Rakennuksen sähköenergiankulutuksen tavoitearvot

Translated title of the contribution: Targeting values for building electric energy consumption

Jari Shemeikka, Risto Kosonen, Patrick Hoving, Päivi Laitila, Hannu Pihala, Tuomas Laine

    Research output: Book/ReportReport

    4 Citations (Scopus)

    Abstract

    Sähköenergian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa käytetään yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. Tämä tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen sähköenergiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. Tässä tutkimuksessa määriteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikköä kohti. Luokittelut jaettiin seitsemään eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa säästävää tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sekä laiteryhmien luokittelut, voidaan sähkön kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin sähkölaitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelmää, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen sähköpääkeskuksesta ilman erillistä laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. Sähkökuormien välillisiä vaikutuksia rakennusten lämmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseillä. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, että sähkökuormilla ei ole merkittävästi vaikutusta lämmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, että korkea kuormitustaso pienenentää sähkökuormien hyödyntämisastetta. Nykypäivän rakennuksissa laskennallinen sähkökuormien hyödynnettävyys lämmityksessä on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhlämpö/kWhsähkö sekä toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhlämpö/kWhsähkö. Tilastollisissa analyyseissä havaittiin, että toimistorakennuksissa sähkökuormien hyväksikäyttöaste lämmityksessä oli 0,22-0,76 kWhlämpö/kWhsähkö. Asuinrakennuksissa sähkön- ja lämmönkulutuksen välinen riippuvuus ei ollut tilastollisesti löydettävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin sähkölaitekuormien välillisiä vaikutuksia ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden mitoitukseen ja sitä kautta sekä ilmastoinnin tehontarpeeseen että energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien välillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wjäähd /Wsähkö toimistolaitteiden sähkötehon muutoksesta. Ilmastoinnin jäähdytyksen sähköenergiankulutus kasvaa välillisesti yli 0,20 kWhjäähd/kWhsähkö toimistolaitekuorman lisäyksestä.
    Translated title of the contributionTargeting values for building electric energy consumption
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages123
    ISBN (Print)951-38-4911-2
    Publication statusPublished - 1996
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
    Number1756
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • buildings
    • energy
    • energy consumption
    • value
    • energy saving
    • HVAC
    • electric power
    • heating
    • cooling
    • electric equipment
    • measurement
    • air conditioning

    Fingerprint

    Dive into the research topics of 'Targeting values for building electric energy consumption'. Together they form a unique fingerprint.

    Cite this