TY - BOOK
T1 - Röntgentutkimusten tekninen laadunohjaus
T2 - Osa 4. Röntgenlaitteiden huoltokustannukset keskussairaaloissa
AU - Saranummi, Niilo
PY - 1982
Y1 - 1982
N2 - Suomessa on röntgenlaitteiden huoltokustannuksista tehty
kattava selvitys Helsingin kaupungin terveysvirastosta,
jossa kustannustaso osoittautui hyvin alhaiseksi.
Esilläolevassa tutkimuksessa selvitetään kymmenen
keskussairaalaa käsittävän otoksen pohjalta
röntgenlaitteiden huoltokustannuksia. Kustannustaso
osoittautui oleellisesti korkeammaksi kuin Helsingin
kaupungin terveysvirastossa, mutta alhaisemmaksi (2,5 %
uushankinta-arvosta) kuin elektroniikkalaitteille
sovelletussa arviossa, jonka mukaan vuosittaiset
huoltokustannukset ovat 10 % uushankinta-arvosta.
Otos ei kuitenkaan kata koko röntgentoimintaa. Se
käsittää kaikki yliopistolliset keskussairaalat ja
joitakin keskussairaaloita, joihin on keskitetty
korkeampitasoinen röntgenlaitevarustus. Terveyskeskusten
saaminen mukaan selvitykseen osoittautui mahdottomaksi,
koska tarvittavia alueellisia tietoja ei ole
terveyskeskuksista käytettävissä.
Huoltotoiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut
vaativat vielä pohtimista. Yksikkötasolla tunnuslukujen
muodostaminen on yksinkertaista. Eri kuvaushuoneiden
laitevarustuksen huolto- ja vikaantumistietojen
vertailuun tarvitaan tunnuslukuja, jotka ottavat huomioon
eri tutkimustyyppien laitteita rasittavan merkityksen.
Keskussairaaloissa kustannusten seurantamenetelmät ovet
vielä keskeneräisiä. Otoksen luotettavuuden
parantamiseksi kustannus- ja vikatiedot tulisi kerätä
usealta vuodelta. Keskussairaaloihin tulisi luoda
yhdenmukainen järjestelmä, jolla tarvittavat tiedot
saadaan alueellisesti talletetuiksi. Näistä tilastoista
voidaan sitten suhteellisen helposti tuottaa koko
teknistä röntgentoimintaa kuvaavia tunnuslukuja
kunnossapidon ja sen budjetoinnin kehittämiseksi.
Tällainen järjestelmä suunniteltiin pääosin
Sairaalaliitossa, kun sairaaloiden KOS-järjestelmä
kehitettiin.
AB - Suomessa on röntgenlaitteiden huoltokustannuksista tehty
kattava selvitys Helsingin kaupungin terveysvirastosta,
jossa kustannustaso osoittautui hyvin alhaiseksi.
Esilläolevassa tutkimuksessa selvitetään kymmenen
keskussairaalaa käsittävän otoksen pohjalta
röntgenlaitteiden huoltokustannuksia. Kustannustaso
osoittautui oleellisesti korkeammaksi kuin Helsingin
kaupungin terveysvirastossa, mutta alhaisemmaksi (2,5 %
uushankinta-arvosta) kuin elektroniikkalaitteille
sovelletussa arviossa, jonka mukaan vuosittaiset
huoltokustannukset ovat 10 % uushankinta-arvosta.
Otos ei kuitenkaan kata koko röntgentoimintaa. Se
käsittää kaikki yliopistolliset keskussairaalat ja
joitakin keskussairaaloita, joihin on keskitetty
korkeampitasoinen röntgenlaitevarustus. Terveyskeskusten
saaminen mukaan selvitykseen osoittautui mahdottomaksi,
koska tarvittavia alueellisia tietoja ei ole
terveyskeskuksista käytettävissä.
Huoltotoiminnan arvioinnissa käytettävät tunnusluvut
vaativat vielä pohtimista. Yksikkötasolla tunnuslukujen
muodostaminen on yksinkertaista. Eri kuvaushuoneiden
laitevarustuksen huolto- ja vikaantumistietojen
vertailuun tarvitaan tunnuslukuja, jotka ottavat huomioon
eri tutkimustyyppien laitteita rasittavan merkityksen.
Keskussairaaloissa kustannusten seurantamenetelmät ovet
vielä keskeneräisiä. Otoksen luotettavuuden
parantamiseksi kustannus- ja vikatiedot tulisi kerätä
usealta vuodelta. Keskussairaaloihin tulisi luoda
yhdenmukainen järjestelmä, jolla tarvittavat tiedot
saadaan alueellisesti talletetuiksi. Näistä tilastoista
voidaan sitten suhteellisen helposti tuottaa koko
teknistä röntgentoimintaa kuvaavia tunnuslukuja
kunnossapidon ja sen budjetoinnin kehittämiseksi.
Tällainen järjestelmä suunniteltiin pääosin
Sairaalaliitossa, kun sairaaloiden KOS-järjestelmä
kehitettiin.
M3 - Report
SN - 951-38-1586-2
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Röntgentutkimusten tekninen laadunohjaus
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -