Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä

Arvo Leinonen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Työn pohjana olevan tutkimuksen tavoitteena oli kasvattaa jyrsöksen keskimääräistä raekokoa nykyisestä 5 mm:stä 15 mm:iin kasvattamatta jyrsimen tehontarvetta tutkimalla nykyisiä ja käytössä olevia jyrsimen terämalleja sekä kehittämällä aivan uusia terämalleja. Tavoitteen saavuttamisella tehostetaan turpeen kuivumista vähintään 20 % sekä kasvatetaan näin hehtaarisaantoa ja vähennetään tuotantokustannuksia. Tutkimus tehtiin laboratoriossa jyrsinsimulaattorilla. Tutkitut jyrsintyypit olivat jo aikaisemmin tuotantokäytössä olleet pyörivät piikki- ja ruuvijyrsimet sekä uudet latta- ja raejyrsimet. Kokeet tehtiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla. Koesuunnitelmat tehtiin koesuunnitteluohjelmalla, ja tulokset on analysoitu monimuuttujamenetelmällä. Tutkimuksessa on laadittu neljälle eri jyrsintyypille ja turvelajille mallit, joissa on esitetty, millä tavoin jyrsös- ja ajoparametrit vaikuttavat jyrsöksen keskimääräiseen raekokoon ja jyrsimen tehontarpeeseen. Jyrsimen tehontarve käsittää varsinaiseen jyrsintään eli lastun irrotukseen ja heittämiseen kuluvan tehon. Jyrsöksen keskimääräinen raekoko suurenee pääsääntöisesti kaikilla jyrsimillä ja turvelaaduilla, kun jyrsintäsyvyys, jyrsintäkosteus ja jyrsimen ajonopeus kasvavat ja kun jäännösjyrsöksen määrä ja jyrsinrummun pyörimisnopeus pienenevät. Jyrsimen tehontarve suurenee, kun jyrsimen ajonopeus, jyrsinrummun kierrosnopeus, jäännösjyrsöksen määrä ja jyr- sintäsyvyys kasvavat. Tavoitetta ei saavutettu täysin. Parhaiten tavoite neljällä tutkitulla turvelaadulla saavutettiin latta- ja ruuvijyrsimellä. Jyrsöksen 14 mm:n keskimääräinen raekoko saavutettiin lattajyrsimellä keskinkertaisesti maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla ja hyvin maatuneella saraturpeella. Ruuvijyrsimellä yli 15 mm:n raekoko saavutettiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sararahkaturpeilla . Lattajyrsimen tehontarve on pienin eli lähes samansuuruinen kuin käytössä olevan piikkijyrsimen tehontarve, mutta ruuvijyrsimen tehontarve on suurempi kuin latta- tai piikkijyrsimen. Kokonaisuutena, kun otetaan huomioon raekoko, tehontarve ja jyrsimen huollon vaatimukset, paras jyrsin on lattajyrsin. Lattajyrsimellä aikaan saatavaa keskimääräistä raekokoa voidaan kasvattaa ja raekokojakaumaa ja tehontarvetta pienentää vähentämällä jyrsinrummun pyörimisnopeutta ja pienentämällä halkaisijaa. Lattajyrsintä voidaan myös edelleen kehittää, jotta tavoitteena oleva raekoko saavutetaan kaikilla turvelaaduilla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages139
ISBN (Print)951-38-4127-8
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Julkaisuja - Publikationer
PublisherVTT
Volume779
ISSN (Print)1235-0613

Fingerprint

peat

Cite this

Leinonen, A. (1993). Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Julkaisuja - Publikationer, No. 779
Leinonen, Arvo. / Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 139 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 779).
@book{2c172dc7e4704f78af8e41100443dc02,
title = "Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinn{\"a}ss{\"a}",
abstract = "Ty{\"o}n pohjana olevan tutkimuksen tavoitteena oli kasvattaa jyrs{\"o}ksen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} raekokoa nykyisest{\"a} 5 mm:st{\"a} 15 mm:iin kasvattamatta jyrsimen tehontarvetta tutkimalla nykyisi{\"a} ja k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia jyrsimen ter{\"a}malleja sek{\"a} kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a} aivan uusia ter{\"a}malleja. Tavoitteen saavuttamisella tehostetaan turpeen kuivumista v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 20 {\%} sek{\"a} kasvatetaan n{\"a}in hehtaarisaantoa ja v{\"a}hennet{\"a}{\"a}n tuotantokustannuksia. Tutkimus tehtiin laboratoriossa jyrsinsimulaattorilla. Tutkitut jyrsintyypit olivat jo aikaisemmin tuotantok{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olleet py{\"o}riv{\"a}t piikki- ja ruuvijyrsimet sek{\"a} uudet latta- ja raejyrsimet. Kokeet tehtiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla. Koesuunnitelmat tehtiin koesuunnitteluohjelmalla, ja tulokset on analysoitu monimuuttujamenetelm{\"a}ll{\"a}. Tutkimuksessa on laadittu nelj{\"a}lle eri jyrsintyypille ja turvelajille mallit, joissa on esitetty, mill{\"a} tavoin jyrs{\"o}s- ja ajoparametrit vaikuttavat jyrs{\"o}ksen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iseen raekokoon ja jyrsimen tehontarpeeseen. Jyrsimen tehontarve k{\"a}sitt{\"a}{\"a} varsinaiseen jyrsint{\"a}{\"a}n eli lastun irrotukseen ja heitt{\"a}miseen kuluvan tehon. Jyrs{\"o}ksen keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen raekoko suurenee p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti kaikilla jyrsimill{\"a} ja turvelaaduilla, kun jyrsint{\"a}syvyys, jyrsint{\"a}kosteus ja jyrsimen ajonopeus kasvavat ja kun j{\"a}{\"a}nn{\"o}sjyrs{\"o}ksen m{\"a}{\"a}r{\"a} ja jyrsinrummun py{\"o}rimisnopeus pienenev{\"a}t. Jyrsimen tehontarve suurenee, kun jyrsimen ajonopeus, jyrsinrummun kierrosnopeus, j{\"a}{\"a}nn{\"o}sjyrs{\"o}ksen m{\"a}{\"a}r{\"a} ja jyr- sint{\"a}syvyys kasvavat. Tavoitetta ei saavutettu t{\"a}ysin. Parhaiten tavoite nelj{\"a}ll{\"a} tutkitulla turvelaadulla saavutettiin latta- ja ruuvijyrsimell{\"a}. Jyrs{\"o}ksen 14 mm:n keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen raekoko saavutettiin lattajyrsimell{\"a} keskinkertaisesti maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla ja hyvin maatuneella saraturpeella. Ruuvijyrsimell{\"a} yli 15 mm:n raekoko saavutettiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sararahkaturpeilla . Lattajyrsimen tehontarve on pienin eli l{\"a}hes samansuuruinen kuin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevan piikkijyrsimen tehontarve, mutta ruuvijyrsimen tehontarve on suurempi kuin latta- tai piikkijyrsimen. Kokonaisuutena, kun otetaan huomioon raekoko, tehontarve ja jyrsimen huollon vaatimukset, paras jyrsin on lattajyrsin. Lattajyrsimell{\"a} aikaan saatavaa keskim{\"a}{\"a}r{\"a}ist{\"a} raekokoa voidaan kasvattaa ja raekokojakaumaa ja tehontarvetta pienent{\"a}{\"a} v{\"a}hent{\"a}m{\"a}ll{\"a} jyrsinrummun py{\"o}rimisnopeutta ja pienent{\"a}m{\"a}ll{\"a} halkaisijaa. Lattajyrsint{\"a} voidaan my{\"o}s edelleen kehitt{\"a}{\"a}, jotta tavoitteena oleva raekoko saavutetaan kaikilla turvelaaduilla.",
author = "Arvo Leinonen",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4127-8",
series = "VTT Julkaisuja - Publikationer",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Leinonen, A 1993, Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä. VTT Julkaisuja - Publikationer, no. 779, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä. / Leinonen, Arvo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 139 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 779).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä

AU - Leinonen, Arvo

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Työn pohjana olevan tutkimuksen tavoitteena oli kasvattaa jyrsöksen keskimääräistä raekokoa nykyisestä 5 mm:stä 15 mm:iin kasvattamatta jyrsimen tehontarvetta tutkimalla nykyisiä ja käytössä olevia jyrsimen terämalleja sekä kehittämällä aivan uusia terämalleja. Tavoitteen saavuttamisella tehostetaan turpeen kuivumista vähintään 20 % sekä kasvatetaan näin hehtaarisaantoa ja vähennetään tuotantokustannuksia. Tutkimus tehtiin laboratoriossa jyrsinsimulaattorilla. Tutkitut jyrsintyypit olivat jo aikaisemmin tuotantokäytössä olleet pyörivät piikki- ja ruuvijyrsimet sekä uudet latta- ja raejyrsimet. Kokeet tehtiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla. Koesuunnitelmat tehtiin koesuunnitteluohjelmalla, ja tulokset on analysoitu monimuuttujamenetelmällä. Tutkimuksessa on laadittu neljälle eri jyrsintyypille ja turvelajille mallit, joissa on esitetty, millä tavoin jyrsös- ja ajoparametrit vaikuttavat jyrsöksen keskimääräiseen raekokoon ja jyrsimen tehontarpeeseen. Jyrsimen tehontarve käsittää varsinaiseen jyrsintään eli lastun irrotukseen ja heittämiseen kuluvan tehon. Jyrsöksen keskimääräinen raekoko suurenee pääsääntöisesti kaikilla jyrsimillä ja turvelaaduilla, kun jyrsintäsyvyys, jyrsintäkosteus ja jyrsimen ajonopeus kasvavat ja kun jäännösjyrsöksen määrä ja jyrsinrummun pyörimisnopeus pienenevät. Jyrsimen tehontarve suurenee, kun jyrsimen ajonopeus, jyrsinrummun kierrosnopeus, jäännösjyrsöksen määrä ja jyr- sintäsyvyys kasvavat. Tavoitetta ei saavutettu täysin. Parhaiten tavoite neljällä tutkitulla turvelaadulla saavutettiin latta- ja ruuvijyrsimellä. Jyrsöksen 14 mm:n keskimääräinen raekoko saavutettiin lattajyrsimellä keskinkertaisesti maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla ja hyvin maatuneella saraturpeella. Ruuvijyrsimellä yli 15 mm:n raekoko saavutettiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sararahkaturpeilla . Lattajyrsimen tehontarve on pienin eli lähes samansuuruinen kuin käytössä olevan piikkijyrsimen tehontarve, mutta ruuvijyrsimen tehontarve on suurempi kuin latta- tai piikkijyrsimen. Kokonaisuutena, kun otetaan huomioon raekoko, tehontarve ja jyrsimen huollon vaatimukset, paras jyrsin on lattajyrsin. Lattajyrsimellä aikaan saatavaa keskimääräistä raekokoa voidaan kasvattaa ja raekokojakaumaa ja tehontarvetta pienentää vähentämällä jyrsinrummun pyörimisnopeutta ja pienentämällä halkaisijaa. Lattajyrsintä voidaan myös edelleen kehittää, jotta tavoitteena oleva raekoko saavutetaan kaikilla turvelaaduilla.

AB - Työn pohjana olevan tutkimuksen tavoitteena oli kasvattaa jyrsöksen keskimääräistä raekokoa nykyisestä 5 mm:stä 15 mm:iin kasvattamatta jyrsimen tehontarvetta tutkimalla nykyisiä ja käytössä olevia jyrsimen terämalleja sekä kehittämällä aivan uusia terämalleja. Tavoitteen saavuttamisella tehostetaan turpeen kuivumista vähintään 20 % sekä kasvatetaan näin hehtaarisaantoa ja vähennetään tuotantokustannuksia. Tutkimus tehtiin laboratoriossa jyrsinsimulaattorilla. Tutkitut jyrsintyypit olivat jo aikaisemmin tuotantokäytössä olleet pyörivät piikki- ja ruuvijyrsimet sekä uudet latta- ja raejyrsimet. Kokeet tehtiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla. Koesuunnitelmat tehtiin koesuunnitteluohjelmalla, ja tulokset on analysoitu monimuuttujamenetelmällä. Tutkimuksessa on laadittu neljälle eri jyrsintyypille ja turvelajille mallit, joissa on esitetty, millä tavoin jyrsös- ja ajoparametrit vaikuttavat jyrsöksen keskimääräiseen raekokoon ja jyrsimen tehontarpeeseen. Jyrsimen tehontarve käsittää varsinaiseen jyrsintään eli lastun irrotukseen ja heittämiseen kuluvan tehon. Jyrsöksen keskimääräinen raekoko suurenee pääsääntöisesti kaikilla jyrsimillä ja turvelaaduilla, kun jyrsintäsyvyys, jyrsintäkosteus ja jyrsimen ajonopeus kasvavat ja kun jäännösjyrsöksen määrä ja jyrsinrummun pyörimisnopeus pienenevät. Jyrsimen tehontarve suurenee, kun jyrsimen ajonopeus, jyrsinrummun kierrosnopeus, jäännösjyrsöksen määrä ja jyr- sintäsyvyys kasvavat. Tavoitetta ei saavutettu täysin. Parhaiten tavoite neljällä tutkitulla turvelaadulla saavutettiin latta- ja ruuvijyrsimellä. Jyrsöksen 14 mm:n keskimääräinen raekoko saavutettiin lattajyrsimellä keskinkertaisesti maatuneilla sara- ja sararahkaturpeilla ja hyvin maatuneella saraturpeella. Ruuvijyrsimellä yli 15 mm:n raekoko saavutettiin keskinkertaisesti ja hyvin maatuneilla sararahkaturpeilla . Lattajyrsimen tehontarve on pienin eli lähes samansuuruinen kuin käytössä olevan piikkijyrsimen tehontarve, mutta ruuvijyrsimen tehontarve on suurempi kuin latta- tai piikkijyrsimen. Kokonaisuutena, kun otetaan huomioon raekoko, tehontarve ja jyrsimen huollon vaatimukset, paras jyrsin on lattajyrsin. Lattajyrsimellä aikaan saatavaa keskimääräistä raekokoa voidaan kasvattaa ja raekokojakaumaa ja tehontarvetta pienentää vähentämällä jyrsinrummun pyörimisnopeutta ja pienentämällä halkaisijaa. Lattajyrsintä voidaan myös edelleen kehittää, jotta tavoitteena oleva raekoko saavutetaan kaikilla turvelaaduilla.

M3 - Report

SN - 951-38-4127-8

T3 - VTT Julkaisuja - Publikationer

BT - Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Leinonen A. Raekoko ja jyrsimen tehontarve turpeen jyrsinnässä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 139 p. (VTT Julkaisuja - Publikationer; No. 779).