Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa

Erkki Alasaarela, Anna-Maija Niskanen, Tapani Haapala

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Suomen viherrakentamisessa käytettävien puiden ja pensaiden määrä, alkuperä, saatavuus ja tarve nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kartoitettiin taimitarhojen toimintaa, alan koulutustarvetta ja kehittämismahdollisuuksia. Saatavilla olevat pohjoissuomalaiset puuvartisten koristekasvien kannat kartoitettiin ja tehtiin esitys niiden kehittämiseksi viherrakentamisen käyttökasveiksi. Tutkimus perustuu taimituottajien ja alan asiantuntijoiden haastatteluihin, tilastotietoihin ja kirjallisuuteen. Viherrakentaminen on vasta viime vuosina alettu nähdä osana ympäristönhoitoa ja elinympäristön laatuun vaikuttavana tekijänä myös Pohjois-Suomessa. Taimitarhatuotanto Oulun ja Lapin lääneissä on melko uutta ja taimitarhat ovat pieniä perheyrityksiä. Taimitarhatuotannon kehittymistä Pohjois-Suomessa vaikeuttaa ilmastoon sopeutuneiden puuvartisten koristekasvien puuttuminen. Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä tehty keräys antaa hyvän pohjan omalle kehitystoiminnalle. Pohjois-Norjassa ja PohjoisRuotsissa käynnistyneet kansalliset viherrakentamisen parantamishankkeet ja niistä saadut tulokset osoittavat pohjoiseen soveltuvien kasvien kehitystyön tarpeellisuuden. Taimien tarve Oulun ja Lapin lääneissä oli vuonna 1987 arviolta 120 000 puuta ja 1,2 milj. pensasta. Suurimpia kasvien käyttäjäryhmiä olivat rakennusliikkeet ja kunnat, joiden osuus yksityisiin henkilöihin verrattuna oli yli viisinkertainen. Koko alueella käytetään puuvartisiin koristekasveihin vuosittain arviolta 45 milj. mk. Kunnat käyttivät oman ilmoituksensa mukaan vuosina 1984 - 1985 viherrakentamiseen keskimäärin 32,5 milj. mk/vuosi. Tästä summasta kasvien osuus oli arviolta 3,8 milj. mk/vuosi. Esitetyt käyttökasvien tarvearviot osoittavat potentiaalista markkinavolyymia. Käytännössä huomattava osa taimitarpeesta tyydytetään luonnonkasveilla. Esitettyjen lukuarvioiden mukaan taimitarhat tyydyttävät tällä hetkellä vain 7 - 8 % nykyisestä pensaiden ja puiden tarpeesta. Kunnallisen viherrakentamisen tarvitsemista taimista yli puolet tuodaan tällä hetkellä Oulun läänin eteläpuolella sijaitsevilta taimitarhoilta. Viherrakentajat ovat osoittaneet selvän kiinnostuksen omaan kestävään materiaaliin, jos sitä olisi saatavilla riittävästi. Olosuhteiden pakosta muutamat kaupungit ovat aloittaneet oman taimituotannon. Tutkimusta Pohjois-Suomen taimituotannosta tarvitaan ilmastoon sopeutuneen kasvimateriaalin kehittämiseksi sekä viherrakentamiseen soveltuvien luonnonkasvien lisäys- ja viljelytekniikan selvittämiseksi. Taimitarhojen yhteistyötä, markkinointia ja tuottajien erikoistumista tulisi kehittää, samoin taimisto- ja viherrakennusalan koulutusta olisi lisättävä ja kehitettävä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages66
ISBN (Print)951-38-3258-9
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.979
ISSN (Print)0358-5085

Keywords

  • trees (plants)
  • vegetation
  • community planning
  • Finland
  • environments
  • plants (botany)

Cite this

Alasaarela, E., Niskanen, A-M., & Haapala, T. (1989). Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 979
Alasaarela, Erkki ; Niskanen, Anna-Maija ; Haapala, Tapani. / Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 979).
@book{48c8536ff3ce47639dd4caa6060936dd,
title = "Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa",
abstract = "Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Suomen viherrakentamisessa k{\"a}ytett{\"a}vien puiden ja pensaiden m{\"a}{\"a}r{\"a}, alkuper{\"a}, saatavuus ja tarve nyt ja tulevaisuudessa. Lis{\"a}ksi kartoitettiin taimitarhojen toimintaa, alan koulutustarvetta ja kehitt{\"a}mismahdollisuuksia. Saatavilla olevat pohjoissuomalaiset puuvartisten koristekasvien kannat kartoitettiin ja tehtiin esitys niiden kehitt{\"a}miseksi viherrakentamisen k{\"a}ytt{\"o}kasveiksi. Tutkimus perustuu taimituottajien ja alan asiantuntijoiden haastatteluihin, tilastotietoihin ja kirjallisuuteen. Viherrakentaminen on vasta viime vuosina alettu n{\"a}hd{\"a} osana ymp{\"a}rist{\"o}nhoitoa ja elinymp{\"a}rist{\"o}n laatuun vaikuttavana tekij{\"a}n{\"a} my{\"o}s Pohjois-Suomessa. Taimitarhatuotanto Oulun ja Lapin l{\"a}{\"a}neiss{\"a} on melko uutta ja taimitarhat ovat pieni{\"a} perheyrityksi{\"a}. Taimitarhatuotannon kehittymist{\"a} Pohjois-Suomessa vaikeuttaa ilmastoon sopeutuneiden puuvartisten koristekasvien puuttuminen. Pohjoiskalotti-projektin yhteydess{\"a} tehty ker{\"a}ys antaa hyv{\"a}n pohjan omalle kehitystoiminnalle. Pohjois-Norjassa ja PohjoisRuotsissa k{\"a}ynnistyneet kansalliset viherrakentamisen parantamishankkeet ja niist{\"a} saadut tulokset osoittavat pohjoiseen soveltuvien kasvien kehitysty{\"o}n tarpeellisuuden. Taimien tarve Oulun ja Lapin l{\"a}{\"a}neiss{\"a} oli vuonna 1987 arviolta 120 000 puuta ja 1,2 milj. pensasta. Suurimpia kasvien k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhmi{\"a} olivat rakennusliikkeet ja kunnat, joiden osuus yksityisiin henkil{\"o}ihin verrattuna oli yli viisinkertainen. Koko alueella k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n puuvartisiin koristekasveihin vuosittain arviolta 45 milj. mk. Kunnat k{\"a}yttiv{\"a}t oman ilmoituksensa mukaan vuosina 1984 - 1985 viherrakentamiseen keskim{\"a}{\"a}rin 32,5 milj. mk/vuosi. T{\"a}st{\"a} summasta kasvien osuus oli arviolta 3,8 milj. mk/vuosi. Esitetyt k{\"a}ytt{\"o}kasvien tarvearviot osoittavat potentiaalista markkinavolyymia. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} huomattava osa taimitarpeesta tyydytet{\"a}{\"a}n luonnonkasveilla. Esitettyjen lukuarvioiden mukaan taimitarhat tyydytt{\"a}v{\"a}t t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} vain 7 - 8 {\%} nykyisest{\"a} pensaiden ja puiden tarpeesta. Kunnallisen viherrakentamisen tarvitsemista taimista yli puolet tuodaan t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} Oulun l{\"a}{\"a}nin etel{\"a}puolella sijaitsevilta taimitarhoilta. Viherrakentajat ovat osoittaneet selv{\"a}n kiinnostuksen omaan kest{\"a}v{\"a}{\"a}n materiaaliin, jos sit{\"a} olisi saatavilla riitt{\"a}v{\"a}sti. Olosuhteiden pakosta muutamat kaupungit ovat aloittaneet oman taimituotannon. Tutkimusta Pohjois-Suomen taimituotannosta tarvitaan ilmastoon sopeutuneen kasvimateriaalin kehitt{\"a}miseksi sek{\"a} viherrakentamiseen soveltuvien luonnonkasvien lis{\"a}ys- ja viljelytekniikan selvitt{\"a}miseksi. Taimitarhojen yhteisty{\"o}t{\"a}, markkinointia ja tuottajien erikoistumista tulisi kehitt{\"a}{\"a}, samoin taimisto- ja viherrakennusalan koulutusta olisi lis{\"a}tt{\"a}v{\"a} ja kehitett{\"a}v{\"a}.",
keywords = "trees (plants), vegetation, community planning, Finland, environments, plants (botany)",
author = "Erkki Alasaarela and Anna-Maija Niskanen and Tapani Haapala",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3258-9",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "979",
address = "Finland",

}

Alasaarela, E, Niskanen, A-M & Haapala, T 1989, Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 979, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa. / Alasaarela, Erkki; Niskanen, Anna-Maija; Haapala, Tapani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 979).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa

AU - Alasaarela, Erkki

AU - Niskanen, Anna-Maija

AU - Haapala, Tapani

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Suomen viherrakentamisessa käytettävien puiden ja pensaiden määrä, alkuperä, saatavuus ja tarve nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kartoitettiin taimitarhojen toimintaa, alan koulutustarvetta ja kehittämismahdollisuuksia. Saatavilla olevat pohjoissuomalaiset puuvartisten koristekasvien kannat kartoitettiin ja tehtiin esitys niiden kehittämiseksi viherrakentamisen käyttökasveiksi. Tutkimus perustuu taimituottajien ja alan asiantuntijoiden haastatteluihin, tilastotietoihin ja kirjallisuuteen. Viherrakentaminen on vasta viime vuosina alettu nähdä osana ympäristönhoitoa ja elinympäristön laatuun vaikuttavana tekijänä myös Pohjois-Suomessa. Taimitarhatuotanto Oulun ja Lapin lääneissä on melko uutta ja taimitarhat ovat pieniä perheyrityksiä. Taimitarhatuotannon kehittymistä Pohjois-Suomessa vaikeuttaa ilmastoon sopeutuneiden puuvartisten koristekasvien puuttuminen. Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä tehty keräys antaa hyvän pohjan omalle kehitystoiminnalle. Pohjois-Norjassa ja PohjoisRuotsissa käynnistyneet kansalliset viherrakentamisen parantamishankkeet ja niistä saadut tulokset osoittavat pohjoiseen soveltuvien kasvien kehitystyön tarpeellisuuden. Taimien tarve Oulun ja Lapin lääneissä oli vuonna 1987 arviolta 120 000 puuta ja 1,2 milj. pensasta. Suurimpia kasvien käyttäjäryhmiä olivat rakennusliikkeet ja kunnat, joiden osuus yksityisiin henkilöihin verrattuna oli yli viisinkertainen. Koko alueella käytetään puuvartisiin koristekasveihin vuosittain arviolta 45 milj. mk. Kunnat käyttivät oman ilmoituksensa mukaan vuosina 1984 - 1985 viherrakentamiseen keskimäärin 32,5 milj. mk/vuosi. Tästä summasta kasvien osuus oli arviolta 3,8 milj. mk/vuosi. Esitetyt käyttökasvien tarvearviot osoittavat potentiaalista markkinavolyymia. Käytännössä huomattava osa taimitarpeesta tyydytetään luonnonkasveilla. Esitettyjen lukuarvioiden mukaan taimitarhat tyydyttävät tällä hetkellä vain 7 - 8 % nykyisestä pensaiden ja puiden tarpeesta. Kunnallisen viherrakentamisen tarvitsemista taimista yli puolet tuodaan tällä hetkellä Oulun läänin eteläpuolella sijaitsevilta taimitarhoilta. Viherrakentajat ovat osoittaneet selvän kiinnostuksen omaan kestävään materiaaliin, jos sitä olisi saatavilla riittävästi. Olosuhteiden pakosta muutamat kaupungit ovat aloittaneet oman taimituotannon. Tutkimusta Pohjois-Suomen taimituotannosta tarvitaan ilmastoon sopeutuneen kasvimateriaalin kehittämiseksi sekä viherrakentamiseen soveltuvien luonnonkasvien lisäys- ja viljelytekniikan selvittämiseksi. Taimitarhojen yhteistyötä, markkinointia ja tuottajien erikoistumista tulisi kehittää, samoin taimisto- ja viherrakennusalan koulutusta olisi lisättävä ja kehitettävä.

AB - Tutkimuksessa selvitettiin Pohjois-Suomen viherrakentamisessa käytettävien puiden ja pensaiden määrä, alkuperä, saatavuus ja tarve nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi kartoitettiin taimitarhojen toimintaa, alan koulutustarvetta ja kehittämismahdollisuuksia. Saatavilla olevat pohjoissuomalaiset puuvartisten koristekasvien kannat kartoitettiin ja tehtiin esitys niiden kehittämiseksi viherrakentamisen käyttökasveiksi. Tutkimus perustuu taimituottajien ja alan asiantuntijoiden haastatteluihin, tilastotietoihin ja kirjallisuuteen. Viherrakentaminen on vasta viime vuosina alettu nähdä osana ympäristönhoitoa ja elinympäristön laatuun vaikuttavana tekijänä myös Pohjois-Suomessa. Taimitarhatuotanto Oulun ja Lapin lääneissä on melko uutta ja taimitarhat ovat pieniä perheyrityksiä. Taimitarhatuotannon kehittymistä Pohjois-Suomessa vaikeuttaa ilmastoon sopeutuneiden puuvartisten koristekasvien puuttuminen. Pohjoiskalotti-projektin yhteydessä tehty keräys antaa hyvän pohjan omalle kehitystoiminnalle. Pohjois-Norjassa ja PohjoisRuotsissa käynnistyneet kansalliset viherrakentamisen parantamishankkeet ja niistä saadut tulokset osoittavat pohjoiseen soveltuvien kasvien kehitystyön tarpeellisuuden. Taimien tarve Oulun ja Lapin lääneissä oli vuonna 1987 arviolta 120 000 puuta ja 1,2 milj. pensasta. Suurimpia kasvien käyttäjäryhmiä olivat rakennusliikkeet ja kunnat, joiden osuus yksityisiin henkilöihin verrattuna oli yli viisinkertainen. Koko alueella käytetään puuvartisiin koristekasveihin vuosittain arviolta 45 milj. mk. Kunnat käyttivät oman ilmoituksensa mukaan vuosina 1984 - 1985 viherrakentamiseen keskimäärin 32,5 milj. mk/vuosi. Tästä summasta kasvien osuus oli arviolta 3,8 milj. mk/vuosi. Esitetyt käyttökasvien tarvearviot osoittavat potentiaalista markkinavolyymia. Käytännössä huomattava osa taimitarpeesta tyydytetään luonnonkasveilla. Esitettyjen lukuarvioiden mukaan taimitarhat tyydyttävät tällä hetkellä vain 7 - 8 % nykyisestä pensaiden ja puiden tarpeesta. Kunnallisen viherrakentamisen tarvitsemista taimista yli puolet tuodaan tällä hetkellä Oulun läänin eteläpuolella sijaitsevilta taimitarhoilta. Viherrakentajat ovat osoittaneet selvän kiinnostuksen omaan kestävään materiaaliin, jos sitä olisi saatavilla riittävästi. Olosuhteiden pakosta muutamat kaupungit ovat aloittaneet oman taimituotannon. Tutkimusta Pohjois-Suomen taimituotannosta tarvitaan ilmastoon sopeutuneen kasvimateriaalin kehittämiseksi sekä viherrakentamiseen soveltuvien luonnonkasvien lisäys- ja viljelytekniikan selvittämiseksi. Taimitarhojen yhteistyötä, markkinointia ja tuottajien erikoistumista tulisi kehittää, samoin taimisto- ja viherrakennusalan koulutusta olisi lisättävä ja kehitettävä.

KW - trees (plants)

KW - vegetation

KW - community planning

KW - Finland

KW - environments

KW - plants (botany)

M3 - Report

SN - 951-38-3258-9

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Alasaarela E, Niskanen A-M, Haapala T. Puut ja pensaat Pohjois-Suomen viherrakentamisessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 979).