Pyörösahojen meluntorjunta

Pertti Hynnä

Pyörösahojen meluntorjunta

Pertti Hynnä

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pyörösahanterän joutokäynnin ja sahauksen melun syntymekanismeja, pyörösahanterän meluemission eli äänitehon pienentämiskeinoja sekä melun vaimentamisen periaatteita. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen työsuojelutekniikan laboratoriossa tehtyihin mittauksiin. Pyörösahanterän joutokäynnin melu jaetaan värähtelymeluun ja aerodynaamiseen meluun. Värähtely syntyy terän värähdellessä luonnollisessa värähdysmuodossaan, jossa tavanomaisilla pyörimisnopeuksilla on 0 solmuympyrää ja 4...12 solmuhalkaisijaa. Värähtely herää pyörivän terän ja ilman vuorovaikutuksesta. Aerodynaaminen melu on pääasiassa luonteeltaan dipolimelua, jonka ääniteho on verrannollinen kehänopeuden v potenssiin v6. Terän hampaisiin vaikuttavat aerodynaamiset voimat syntyvät tulovirtauksen pyörteilystä ja pyörteisestä rajapintakerroksesta sekä hampaiden takareunasta lähteneistä epäsäännöllisistä pyörteistä. Vapaassa kentässä mitaten eri tutkijat ovat saaneet aerodynaamisen melun eksponentille arvoja 4,9...6,0. Hampaiden lukumäärän ja muodon muuntelu vaikuttaa A-äänitasoon vähemmän kuin 6 dB. Sahatessa melu jaetaan joutokäynnin aikaiseen joutokäyntimeluun ja työstön aikaiseen sahausmeluun. Työstön aikainen sahausmelu voidaan edelleen jaotella terän värähtelymeluun, aerodynaamiseen meluun ja sahattavan materiaalin värähtelymeluun. Pienillä terän kehänopeuksilla värähtelymelu on vallitsevaa, mutta suurilla kehänopeuksilla aerodynsaminen melu kasvaa värähtelymelun suuruiseksi. Sahauksen työstöjakson kokonaismelun A-äänitaso kasvaa 1...6 dB kehänopeuden kaksinkertaistuessa terästä, sen tuenta- ja vaimennustavasta riippuen. Vaimennetulla terällä sahauksen A-äänitaso ei riipu kehänopeudesta. Sahauksen A-äänitaso on lähes vakio syöttönopeuden funktiona. Terän kehänopeuden pienentäminen on tärkein tekijä meluemission pienentämiseksi. Kehänopeuden pienentäminen puoleen pienentää A-äänitasoa 15...18 dB. Tukilaippa pienentää joutokäynnin melua, estää värähtelyresonanssin ja pienentää sahausmelua 1...8 dB. Samaa luokkaa olevat tulokset saadaan vaimennuskalvolla. Osakoteloinnilla voidaan odottaa saatavan huomattava vaikutus joutokäynnin melun A-äänitasoon ja 3...4 dB sahausmelun A-äänitasoon.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	70
ISBN (Print)	951-38-1423-8
Publication status	Published - 1982
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number	69
ISSN	0358-5077

Cite this

@book{b69d6d63f94f4f7cb0a4edeff39c7a66,

title = "Py{\"o}r{\"o}sahojen meluntorjunta",

abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} py{\"o}r{\"o}sahanter{\"a}n joutok{\"a}ynnin ja sahauksen melun syntymekanismeja, py{\"o}r{\"o}sahanter{\"a}n meluemission eli {\"a}{\"a}nitehon pienent{\"a}miskeinoja sek{\"a} melun vaimentamisen periaatteita. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ty{\"o}suojelutekniikan laboratoriossa tehtyihin mittauksiin. Py{\"o}r{\"o}sahanter{\"a}n joutok{\"a}ynnin melu jaetaan v{\"a}r{\"a}htelymeluun ja aerodynaamiseen meluun. V{\"a}r{\"a}htely syntyy ter{\"a}n v{\"a}r{\"a}hdelless{\"a} luonnollisessa v{\"a}r{\"a}hdysmuodossaan, jossa tavanomaisilla py{\"o}rimisnopeuksilla on 0 solmuympyr{\"a}{\"a} ja 4...12 solmuhalkaisijaa. V{\"a}r{\"a}htely her{\"a}{\"a} py{\"o}riv{\"a}n ter{\"a}n ja ilman vuorovaikutuksesta. Aerodynaaminen melu on p{\"a}{\"a}asiassa luonteeltaan dipolimelua, jonka {\"a}{\"a}niteho on verrannollinen keh{\"a}nopeuden v potenssiin v6. Ter{\"a}n hampaisiin vaikuttavat aerodynaamiset voimat syntyv{\"a}t tulovirtauksen py{\"o}rteilyst{\"a} ja py{\"o}rteisest{\"a} rajapintakerroksesta sek{\"a} hampaiden takareunasta l{\"a}hteneist{\"a} ep{\"a}s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisist{\"a} py{\"o}rteist{\"a}. Vapaassa kent{\"a}ss{\"a} mitaten eri tutkijat ovat saaneet aerodynaamisen melun eksponentille arvoja 4,9...6,0. Hampaiden lukum{\"a}{\"a}r{\"a}n ja muodon muuntelu vaikuttaa A-{\"a}{\"a}nitasoon v{\"a}hemm{\"a}n kuin 6 dB. Sahatessa melu jaetaan joutok{\"a}ynnin aikaiseen joutok{\"a}yntimeluun ja ty{\"o}st{\"o}n aikaiseen sahausmeluun. Ty{\"o}st{\"o}n aikainen sahausmelu voidaan edelleen jaotella ter{\"a}n v{\"a}r{\"a}htelymeluun, aerodynaamiseen meluun ja sahattavan materiaalin v{\"a}r{\"a}htelymeluun. Pienill{\"a} ter{\"a}n keh{\"a}nopeuksilla v{\"a}r{\"a}htelymelu on vallitsevaa, mutta suurilla keh{\"a}nopeuksilla aerodynsaminen melu kasvaa v{\"a}r{\"a}htelymelun suuruiseksi. Sahauksen ty{\"o}st{\"o}jakson kokonaismelun A-{\"a}{\"a}nitaso kasvaa 1...6 dB keh{\"a}nopeuden kaksinkertaistuessa ter{\"a}st{\"a}, sen tuenta- ja vaimennustavasta riippuen. Vaimennetulla ter{\"a}ll{\"a} sahauksen A-{\"a}{\"a}nitaso ei riipu keh{\"a}nopeudesta. Sahauksen A-{\"a}{\"a}nitaso on l{\"a}hes vakio sy{\"o}tt{\"o}nopeuden funktiona. Ter{\"a}n keh{\"a}nopeuden pienent{\"a}minen on t{\"a}rkein tekij{\"a} meluemission pienent{\"a}miseksi. Keh{\"a}nopeuden pienent{\"a}minen puoleen pienent{\"a}{\"a} A-{\"a}{\"a}nitasoa 15...18 dB. Tukilaippa pienent{\"a}{\"a} joutok{\"a}ynnin melua, est{\"a}{\"a} v{\"a}r{\"a}htelyresonanssin ja pienent{\"a}{\"a} sahausmelua 1...8 dB. Samaa luokkaa olevat tulokset saadaan vaimennuskalvolla. Osakoteloinnilla voidaan odottaa saatavan huomattava vaikutus joutok{\"a}ynnin melun A-{\"a}{\"a}nitasoon ja 3...4 dB sahausmelun A-{\"a}{\"a}nitasoon.",

author = "Pertti Hynn{\"a}",

year = "1982",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-1423-8",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "69",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Pyörösahojen meluntorjunta

AU - Hynnä, Pertti

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pyörösahanterän joutokäynnin ja sahauksen melun syntymekanismeja, pyörösahanterän meluemission eli äänitehon pienentämiskeinoja sekä melun vaimentamisen periaatteita. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen työsuojelutekniikan laboratoriossa tehtyihin mittauksiin. Pyörösahanterän joutokäynnin melu jaetaan värähtelymeluun ja aerodynaamiseen meluun. Värähtely syntyy terän värähdellessä luonnollisessa värähdysmuodossaan, jossa tavanomaisilla pyörimisnopeuksilla on 0 solmuympyrää ja 4...12 solmuhalkaisijaa. Värähtely herää pyörivän terän ja ilman vuorovaikutuksesta. Aerodynaaminen melu on pääasiassa luonteeltaan dipolimelua, jonka ääniteho on verrannollinen kehänopeuden v potenssiin v6. Terän hampaisiin vaikuttavat aerodynaamiset voimat syntyvät tulovirtauksen pyörteilystä ja pyörteisestä rajapintakerroksesta sekä hampaiden takareunasta lähteneistä epäsäännöllisistä pyörteistä. Vapaassa kentässä mitaten eri tutkijat ovat saaneet aerodynaamisen melun eksponentille arvoja 4,9...6,0. Hampaiden lukumäärän ja muodon muuntelu vaikuttaa A-äänitasoon vähemmän kuin 6 dB. Sahatessa melu jaetaan joutokäynnin aikaiseen joutokäyntimeluun ja työstön aikaiseen sahausmeluun. Työstön aikainen sahausmelu voidaan edelleen jaotella terän värähtelymeluun, aerodynaamiseen meluun ja sahattavan materiaalin värähtelymeluun. Pienillä terän kehänopeuksilla värähtelymelu on vallitsevaa, mutta suurilla kehänopeuksilla aerodynsaminen melu kasvaa värähtelymelun suuruiseksi. Sahauksen työstöjakson kokonaismelun A-äänitaso kasvaa 1...6 dB kehänopeuden kaksinkertaistuessa terästä, sen tuenta- ja vaimennustavasta riippuen. Vaimennetulla terällä sahauksen A-äänitaso ei riipu kehänopeudesta. Sahauksen A-äänitaso on lähes vakio syöttönopeuden funktiona. Terän kehänopeuden pienentäminen on tärkein tekijä meluemission pienentämiseksi. Kehänopeuden pienentäminen puoleen pienentää A-äänitasoa 15...18 dB. Tukilaippa pienentää joutokäynnin melua, estää värähtelyresonanssin ja pienentää sahausmelua 1...8 dB. Samaa luokkaa olevat tulokset saadaan vaimennuskalvolla. Osakoteloinnilla voidaan odottaa saatavan huomattava vaikutus joutokäynnin melun A-äänitasoon ja 3...4 dB sahausmelun A-äänitasoon.

AB - Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää pyörösahanterän joutokäynnin ja sahauksen melun syntymekanismeja, pyörösahanterän meluemission eli äänitehon pienentämiskeinoja sekä melun vaimentamisen periaatteita. Tutkimus perustuu kirjallisuuteen ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen työsuojelutekniikan laboratoriossa tehtyihin mittauksiin. Pyörösahanterän joutokäynnin melu jaetaan värähtelymeluun ja aerodynaamiseen meluun. Värähtely syntyy terän värähdellessä luonnollisessa värähdysmuodossaan, jossa tavanomaisilla pyörimisnopeuksilla on 0 solmuympyrää ja 4...12 solmuhalkaisijaa. Värähtely herää pyörivän terän ja ilman vuorovaikutuksesta. Aerodynaaminen melu on pääasiassa luonteeltaan dipolimelua, jonka ääniteho on verrannollinen kehänopeuden v potenssiin v6. Terän hampaisiin vaikuttavat aerodynaamiset voimat syntyvät tulovirtauksen pyörteilystä ja pyörteisestä rajapintakerroksesta sekä hampaiden takareunasta lähteneistä epäsäännöllisistä pyörteistä. Vapaassa kentässä mitaten eri tutkijat ovat saaneet aerodynaamisen melun eksponentille arvoja 4,9...6,0. Hampaiden lukumäärän ja muodon muuntelu vaikuttaa A-äänitasoon vähemmän kuin 6 dB. Sahatessa melu jaetaan joutokäynnin aikaiseen joutokäyntimeluun ja työstön aikaiseen sahausmeluun. Työstön aikainen sahausmelu voidaan edelleen jaotella terän värähtelymeluun, aerodynaamiseen meluun ja sahattavan materiaalin värähtelymeluun. Pienillä terän kehänopeuksilla värähtelymelu on vallitsevaa, mutta suurilla kehänopeuksilla aerodynsaminen melu kasvaa värähtelymelun suuruiseksi. Sahauksen työstöjakson kokonaismelun A-äänitaso kasvaa 1...6 dB kehänopeuden kaksinkertaistuessa terästä, sen tuenta- ja vaimennustavasta riippuen. Vaimennetulla terällä sahauksen A-äänitaso ei riipu kehänopeudesta. Sahauksen A-äänitaso on lähes vakio syöttönopeuden funktiona. Terän kehänopeuden pienentäminen on tärkein tekijä meluemission pienentämiseksi. Kehänopeuden pienentäminen puoleen pienentää A-äänitasoa 15...18 dB. Tukilaippa pienentää joutokäynnin melua, estää värähtelyresonanssin ja pienentää sahausmelua 1...8 dB. Samaa luokkaa olevat tulokset saadaan vaimennuskalvolla. Osakoteloinnilla voidaan odottaa saatavan huomattava vaikutus joutokäynnin melun A-äänitasoon ja 3...4 dB sahausmelun A-äänitasoon.

M3 - Report

SN - 951-38-1423-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Pyörösahojen meluntorjunta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -