Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely

Esitutkimus

Saila Jämsä, Paavo Mansikkamäki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Elektrostaattiset pintakäsittelymenetelmät on alun perin kehitetty metallien pinnoitusta varten. Puun ja puutuotteiden pinnoittamiseen menetelmiä on ilmeisesti alettu kokeilla 1970-luvulla. Elektrostaattisessa pintakäsittelyssä negatiivisesti varautuneet pinnoitehiukkaset kulkeutuvat sähkökentässä positiivisesti varautuneeseen pinnoitettavaan maadoitettuun esineeseen. Pinnoitepisarat kulkeutuvat sähkökentän voimaviivoja seuraten jossain määrin myös esineen takapuolelle. Sopivan muotoinen esine voidaan näin ollen päällystää varsin hyvin ruiskuttamalla kappale vain yhdeltä puolelta. Elektrostaattisesti levitettävät pinnoitteet voivat olla joko liuos- tai jauhemaaleja. Sekä liuos- että jauhemaalauksessa voidaan pinnoite hajottaa pyörivän levyn tai kuvun reunassa, jolloin vaikuttavat voimat ovat sekä mekaanisia että sähköisiä. Lopullisen pinnan laatu riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka pinnoitteen hajotus pisaroiksi ja pisaroiden varautuminen onnistuvat. Hajottaminen voidaan tehdä myös pneumaattisesti tai hydraulisesti, jolloin hiukkaset varautuvat vasta hajotuksen jälkeen. Sovellettaessa elektrostaattisia menetelmiä puutuotteiden pintakäsittelyyn on tuotteen pinnan sähkönjohtokyvyllä tärkeä merkitys. Kuiva puu johtaa huonosti sähköä hjasen sähkönjohtavuus vaihtelee kosteudesta riippuen. Käytännön kokeet ovat asoittaneet puun pinnan sähkönjohtavuuden olevan riittävä elektrostaattiseen pintakäsittelyyn silloin, kun puun kosteus on yli 8 %. Jos kosteutta ei voida riittävästi nostaa, voidaan puun pintaan levittää sähköä johtava esikäsittelyaine ennen varsinaista pintakäsittelyä. Tällöin on luonnollisesti varmistauduttava siitä, että esikäsittely sopii yhteen varsinaisen pinnoitteen kanssa. Puutuotteiden elektrostaattiseen jauhemaalaukseen liittyy puun huonon sähkönjohtokyvyn lisäksi myös muita ongelmia. Nykyiset jauhevärit vaativat kalvonmuodostusvaiheessa varsin korkean sulamis- ja kovettumislämpötilan, mikä aiheuttaa helposti maalikalvon kuplimista ja pihkavuotoja sekä puuaineksen termistä hajoamista. Puun jauhemalaus onkin vielä tutkimusasteella, mutta esinerkiksi lastulevyn elektrostaattisesta jauhemaalauksesta on julkaistu patenttihakemuksia. Eräässä menetelmässä levy esikäsitellään ennen jauheruiskutusta alustaa suojaavalla lakkakerroksella, ja toisessa menetelmässä käytetään pinnoitteita, jotka voidaan kovettaa JR-säteilyllä, ja näin vältetään kuivauslämmön aiheuttamat vauriot. Elektrostaattista pintakäsittelyä varten on kehitetty monia erilaisia laitteistoja, mutta viime aikoina näyttävät sekä jauhe- että liuoskäsittelyissä yleistyvän yhä enemmän elektrostaattiset ruiskut, jotka muistuttavat ulkonaisesti varsin paljon perinteisiä nnaliruiskuja. Elektrostaattisten pinnoitusmenetelmien tärkeimnmät edut ovat käsittelyn taloudellisuus, pieni materiaalihukka ja käsittelyn ynpäristöystävällisyys.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages32
ISBN (Print)951-38-1695-8
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume201

Cite this

Jämsä, S., & Mansikkamäki, P. (1983). Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely: Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 201
Jämsä, Saila ; Mansikkamäki, Paavo. / Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely : Esitutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 201).
@book{73d128dcaf7b4cbebcd59f9c7fc844ce,
title = "Puutuotteiden elektrostaattinen pintak{\"a}sittely: Esitutkimus",
abstract = "Elektrostaattiset pintak{\"a}sittelymenetelm{\"a}t on alun perin kehitetty metallien pinnoitusta varten. Puun ja puutuotteiden pinnoittamiseen menetelmi{\"a} on ilmeisesti alettu kokeilla 1970-luvulla. Elektrostaattisessa pintak{\"a}sittelyss{\"a} negatiivisesti varautuneet pinnoitehiukkaset kulkeutuvat s{\"a}hk{\"o}kent{\"a}ss{\"a} positiivisesti varautuneeseen pinnoitettavaan maadoitettuun esineeseen. Pinnoitepisarat kulkeutuvat s{\"a}hk{\"o}kent{\"a}n voimaviivoja seuraten jossain m{\"a}{\"a}rin my{\"o}s esineen takapuolelle. Sopivan muotoinen esine voidaan n{\"a}in ollen p{\"a}{\"a}llyst{\"a}{\"a} varsin hyvin ruiskuttamalla kappale vain yhdelt{\"a} puolelta. Elektrostaattisesti levitett{\"a}v{\"a}t pinnoitteet voivat olla joko liuos- tai jauhemaaleja. Sek{\"a} liuos- ett{\"a} jauhemaalauksessa voidaan pinnoite hajottaa py{\"o}riv{\"a}n levyn tai kuvun reunassa, jolloin vaikuttavat voimat ovat sek{\"a} mekaanisia ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}isi{\"a}. Lopullisen pinnan laatu riippuu ratkaisevasti siit{\"a}, kuinka pinnoitteen hajotus pisaroiksi ja pisaroiden varautuminen onnistuvat. Hajottaminen voidaan tehd{\"a} my{\"o}s pneumaattisesti tai hydraulisesti, jolloin hiukkaset varautuvat vasta hajotuksen j{\"a}lkeen. Sovellettaessa elektrostaattisia menetelmi{\"a} puutuotteiden pintak{\"a}sittelyyn on tuotteen pinnan s{\"a}hk{\"o}njohtokyvyll{\"a} t{\"a}rke{\"a} merkitys. Kuiva puu johtaa huonosti s{\"a}hk{\"o}{\"a} hjasen s{\"a}hk{\"o}njohtavuus vaihtelee kosteudesta riippuen. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kokeet ovat asoittaneet puun pinnan s{\"a}hk{\"o}njohtavuuden olevan riitt{\"a}v{\"a} elektrostaattiseen pintak{\"a}sittelyyn silloin, kun puun kosteus on yli 8 {\%}. Jos kosteutta ei voida riitt{\"a}v{\"a}sti nostaa, voidaan puun pintaan levitt{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}{\"a} johtava esik{\"a}sittelyaine ennen varsinaista pintak{\"a}sittely{\"a}. T{\"a}ll{\"o}in on luonnollisesti varmistauduttava siit{\"a}, ett{\"a} esik{\"a}sittely sopii yhteen varsinaisen pinnoitteen kanssa. Puutuotteiden elektrostaattiseen jauhemaalaukseen liittyy puun huonon s{\"a}hk{\"o}njohtokyvyn lis{\"a}ksi my{\"o}s muita ongelmia. Nykyiset jauhev{\"a}rit vaativat kalvonmuodostusvaiheessa varsin korkean sulamis- ja kovettumisl{\"a}mp{\"o}tilan, mik{\"a} aiheuttaa helposti maalikalvon kuplimista ja pihkavuotoja sek{\"a} puuaineksen termist{\"a} hajoamista. Puun jauhemalaus onkin viel{\"a} tutkimusasteella, mutta esinerkiksi lastulevyn elektrostaattisesta jauhemaalauksesta on julkaistu patenttihakemuksia. Er{\"a}{\"a}ss{\"a} menetelm{\"a}ss{\"a} levy esik{\"a}sitell{\"a}{\"a}n ennen jauheruiskutusta alustaa suojaavalla lakkakerroksella, ja toisessa menetelm{\"a}ss{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n pinnoitteita, jotka voidaan kovettaa JR-s{\"a}teilyll{\"a}, ja n{\"a}in v{\"a}ltet{\"a}{\"a}n kuivausl{\"a}mm{\"o}n aiheuttamat vauriot. Elektrostaattista pintak{\"a}sittely{\"a} varten on kehitetty monia erilaisia laitteistoja, mutta viime aikoina n{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t sek{\"a} jauhe- ett{\"a} liuosk{\"a}sittelyiss{\"a} yleistyv{\"a}n yh{\"a} enemm{\"a}n elektrostaattiset ruiskut, jotka muistuttavat ulkonaisesti varsin paljon perinteisi{\"a} nnaliruiskuja. Elektrostaattisten pinnoitusmenetelmien t{\"a}rkeimnm{\"a}t edut ovat k{\"a}sittelyn taloudellisuus, pieni materiaalihukka ja k{\"a}sittelyn ynp{\"a}rist{\"o}yst{\"a}v{\"a}llisyys.",
author = "Saila J{\"a}ms{\"a} and Paavo Mansikkam{\"a}ki",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1695-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Jämsä, S & Mansikkamäki, P 1983, Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely: Esitutkimus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 201, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely : Esitutkimus. / Jämsä, Saila; Mansikkamäki, Paavo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 201).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely

T2 - Esitutkimus

AU - Jämsä, Saila

AU - Mansikkamäki, Paavo

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Elektrostaattiset pintakäsittelymenetelmät on alun perin kehitetty metallien pinnoitusta varten. Puun ja puutuotteiden pinnoittamiseen menetelmiä on ilmeisesti alettu kokeilla 1970-luvulla. Elektrostaattisessa pintakäsittelyssä negatiivisesti varautuneet pinnoitehiukkaset kulkeutuvat sähkökentässä positiivisesti varautuneeseen pinnoitettavaan maadoitettuun esineeseen. Pinnoitepisarat kulkeutuvat sähkökentän voimaviivoja seuraten jossain määrin myös esineen takapuolelle. Sopivan muotoinen esine voidaan näin ollen päällystää varsin hyvin ruiskuttamalla kappale vain yhdeltä puolelta. Elektrostaattisesti levitettävät pinnoitteet voivat olla joko liuos- tai jauhemaaleja. Sekä liuos- että jauhemaalauksessa voidaan pinnoite hajottaa pyörivän levyn tai kuvun reunassa, jolloin vaikuttavat voimat ovat sekä mekaanisia että sähköisiä. Lopullisen pinnan laatu riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka pinnoitteen hajotus pisaroiksi ja pisaroiden varautuminen onnistuvat. Hajottaminen voidaan tehdä myös pneumaattisesti tai hydraulisesti, jolloin hiukkaset varautuvat vasta hajotuksen jälkeen. Sovellettaessa elektrostaattisia menetelmiä puutuotteiden pintakäsittelyyn on tuotteen pinnan sähkönjohtokyvyllä tärkeä merkitys. Kuiva puu johtaa huonosti sähköä hjasen sähkönjohtavuus vaihtelee kosteudesta riippuen. Käytännön kokeet ovat asoittaneet puun pinnan sähkönjohtavuuden olevan riittävä elektrostaattiseen pintakäsittelyyn silloin, kun puun kosteus on yli 8 %. Jos kosteutta ei voida riittävästi nostaa, voidaan puun pintaan levittää sähköä johtava esikäsittelyaine ennen varsinaista pintakäsittelyä. Tällöin on luonnollisesti varmistauduttava siitä, että esikäsittely sopii yhteen varsinaisen pinnoitteen kanssa. Puutuotteiden elektrostaattiseen jauhemaalaukseen liittyy puun huonon sähkönjohtokyvyn lisäksi myös muita ongelmia. Nykyiset jauhevärit vaativat kalvonmuodostusvaiheessa varsin korkean sulamis- ja kovettumislämpötilan, mikä aiheuttaa helposti maalikalvon kuplimista ja pihkavuotoja sekä puuaineksen termistä hajoamista. Puun jauhemalaus onkin vielä tutkimusasteella, mutta esinerkiksi lastulevyn elektrostaattisesta jauhemaalauksesta on julkaistu patenttihakemuksia. Eräässä menetelmässä levy esikäsitellään ennen jauheruiskutusta alustaa suojaavalla lakkakerroksella, ja toisessa menetelmässä käytetään pinnoitteita, jotka voidaan kovettaa JR-säteilyllä, ja näin vältetään kuivauslämmön aiheuttamat vauriot. Elektrostaattista pintakäsittelyä varten on kehitetty monia erilaisia laitteistoja, mutta viime aikoina näyttävät sekä jauhe- että liuoskäsittelyissä yleistyvän yhä enemmän elektrostaattiset ruiskut, jotka muistuttavat ulkonaisesti varsin paljon perinteisiä nnaliruiskuja. Elektrostaattisten pinnoitusmenetelmien tärkeimnmät edut ovat käsittelyn taloudellisuus, pieni materiaalihukka ja käsittelyn ynpäristöystävällisyys.

AB - Elektrostaattiset pintakäsittelymenetelmät on alun perin kehitetty metallien pinnoitusta varten. Puun ja puutuotteiden pinnoittamiseen menetelmiä on ilmeisesti alettu kokeilla 1970-luvulla. Elektrostaattisessa pintakäsittelyssä negatiivisesti varautuneet pinnoitehiukkaset kulkeutuvat sähkökentässä positiivisesti varautuneeseen pinnoitettavaan maadoitettuun esineeseen. Pinnoitepisarat kulkeutuvat sähkökentän voimaviivoja seuraten jossain määrin myös esineen takapuolelle. Sopivan muotoinen esine voidaan näin ollen päällystää varsin hyvin ruiskuttamalla kappale vain yhdeltä puolelta. Elektrostaattisesti levitettävät pinnoitteet voivat olla joko liuos- tai jauhemaaleja. Sekä liuos- että jauhemaalauksessa voidaan pinnoite hajottaa pyörivän levyn tai kuvun reunassa, jolloin vaikuttavat voimat ovat sekä mekaanisia että sähköisiä. Lopullisen pinnan laatu riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka pinnoitteen hajotus pisaroiksi ja pisaroiden varautuminen onnistuvat. Hajottaminen voidaan tehdä myös pneumaattisesti tai hydraulisesti, jolloin hiukkaset varautuvat vasta hajotuksen jälkeen. Sovellettaessa elektrostaattisia menetelmiä puutuotteiden pintakäsittelyyn on tuotteen pinnan sähkönjohtokyvyllä tärkeä merkitys. Kuiva puu johtaa huonosti sähköä hjasen sähkönjohtavuus vaihtelee kosteudesta riippuen. Käytännön kokeet ovat asoittaneet puun pinnan sähkönjohtavuuden olevan riittävä elektrostaattiseen pintakäsittelyyn silloin, kun puun kosteus on yli 8 %. Jos kosteutta ei voida riittävästi nostaa, voidaan puun pintaan levittää sähköä johtava esikäsittelyaine ennen varsinaista pintakäsittelyä. Tällöin on luonnollisesti varmistauduttava siitä, että esikäsittely sopii yhteen varsinaisen pinnoitteen kanssa. Puutuotteiden elektrostaattiseen jauhemaalaukseen liittyy puun huonon sähkönjohtokyvyn lisäksi myös muita ongelmia. Nykyiset jauhevärit vaativat kalvonmuodostusvaiheessa varsin korkean sulamis- ja kovettumislämpötilan, mikä aiheuttaa helposti maalikalvon kuplimista ja pihkavuotoja sekä puuaineksen termistä hajoamista. Puun jauhemalaus onkin vielä tutkimusasteella, mutta esinerkiksi lastulevyn elektrostaattisesta jauhemaalauksesta on julkaistu patenttihakemuksia. Eräässä menetelmässä levy esikäsitellään ennen jauheruiskutusta alustaa suojaavalla lakkakerroksella, ja toisessa menetelmässä käytetään pinnoitteita, jotka voidaan kovettaa JR-säteilyllä, ja näin vältetään kuivauslämmön aiheuttamat vauriot. Elektrostaattista pintakäsittelyä varten on kehitetty monia erilaisia laitteistoja, mutta viime aikoina näyttävät sekä jauhe- että liuoskäsittelyissä yleistyvän yhä enemmän elektrostaattiset ruiskut, jotka muistuttavat ulkonaisesti varsin paljon perinteisiä nnaliruiskuja. Elektrostaattisten pinnoitusmenetelmien tärkeimnmät edut ovat käsittelyn taloudellisuus, pieni materiaalihukka ja käsittelyn ynpäristöystävällisyys.

M3 - Report

SN - 951-38-1695-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Jämsä S, Mansikkamäki P. Puutuotteiden elektrostaattinen pintakäsittely: Esitutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 32 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 201).