Röntgentutkimusten tekninen laadunohjaus: Osa 1. Järjestelmä ja kustannusvaikutukset

Röntgentutkimusten tekniseen laatuun on alettu kiinnittää sairaaloissa viime aikaina enenevää huomiota. Laatukysymykset on edullisinta hoitaa alueellisena tai paikallisena kokonaistoimintana. Tätä varten tarvitaan laatujärjestelmä, laadunohjausmenetelmä, välineet ja organisaatio. Röntgentutkimusten tekninen laadunohjausjestelmä on kehitetty projektityönä Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen sairaalatekniikan laboratoriossa. Järjestelmä on porrastettu ja tarkoitettu terveydenhuoltolaitosten käyttöön. Se on suunniteltu täyttämään lääkintöhallituksen yleiskirjeen nro 1619 velvoitteet. Päätavoite on röntgenkuvien teknisen laadun kohottaminen niiden perusteella tehtävien diagnoosien osuvuuden parantamiseksi. Terveyskeskuksissa joudutaan röntgentutkimuksista kokonaan uusimaan mittausten mukana 9,4 %, mistä kolmannes johtuu vääristä valotuksista. Suomeen tuotiin v. 1981 filmejä ja kemikaaleja n. 55 milj. mk:lla, ja hukkakuvaukset lisäävät eri syistä johtuen pelkästään materiaalikustannuksia 5 milj. mk:lla vuodessa. Laadunohjaus lisää myös sähkön ja säteilyn käytön turvallisuutta. Eri lähteistä saatujen tietojen mukaan potilaan säderasitusta voidaan pienentää jopa puoleen. Laadunohjaus- ja määräiaikaishuoltotoiminnalla voidaan vähentää huoltokustannuksia jopa 10 %. Röntgenlaitteiden huoltokustannukset ovat Suomessa pyöreästi 25 milj. mk vuodessa. Kehitetyn laadunohjausjärjestelmän kuvauksen esillä olevassa ensimmäisessä osaraportissa esitetään yleiskatsaus röntgentekniseen laadunohjaukseen, sen toteutukseen yhdessä keskussairaalapiirissä, laadunohjauksen merkitykseen ja kustannusvaikutuksiin. Asian uutuuden takia on katsottu aiheelliseksi analysoida sekä laadunohjauksen, laadunohjausjärjestelmän että sen soveltamisen lähtökohtia. Henkilökunta- ja pätevyyskysymyksiä käsitellään otettaessa järjestelmä käyttöön ilman uusia virkoja. Samasta rationalisointisyystä esitetään laadunohjausmittausten yhdistämistä määräiaikaishuoltoon, tarvittaessa sairaaloiden ja yritysten välisenä yhteistyönä. Mittaus- ja testauslaitteista annetaan lähinnä luettelo ja hintatiedot viitaten toisiin osaraportteihin. Kustannus- ja hyötylaskelmissa käsitellään eräitä käytännön vaihtoehtoja ja päädytään tulokseen, ettei laadunohjausjärjestelmän sounniteltu käyttö normaalisti lisäisi kokonaiskustannoksia. Tutkimuksen ensimmäinen osa on tarkoitettu oppaaksi röntgentutkimusten tekniseen laadunohjaustoimintaan perehdyttäessä ja sen toteutusta suunniteltaessa. Kolmessa muussa osaraportissa käsitellään testauksia, mittauksia ja keskussairaaloiden huoltokustannuksia.