TY - BOOK
T1 - Rakennevaihtoehtojen tuottaminen ja teknis-taloudellinen vertailu tietokoneen avulla
AU - Pajari, Matti
PY - 1987
Y1 - 1987
N2 - Rakennesuunnittelun alkuvaihetta varten on kehitetty
ATK-menetelmä, joka mahdollistaa kantavien rakenteiden ja
rakennuksen vaipan mallintamisen, mitoituksen, määrä- ja
kustannuslaskennan sekä suunnitelmien graafisen
havainnollistamisen nopeasti ja käytännön tarpeita
vastaavalla tarkkuudella. Menetelmä soveltuu erityisesti
runkovaihtoehtojen teknis-taloudelliseen vertailuun. Sitä
voidaan käyttää apuna rakennuksen optimoinnissa sekä
luotaessa lähtötietoja lopulliseen suunnitteluun
käytetylle tietokoneohjelmalle.
Kustannuslaskenta perustuu yksikkökustannuksiin ja
määrälaskennassa saatuihin yksiköiden määriin.
Käytettävät yksiköt voivat olla materiaalimenekkejä tai
esivalmisteisien tuotteiden, esimerkiksi rakenneosien
menekkejä. Rakenneosien mitoituksessa käytetään hyväksi
rakennuksen tietokonemallia. Koska mallia luotaessa
rakenneosien lopullisia mittoja ei vielä tiedetä ja koska
suunnittelun alkuvaiheessa on muutenkin varauduttava
muutoksiin, on mallintamismenetelmää kehitettäessä
painotettu erityisesti muutosten tekemisen helppoutta.
Mallintamismenetelmä on oliokeskeinen. Oliot ovat
rakenneosia, esimerkiksi palkkeja, pilareita, laattoja,
seiniä jne. Lisäksi otetaan käyttöön erityiset
referenssitasot, jotka ovat pysty- tai vaakasuoria
tasoja. Nämä tasot kiinnittävät rakennuksen geometrian.
Rakenneosat on kytketty referenssitasoihin joko suoraan
tai toisten rakenneosien välityksellä. Esimerkiksi
pilarin päät on kytketty vaakasuoriin referenssitasoihin,
ja pilarin pituus määräytyy näiden tasojen koordinaattien
perusteella. Pilarin pituutta voidaan muuttaa muuttamalla
tasojen koordinaatteja. Samalla muuttuu myös tasoihin
kytkettyjen palkkien ja palkkeihin kytkettyjen laattojen
korkeusasema. Koko rakennuksen korkeutta ja
huonekorkeuksia voidaan muuttaa pelkästään muuttamalla
vaakasuorien referenssitasojen koordinaatteja.
Vastaavasti rakennusta voidaan venyttää ja kutistaa
vaakatason suunnassa muuttamalla pystysuorien
referenssitasojen koordinaatteja.
Topologiatiedot, tiedot rakenneosien välisistä
kytkennöistä, ovat mallintamismenetelmässä keskeisiä. Ne
ovat edellytyksenä lujuuslaskennan automatisoinnille,
mutta niitä käytetään tehokkaasti hyväksi myös
mallintamisessa. Esimerkiksi suorakulmainen hallirakennus
voidaan luoda määrittelemällä vain yksi laatasto (katto),
kaksi pitkää palkkia, neljä pilaria ja neljä seinää
pilarien välille. Loput rakenneosat voidaan generoida
pelkästään pystysuoria referenssitasoja lisäämällä.
Mallintamismenetelmän testausta varten on kirjoitettu
FORTRAN-kielinen tietokoneohjelma. On osoittautunut, että
teollisuushallin mallintaminen tällä menetelmällä on
oleellisesti nopeampaa kuin käytettäessä perinteisiä
geometrisen mallintamisen menetelmiä huolimatta siitä,
että malli sisältää myös topologiatiedot.
AB - Rakennesuunnittelun alkuvaihetta varten on kehitetty
ATK-menetelmä, joka mahdollistaa kantavien rakenteiden ja
rakennuksen vaipan mallintamisen, mitoituksen, määrä- ja
kustannuslaskennan sekä suunnitelmien graafisen
havainnollistamisen nopeasti ja käytännön tarpeita
vastaavalla tarkkuudella. Menetelmä soveltuu erityisesti
runkovaihtoehtojen teknis-taloudelliseen vertailuun. Sitä
voidaan käyttää apuna rakennuksen optimoinnissa sekä
luotaessa lähtötietoja lopulliseen suunnitteluun
käytetylle tietokoneohjelmalle.
Kustannuslaskenta perustuu yksikkökustannuksiin ja
määrälaskennassa saatuihin yksiköiden määriin.
Käytettävät yksiköt voivat olla materiaalimenekkejä tai
esivalmisteisien tuotteiden, esimerkiksi rakenneosien
menekkejä. Rakenneosien mitoituksessa käytetään hyväksi
rakennuksen tietokonemallia. Koska mallia luotaessa
rakenneosien lopullisia mittoja ei vielä tiedetä ja koska
suunnittelun alkuvaiheessa on muutenkin varauduttava
muutoksiin, on mallintamismenetelmää kehitettäessä
painotettu erityisesti muutosten tekemisen helppoutta.
Mallintamismenetelmä on oliokeskeinen. Oliot ovat
rakenneosia, esimerkiksi palkkeja, pilareita, laattoja,
seiniä jne. Lisäksi otetaan käyttöön erityiset
referenssitasot, jotka ovat pysty- tai vaakasuoria
tasoja. Nämä tasot kiinnittävät rakennuksen geometrian.
Rakenneosat on kytketty referenssitasoihin joko suoraan
tai toisten rakenneosien välityksellä. Esimerkiksi
pilarin päät on kytketty vaakasuoriin referenssitasoihin,
ja pilarin pituus määräytyy näiden tasojen koordinaattien
perusteella. Pilarin pituutta voidaan muuttaa muuttamalla
tasojen koordinaatteja. Samalla muuttuu myös tasoihin
kytkettyjen palkkien ja palkkeihin kytkettyjen laattojen
korkeusasema. Koko rakennuksen korkeutta ja
huonekorkeuksia voidaan muuttaa pelkästään muuttamalla
vaakasuorien referenssitasojen koordinaatteja.
Vastaavasti rakennusta voidaan venyttää ja kutistaa
vaakatason suunnassa muuttamalla pystysuorien
referenssitasojen koordinaatteja.
Topologiatiedot, tiedot rakenneosien välisistä
kytkennöistä, ovat mallintamismenetelmässä keskeisiä. Ne
ovat edellytyksenä lujuuslaskennan automatisoinnille,
mutta niitä käytetään tehokkaasti hyväksi myös
mallintamisessa. Esimerkiksi suorakulmainen hallirakennus
voidaan luoda määrittelemällä vain yksi laatasto (katto),
kaksi pitkää palkkia, neljä pilaria ja neljä seinää
pilarien välille. Loput rakenneosat voidaan generoida
pelkästään pystysuoria referenssitasoja lisäämällä.
Mallintamismenetelmän testausta varten on kirjoitettu
FORTRAN-kielinen tietokoneohjelma. On osoittautunut, että
teollisuushallin mallintaminen tällä menetelmällä on
oleellisesti nopeampaa kuin käytettäessä perinteisiä
geometrisen mallintamisen menetelmiä huolimatta siitä,
että malli sisältää myös topologiatiedot.
KW - structural design
KW - building construction
KW - dimensioning
KW - modelling
KW - cost estimates
KW - computer models
KW - computer programs
M3 - Report
SN - 951-38-3005-5
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Rakennevaihtoehtojen tuottaminen ja teknis-taloudellinen vertailu tietokoneen avulla
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -