homeiden kasvaessa mänty- ja kuusipuualustalla oli 80 % suhteellista kosteutta. Homeiden kasvua ei havaittu mikroskoopilla 75 %:n suhteellisessa kosteudessa missään tutkituissa lämpötiloissa 12 viikon seurannan aikana, eikä +20 °C:ssa edes vuoden seurannan aikana. Lämpötilan ollessa +5 - +10 °C silmin havaittavaa hometta esiintyi 12 viikon kasvatuksen aikana vain vähintään 96 - 98 %:n suhteellisissa kosteuksissa. Korkeammissa lämpötiloissa (+25 - +40 °C homesienirihmastot kasvoivat nopeammin ja kasvuun tarvittava ilman suhteellinen kosteus oli vastaavasti alempi kuin alle +20 °C:n lämpötiloissa. Puumateriaalin homehtumiseen vaikuttavat kosteuden ja lämpötilan lisäksi myös kasvualustan kemiallinen koostumus, ravinnetilanne ja happamuus, ilmanvaihto ja ilman kaasukoostumus.

AB - Vesivuodot ja vaurioille alttiit rakenneratkaisut ovat useimmiten syynä rakennuksissa esiintyviin homeongelmiin. Homesienet vaativat itiöiden itämiseen, kasvun alkamiseen ja rihmaston Ieviämiseen puussa pienemmät kosteuspitoisuudet kuin lahottajasienet. Ilman suhteellisella kosteudella on homesienten itiöiden itämiselle ja rihmaston leviämiselle usein suurempi merkitys kuin kasvualustan vesipitoisuudella. Homeet eivät merkittävästi heikennä puun lujuusominaisuuksia, vaan niiden aiheuttamat haitat ovat lähinnä väri-, haju- ja terveydellisiä haittoja. Homesienten kehitystä säätelevistä ympäristötekijöistä kosteus ja lämpötila ovat merkittävimpiä. Laboratoriokokeiden mukaan tutkitut homeet kasvavat parhaiten, kun ilman suhteellinen kosteus on suuri, yli 95 %, ja lämpötila noin +20 °C - 40 °C. Homeiden kasvu hidastui voimakkaasti ilman suhteellisen kosteuden laskiessa alle 90 %:n ja ilman alin kosteuspitoisuus homeiden kasvaessa mänty- ja kuusipuualustalla oli 80 % suhteellista kosteutta. Homeiden kasvua ei havaittu mikroskoopilla 75 %:n suhteellisessa kosteudessa missään tutkituissa lämpötiloissa 12 viikon seurannan aikana, eikä +20 °C:ssa edes vuoden seurannan aikana. Lämpötilan ollessa +5 - +10 °C silmin havaittavaa hometta esiintyi 12 viikon kasvatuksen aikana vain vähintään 96 - 98 %:n suhteellisissa kosteuksissa. Korkeammissa lämpötiloissa (+25 - +40 °C homesienirihmastot kasvoivat nopeammin ja kasvuun tarvittava ilman suhteellinen kosteus oli vastaavasti alempi kuin alle +20 °C:n lämpötiloissa. Puumateriaalin homehtumiseen vaikuttavat kosteuden ja lämpötilan lisäksi myös kasvualustan kemiallinen koostumus, ravinnetilanne ja happamuus, ilmanvaihto ja ilman kaasukoostumus.

KW - wooden structures

KW - construction

KW - building components

KW - buildings

KW - fungi

KW - leakage

KW - defects

KW - damage

KW - decay

KW - deterioration

KW - moisture

KW - temperature

M3 - Report

SN - 951-38-3709-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Viitanen H, Ritschkoff A-C. Puurakenteiden homehtumiseen vaikuttavat kriittiset kosteus- ja lämpötilaolosuhteet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 74 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 688).