Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi

Rhea Kakko, Jouni Partanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Radioaktiivisten aineiden ilmaan tapahtuvat päästöt voivat aiheuttaa säteilyannoksia useita altistusteitä pitkin. Tärkeimmät näistä ovat radioaktiivisesta pilvestä ja laskeumasta tuleva ulkoinen säteily sekä radioaktiivisen ilman hengittämisestä ja saastuneen ravinnon nauttimisesta aiheutuva sisäinen altistus. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ydinvoimatekniikan laboratoriossa on kehitetty tietokoneohjelma ARANO (Assessment of Risks of Accidents and Normal Operation), jonka avulla arvioidaan radioaktiivisten päästöjen aiheuttamia säteilyannoksia ja niistä väestölle koituvia terveysvaikutuksia ja taloudellisia menetyksiä. Tässä julkaisussa esitellään ARANO-ohjelman nautinta-annosmalli ASTRID, jota käytetään ravinnon mukana tulevan aktiivisuuden aiheuttaman sisäisen säteilyannoksen laskentaan. Kehitetyn nautinta-annosmallin lähtökohtana on ollut Englannissa vastaavaan käyttöön suunniteltu FOOD-MARC-malli. AGRID-malliin on kuitenkin otettu mukaan myös joitakin täysin uusia piirteitä. Nautinta-annoksen suuruuden riippuminen vuodenajasta, jolloin päästö tapahtuu, on tärkein näistä uusista piirteistä etenkin sovellettuna Pohjoismaihin. AGRID-mallissa tarkastellaan viittä aktiivisuuden kulkeutumistietä ihmiseen: vihannekset, vilja, juurekset, maito ja naudan liha. Kullakin käsiteltävällä annostiellä voidaan määritää elinten myöhäisvaikutusherkkyydellä painotettu efektiivinen annos sekä maitoannostiellä myös kilpirauhasannos. Saastuneen ravinnon aiheuttamien säteilyannoksien merkitystä radioaktiivisuuspäästön kokonaisannoksessa on tarkasteltu joidenkin esimerkkiajojen avulla. Yleensä nautinta-annosreitti osoittautui tärkeäksi. Varsinkin pienien päästöjen tapauksissa, jotka eivät johda minkäänlaisiin annoksen rajoitustoimiin, ravinnon mukana tuleva annos voi olla jopa kolme neljäsosaa väestön kymmenien vuosien kuluessa saamasta kokonaisannoksesta. Suurien onnettomuuksien päästöissä väestölle kertyvää nautinta-annosta pienennettäisiin saastuneiden viljelysmaiden tuotteille asetettavilla käyttörajoituksilla. Nämä toimenpiteet johtavat kuitenkin huomattaviin taloudellisiin menetyksiin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Print)951-38-2109-9
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume292

Fingerprint

Accidents

Keywords

  • radioactive wastes
  • radiation dosage
  • food

Cite this

Kakko, R., & Partanen, J. (1984). Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 292
Kakko, Rhea ; Partanen, Jouni. / Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 292).
@book{b3b7b855e77c4ff3b069c5f76689b27e,
title = "Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien s{\"a}teilyannosten arviointi",
abstract = "Radioaktiivisten aineiden ilmaan tapahtuvat p{\"a}{\"a}st{\"o}t voivat aiheuttaa s{\"a}teilyannoksia useita altistusteit{\"a} pitkin. T{\"a}rkeimm{\"a}t n{\"a}ist{\"a} ovat radioaktiivisesta pilvest{\"a} ja laskeumasta tuleva ulkoinen s{\"a}teily sek{\"a} radioaktiivisen ilman hengitt{\"a}misest{\"a} ja saastuneen ravinnon nauttimisesta aiheutuva sis{\"a}inen altistus. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ydinvoimatekniikan laboratoriossa on kehitetty tietokoneohjelma ARANO (Assessment of Risks of Accidents and Normal Operation), jonka avulla arvioidaan radioaktiivisten p{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttamia s{\"a}teilyannoksia ja niist{\"a} v{\"a}est{\"o}lle koituvia terveysvaikutuksia ja taloudellisia menetyksi{\"a}. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa esitell{\"a}{\"a}n ARANO-ohjelman nautinta-annosmalli ASTRID, jota k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n ravinnon mukana tulevan aktiivisuuden aiheuttaman sis{\"a}isen s{\"a}teilyannoksen laskentaan. Kehitetyn nautinta-annosmallin l{\"a}ht{\"o}kohtana on ollut Englannissa vastaavaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n suunniteltu FOOD-MARC-malli. AGRID-malliin on kuitenkin otettu mukaan my{\"o}s joitakin t{\"a}ysin uusia piirteit{\"a}. Nautinta-annoksen suuruuden riippuminen vuodenajasta, jolloin p{\"a}{\"a}st{\"o} tapahtuu, on t{\"a}rkein n{\"a}ist{\"a} uusista piirteist{\"a} etenkin sovellettuna Pohjoismaihin. AGRID-mallissa tarkastellaan viitt{\"a} aktiivisuuden kulkeutumistiet{\"a} ihmiseen: vihannekset, vilja, juurekset, maito ja naudan liha. Kullakin k{\"a}sitelt{\"a}v{\"a}ll{\"a} annostiell{\"a} voidaan m{\"a}{\"a}rit{\"a}{\"a} elinten my{\"o}h{\"a}isvaikutusherkkyydell{\"a} painotettu efektiivinen annos sek{\"a} maitoannostiell{\"a} my{\"o}s kilpirauhasannos. Saastuneen ravinnon aiheuttamien s{\"a}teilyannoksien merkityst{\"a} radioaktiivisuusp{\"a}{\"a}st{\"o}n kokonaisannoksessa on tarkasteltu joidenkin esimerkkiajojen avulla. Yleens{\"a} nautinta-annosreitti osoittautui t{\"a}rke{\"a}ksi. Varsinkin pienien p{\"a}{\"a}st{\"o}jen tapauksissa, jotka eiv{\"a}t johda mink{\"a}{\"a}nlaisiin annoksen rajoitustoimiin, ravinnon mukana tuleva annos voi olla jopa kolme nelj{\"a}sosaa v{\"a}est{\"o}n kymmenien vuosien kuluessa saamasta kokonaisannoksesta. Suurien onnettomuuksien p{\"a}{\"a}st{\"o}iss{\"a} v{\"a}est{\"o}lle kertyv{\"a}{\"a} nautinta-annosta pienennett{\"a}isiin saastuneiden viljelysmaiden tuotteille asetettavilla k{\"a}ytt{\"o}rajoituksilla. N{\"a}m{\"a} toimenpiteet johtavat kuitenkin huomattaviin taloudellisiin menetyksiin.",
keywords = "radioactive wastes, radiation dosage, food",
author = "Rhea Kakko and Jouni Partanen",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2109-9",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kakko, R & Partanen, J 1984, Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 292, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi. / Kakko, Rhea; Partanen, Jouni.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 292).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi

AU - Kakko, Rhea

AU - Partanen, Jouni

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Radioaktiivisten aineiden ilmaan tapahtuvat päästöt voivat aiheuttaa säteilyannoksia useita altistusteitä pitkin. Tärkeimmät näistä ovat radioaktiivisesta pilvestä ja laskeumasta tuleva ulkoinen säteily sekä radioaktiivisen ilman hengittämisestä ja saastuneen ravinnon nauttimisesta aiheutuva sisäinen altistus. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ydinvoimatekniikan laboratoriossa on kehitetty tietokoneohjelma ARANO (Assessment of Risks of Accidents and Normal Operation), jonka avulla arvioidaan radioaktiivisten päästöjen aiheuttamia säteilyannoksia ja niistä väestölle koituvia terveysvaikutuksia ja taloudellisia menetyksiä. Tässä julkaisussa esitellään ARANO-ohjelman nautinta-annosmalli ASTRID, jota käytetään ravinnon mukana tulevan aktiivisuuden aiheuttaman sisäisen säteilyannoksen laskentaan. Kehitetyn nautinta-annosmallin lähtökohtana on ollut Englannissa vastaavaan käyttöön suunniteltu FOOD-MARC-malli. AGRID-malliin on kuitenkin otettu mukaan myös joitakin täysin uusia piirteitä. Nautinta-annoksen suuruuden riippuminen vuodenajasta, jolloin päästö tapahtuu, on tärkein näistä uusista piirteistä etenkin sovellettuna Pohjoismaihin. AGRID-mallissa tarkastellaan viittä aktiivisuuden kulkeutumistietä ihmiseen: vihannekset, vilja, juurekset, maito ja naudan liha. Kullakin käsiteltävällä annostiellä voidaan määritää elinten myöhäisvaikutusherkkyydellä painotettu efektiivinen annos sekä maitoannostiellä myös kilpirauhasannos. Saastuneen ravinnon aiheuttamien säteilyannoksien merkitystä radioaktiivisuuspäästön kokonaisannoksessa on tarkasteltu joidenkin esimerkkiajojen avulla. Yleensä nautinta-annosreitti osoittautui tärkeäksi. Varsinkin pienien päästöjen tapauksissa, jotka eivät johda minkäänlaisiin annoksen rajoitustoimiin, ravinnon mukana tuleva annos voi olla jopa kolme neljäsosaa väestön kymmenien vuosien kuluessa saamasta kokonaisannoksesta. Suurien onnettomuuksien päästöissä väestölle kertyvää nautinta-annosta pienennettäisiin saastuneiden viljelysmaiden tuotteille asetettavilla käyttörajoituksilla. Nämä toimenpiteet johtavat kuitenkin huomattaviin taloudellisiin menetyksiin.

AB - Radioaktiivisten aineiden ilmaan tapahtuvat päästöt voivat aiheuttaa säteilyannoksia useita altistusteitä pitkin. Tärkeimmät näistä ovat radioaktiivisesta pilvestä ja laskeumasta tuleva ulkoinen säteily sekä radioaktiivisen ilman hengittämisestä ja saastuneen ravinnon nauttimisesta aiheutuva sisäinen altistus. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen ydinvoimatekniikan laboratoriossa on kehitetty tietokoneohjelma ARANO (Assessment of Risks of Accidents and Normal Operation), jonka avulla arvioidaan radioaktiivisten päästöjen aiheuttamia säteilyannoksia ja niistä väestölle koituvia terveysvaikutuksia ja taloudellisia menetyksiä. Tässä julkaisussa esitellään ARANO-ohjelman nautinta-annosmalli ASTRID, jota käytetään ravinnon mukana tulevan aktiivisuuden aiheuttaman sisäisen säteilyannoksen laskentaan. Kehitetyn nautinta-annosmallin lähtökohtana on ollut Englannissa vastaavaan käyttöön suunniteltu FOOD-MARC-malli. AGRID-malliin on kuitenkin otettu mukaan myös joitakin täysin uusia piirteitä. Nautinta-annoksen suuruuden riippuminen vuodenajasta, jolloin päästö tapahtuu, on tärkein näistä uusista piirteistä etenkin sovellettuna Pohjoismaihin. AGRID-mallissa tarkastellaan viittä aktiivisuuden kulkeutumistietä ihmiseen: vihannekset, vilja, juurekset, maito ja naudan liha. Kullakin käsiteltävällä annostiellä voidaan määritää elinten myöhäisvaikutusherkkyydellä painotettu efektiivinen annos sekä maitoannostiellä myös kilpirauhasannos. Saastuneen ravinnon aiheuttamien säteilyannoksien merkitystä radioaktiivisuuspäästön kokonaisannoksessa on tarkasteltu joidenkin esimerkkiajojen avulla. Yleensä nautinta-annosreitti osoittautui tärkeäksi. Varsinkin pienien päästöjen tapauksissa, jotka eivät johda minkäänlaisiin annoksen rajoitustoimiin, ravinnon mukana tuleva annos voi olla jopa kolme neljäsosaa väestön kymmenien vuosien kuluessa saamasta kokonaisannoksesta. Suurien onnettomuuksien päästöissä väestölle kertyvää nautinta-annosta pienennettäisiin saastuneiden viljelysmaiden tuotteille asetettavilla käyttörajoituksilla. Nämä toimenpiteet johtavat kuitenkin huomattaviin taloudellisiin menetyksiin.

KW - radioactive wastes

KW - radiation dosage

KW - food

M3 - Report

SN - 951-38-2109-9

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kakko R, Partanen J. Radioaktiivisesta laskeumasta ravinnon kautta aiheutuvien säteilyannosten arviointi. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 62 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 292).