TY - BOOK
T1 - Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä
AU - Leinonen, Arvo
PY - 1993
Y1 - 1993
N2 - Työn pohjana olevan tutkimuksen tavoitteena oli kasvattaa
jyrsöksen keskimääräistä raekokoa nykyisestä 5 mm:stä 15
mm:iin kasvattamatta jyrsimen tehontarvetta tutkimalla
nykyisiä ja käytössä olevia jyrsimen terämalleja sekä
kehittämällä aivan uusia terämalleja. Tavoitteen
saavuttamisella
tehostetaan turpeen kuivumista vähintään 20 % sekä
kasvatetaan näin hehtaarisaantoa ja vähennetään
tuotantokustannuksia.
Tutkimus tehtiin laboratoriossa jyrsinsimulaattorilla.
Tutkitut jyrsintyypit olivat jo aikaisemmin
tuotantokäytössä
olleet pyörivät piikki- ja ruuvijyrsimet sekä uudet latta-
ja raejyrsimet. Kokeet tehtiin keskinkertaisesti ja hyvin
maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla. Koesuunnitelmat
tehtiin koesuunnitteluohjelmalla, ja tulokset on
analysoitu
monimuuttujamenetelmällä. Tutkimuksessa on laadittu
neljälle
eri jyrsintyypille ja turvelajille mallit, joissa on
esitetty, millä tavoin jyrsös- ja ajoparametrit
vaikuttavat jyrsöksen keskimääräiseen raekokoon ja
jyrsimen tehontarpeeseen. Jyrsimen tehontarve käsittää
varsinaiseen jyrsintään
eli lastun irrotukseen ja heittämiseen kuluvan tehon.
Jyrsöksen keskimääräinen raekoko suurenee pääsääntöisesti
kaikilla jyrsimillä ja turvelaaduilla, kun jyrsintäsyvyys,
jyrsintäkosteus ja jyrsimen ajonopeus kasvavat ja kun
jäännösjyrsöksen määrä ja jyrsinrummun pyörimisnopeus
pienenevät. Jyrsimen tehontarve suurenee, kun jyrsimen
ajonopeus,
jyrsinrummun kierrosnopeus, jäännösjyrsöksen määrä ja jyr-
sintäsyvyys kasvavat.
Tavoitetta ei saavutettu täysin. Parhaiten tavoite
neljällä
tutkitulla turvelaadulla saavutettiin latta- ja
ruuvijyrsimellä. Jyrsöksen 14 mm:n keskimääräinen
raekoko
saavutettiin lattajyrsimellä keskinkertaisesti
maatuneilla
sara- ja sararahkaturpeilla ja hyvin maatuneella
saraturpeella.
Ruuvijyrsimellä yli 15 mm:n raekoko saavutettiin
keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sararahkaturpeilla
. Lattajyrsimen tehontarve on pienin eli lähes
samansuuruinen
kuin
käytössä olevan piikkijyrsimen tehontarve, mutta
ruuvijyrsimen tehontarve on suurempi kuin latta- tai
piikkijyrsimen.
Kokonaisuutena, kun otetaan huomioon raekoko, tehontarve
ja
jyrsimen huollon vaatimukset, paras jyrsin on lattajyrsin.
Lattajyrsimellä aikaan saatavaa keskimääräistä raekokoa
voidaan kasvattaa ja raekokojakaumaa ja tehontarvetta
pienentää vähentämällä jyrsinrummun pyörimisnopeutta ja
pienentämällä halkaisijaa. Lattajyrsintä voidaan myös
edelleen
kehittää, jotta tavoitteena oleva raekoko saavutetaan
kaikilla turvelaaduilla.
AB - Työn pohjana olevan tutkimuksen tavoitteena oli kasvattaa
jyrsöksen keskimääräistä raekokoa nykyisestä 5 mm:stä 15
mm:iin kasvattamatta jyrsimen tehontarvetta tutkimalla
nykyisiä ja käytössä olevia jyrsimen terämalleja sekä
kehittämällä aivan uusia terämalleja. Tavoitteen
saavuttamisella
tehostetaan turpeen kuivumista vähintään 20 % sekä
kasvatetaan näin hehtaarisaantoa ja vähennetään
tuotantokustannuksia.
Tutkimus tehtiin laboratoriossa jyrsinsimulaattorilla.
Tutkitut jyrsintyypit olivat jo aikaisemmin
tuotantokäytössä
olleet pyörivät piikki- ja ruuvijyrsimet sekä uudet latta-
ja raejyrsimet. Kokeet tehtiin keskinkertaisesti ja hyvin
maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla. Koesuunnitelmat
tehtiin koesuunnitteluohjelmalla, ja tulokset on
analysoitu
monimuuttujamenetelmällä. Tutkimuksessa on laadittu
neljälle
eri jyrsintyypille ja turvelajille mallit, joissa on
esitetty, millä tavoin jyrsös- ja ajoparametrit
vaikuttavat jyrsöksen keskimääräiseen raekokoon ja
jyrsimen tehontarpeeseen. Jyrsimen tehontarve käsittää
varsinaiseen jyrsintään
eli lastun irrotukseen ja heittämiseen kuluvan tehon.
Jyrsöksen keskimääräinen raekoko suurenee pääsääntöisesti
kaikilla jyrsimillä ja turvelaaduilla, kun jyrsintäsyvyys,
jyrsintäkosteus ja jyrsimen ajonopeus kasvavat ja kun
jäännösjyrsöksen määrä ja jyrsinrummun pyörimisnopeus
pienenevät. Jyrsimen tehontarve suurenee, kun jyrsimen
ajonopeus,
jyrsinrummun kierrosnopeus, jäännösjyrsöksen määrä ja jyr-
sintäsyvyys kasvavat.
Tavoitetta ei saavutettu täysin. Parhaiten tavoite
neljällä
tutkitulla turvelaadulla saavutettiin latta- ja
ruuvijyrsimellä. Jyrsöksen 14 mm:n keskimääräinen
raekoko
saavutettiin lattajyrsimellä keskinkertaisesti
maatuneilla
sara- ja sararahkaturpeilla ja hyvin maatuneella
saraturpeella.
Ruuvijyrsimellä yli 15 mm:n raekoko saavutettiin
keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sararahkaturpeilla
. Lattajyrsimen tehontarve on pienin eli lähes
samansuuruinen
kuin
käytössä olevan piikkijyrsimen tehontarve, mutta
ruuvijyrsimen tehontarve on suurempi kuin latta- tai
piikkijyrsimen.
Kokonaisuutena, kun otetaan huomioon raekoko, tehontarve
ja
jyrsimen huollon vaatimukset, paras jyrsin on lattajyrsin.
Lattajyrsimellä aikaan saatavaa keskimääräistä raekokoa
voidaan kasvattaa ja raekokojakaumaa ja tehontarvetta
pienentää vähentämällä jyrsinrummun pyörimisnopeutta ja
pienentämällä halkaisijaa. Lattajyrsintä voidaan myös
edelleen
kehittää, jotta tavoitteena oleva raekoko saavutetaan
kaikilla turvelaaduilla.
M3 - Report
SN - 951-38-4127-8
T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer
BT - Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -