Puurakenteiden lahoisuuden määrittäminen

Tutkimuksessa tarkastellaan rakenteiden vaurioitumista, vaurioiden aiheuttajia sekä vaurioiden havaitsemista puurakenteissa. Rakenteiden kunnon määrityksen kannalta hankalimpia kohteita ovat suljetut rakenteet, jotka joutuvat alttiiksi kosteudelle, esim. lattiat, seinien alaosat ja kattorakenteet. Puumateriaalin biologisten vaurioiden havaitsemiseen ja todentamiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä, ja niitä tutkitaan eri puolilla maailmaa. Vaurioiden havaitsemisen keskeisiä ongelmia ovat puumateriaalin luontainen vaihtelevuus, biologisten vaurioiden monimuotoisuus ja ympäristötekijöiden (kosteus, eri rakennetyypit ja materiaalit) vaikutus tutkimuskohteeseen. Tällä hetkellä käytössä olevat menetelmät ovat lähinnä rikkovia menetelmiä puun pinnan lujuuden ja kovuuden mittaaminen, näytteiden otto ja niiden tutkiminen, lujuusmääritykset, endoskopia, mikroskooppitutkimukset ja analyysit. Luotettavia rikkomattomia menetelmiä ei toistaiseksi ole saatu kehitetyksi. Tutkituimpia kehitysvaiheessa olevia menetelmiä ovat äänen kulkuun perustuva tekniikka (ultraääni, äänen nopeus, äänen voimakkuus ja vaimeneminen, äänipulssitekniikka), säteilyyn perustuva tekniikka (röntgenmenetelmä, tomografia), radioaaltoihin perustuvat tekniikat (puututka) sekä kemialliset menetelmät (hiilidioksidipitoisuus, reagenssit).