Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus

Kauko Tulla

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Suppean kenttätutkimuksen avulla selvitettiin maanvaraisen lattiarakenteen ja puurakenteisen ulkoseinän liittymäkohdan puuosien (seinän alussoiron) kosteuspitoisuuksia 1960 - 1970- luvuilla rakennetuissa maaseudun omakotitaloissa. Mittauksia suoritettiin sekä kuivien huonetilojen että pesutilojen (pesuhuone, sauna) kohdalla. Mittaukset tehtiin sähköisellä kosteusmittarilla ja tulokset varmennettiin ottamalla soirosta näyte ja määrittämällä sen painokosteus kuivaamalla. Kenttäkartoituksen yhteydessä selvitettiin myös kosteuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten täyttömaan laatu, salaojitus, tontin kaltevuus, pohjaveden korkeus ja verhousmateriaalit. Tutkittuja rakennuksia oli 15 kpl. Kuivien huonetilojen kohdalla alussoiron kosteudet olivat normaaleja (keskiarvo n. 15 %). Pesutilojen kohdalla kosteudet olivat korkeampia (keskiarvo n. 17 %), ja joka kolmannessa mitatussa kohteessa kosteus ylitti lahon kannalta kriittisen 20 %:n kosteuspitoisuuden. Kaikille korkeille kosteuspitoisuuksille ei löytynyt selitystä kenttätietojen perusteella. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti ja ilmeni, että kuivien tilojen kohdalla kosteudet olivat merkittävästi korkeampia silloin, kun pohjavesi oli korkealla, (0 - 1,5 m) tai kun näytteenottokohta oli pohjoisen puolella. Pesutilojen kohdalla kosteudet vaihtelivat enemmän eikä selviä syy-seuraussuhteita ollut havaittavissa. Kuivien tilojen kohdalla tutkitut ratkaisut toimivat asianmukaisesti, mutta pesutilojen kohdalla ratkaisujen kosteus- ja ehkä myös lämpötekninen toimivuus on heikompi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages46
ISBN (Print)951-38-1959-0
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume286

Fingerprint

water content

Keywords

  • moisture
  • walls
  • wooden structures
  • timber structures

Cite this

Tulla, K. (1984). Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 286
Tulla, Kauko. / Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 286).
@book{943607bf400046e4b6f364ddfcfdb7fc,
title = "Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus",
abstract = "Suppean kentt{\"a}tutkimuksen avulla selvitettiin maanvaraisen lattiarakenteen ja puurakenteisen ulkosein{\"a}n liittym{\"a}kohdan puuosien (sein{\"a}n alussoiron) kosteuspitoisuuksia 1960 - 1970- luvuilla rakennetuissa maaseudun omakotitaloissa. Mittauksia suoritettiin sek{\"a} kuivien huonetilojen ett{\"a} pesutilojen (pesuhuone, sauna) kohdalla. Mittaukset tehtiin s{\"a}hk{\"o}isell{\"a} kosteusmittarilla ja tulokset varmennettiin ottamalla soirosta n{\"a}yte ja m{\"a}{\"a}ritt{\"a}m{\"a}ll{\"a} sen painokosteus kuivaamalla. Kentt{\"a}kartoituksen yhteydess{\"a} selvitettiin my{\"o}s kosteuteen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a}, kuten t{\"a}ytt{\"o}maan laatu, salaojitus, tontin kaltevuus, pohjaveden korkeus ja verhousmateriaalit. Tutkittuja rakennuksia oli 15 kpl. Kuivien huonetilojen kohdalla alussoiron kosteudet olivat normaaleja (keskiarvo n. 15 {\%}). Pesutilojen kohdalla kosteudet olivat korkeampia (keskiarvo n. 17 {\%}), ja joka kolmannessa mitatussa kohteessa kosteus ylitti lahon kannalta kriittisen 20 {\%}:n kosteuspitoisuuden. Kaikille korkeille kosteuspitoisuuksille ei l{\"o}ytynyt selityst{\"a} kentt{\"a}tietojen perusteella. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti ja ilmeni, ett{\"a} kuivien tilojen kohdalla kosteudet olivat merkitt{\"a}v{\"a}sti korkeampia silloin, kun pohjavesi oli korkealla, (0 - 1,5 m) tai kun n{\"a}ytteenottokohta oli pohjoisen puolella. Pesutilojen kohdalla kosteudet vaihtelivat enemm{\"a}n eik{\"a} selvi{\"a} syy-seuraussuhteita ollut havaittavissa. Kuivien tilojen kohdalla tutkitut ratkaisut toimivat asianmukaisesti, mutta pesutilojen kohdalla ratkaisujen kosteus- ja ehk{\"a} my{\"o}s l{\"a}mp{\"o}tekninen toimivuus on heikompi.",
keywords = "moisture, walls, wooden structures, timber structures",
author = "Kauko Tulla",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1959-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Tulla, K 1984, Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 286, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus. / Tulla, Kauko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 286).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus

AU - Tulla, Kauko

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Suppean kenttätutkimuksen avulla selvitettiin maanvaraisen lattiarakenteen ja puurakenteisen ulkoseinän liittymäkohdan puuosien (seinän alussoiron) kosteuspitoisuuksia 1960 - 1970- luvuilla rakennetuissa maaseudun omakotitaloissa. Mittauksia suoritettiin sekä kuivien huonetilojen että pesutilojen (pesuhuone, sauna) kohdalla. Mittaukset tehtiin sähköisellä kosteusmittarilla ja tulokset varmennettiin ottamalla soirosta näyte ja määrittämällä sen painokosteus kuivaamalla. Kenttäkartoituksen yhteydessä selvitettiin myös kosteuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten täyttömaan laatu, salaojitus, tontin kaltevuus, pohjaveden korkeus ja verhousmateriaalit. Tutkittuja rakennuksia oli 15 kpl. Kuivien huonetilojen kohdalla alussoiron kosteudet olivat normaaleja (keskiarvo n. 15 %). Pesutilojen kohdalla kosteudet olivat korkeampia (keskiarvo n. 17 %), ja joka kolmannessa mitatussa kohteessa kosteus ylitti lahon kannalta kriittisen 20 %:n kosteuspitoisuuden. Kaikille korkeille kosteuspitoisuuksille ei löytynyt selitystä kenttätietojen perusteella. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti ja ilmeni, että kuivien tilojen kohdalla kosteudet olivat merkittävästi korkeampia silloin, kun pohjavesi oli korkealla, (0 - 1,5 m) tai kun näytteenottokohta oli pohjoisen puolella. Pesutilojen kohdalla kosteudet vaihtelivat enemmän eikä selviä syy-seuraussuhteita ollut havaittavissa. Kuivien tilojen kohdalla tutkitut ratkaisut toimivat asianmukaisesti, mutta pesutilojen kohdalla ratkaisujen kosteus- ja ehkä myös lämpötekninen toimivuus on heikompi.

AB - Suppean kenttätutkimuksen avulla selvitettiin maanvaraisen lattiarakenteen ja puurakenteisen ulkoseinän liittymäkohdan puuosien (seinän alussoiron) kosteuspitoisuuksia 1960 - 1970- luvuilla rakennetuissa maaseudun omakotitaloissa. Mittauksia suoritettiin sekä kuivien huonetilojen että pesutilojen (pesuhuone, sauna) kohdalla. Mittaukset tehtiin sähköisellä kosteusmittarilla ja tulokset varmennettiin ottamalla soirosta näyte ja määrittämällä sen painokosteus kuivaamalla. Kenttäkartoituksen yhteydessä selvitettiin myös kosteuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten täyttömaan laatu, salaojitus, tontin kaltevuus, pohjaveden korkeus ja verhousmateriaalit. Tutkittuja rakennuksia oli 15 kpl. Kuivien huonetilojen kohdalla alussoiron kosteudet olivat normaaleja (keskiarvo n. 15 %). Pesutilojen kohdalla kosteudet olivat korkeampia (keskiarvo n. 17 %), ja joka kolmannessa mitatussa kohteessa kosteus ylitti lahon kannalta kriittisen 20 %:n kosteuspitoisuuden. Kaikille korkeille kosteuspitoisuuksille ei löytynyt selitystä kenttätietojen perusteella. Aineistoa tarkasteltiin tilastollisesti ja ilmeni, että kuivien tilojen kohdalla kosteudet olivat merkittävästi korkeampia silloin, kun pohjavesi oli korkealla, (0 - 1,5 m) tai kun näytteenottokohta oli pohjoisen puolella. Pesutilojen kohdalla kosteudet vaihtelivat enemmän eikä selviä syy-seuraussuhteita ollut havaittavissa. Kuivien tilojen kohdalla tutkitut ratkaisut toimivat asianmukaisesti, mutta pesutilojen kohdalla ratkaisujen kosteus- ja ehkä myös lämpötekninen toimivuus on heikompi.

KW - moisture

KW - walls

KW - wooden structures

KW - timber structures

M3 - Report

SN - 951-38-1959-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Tulla K. Puurunkoisten omakotitalojen alussoiron kosteuspitoisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 46 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 286).