@book{9a3f3d8c28df40bfa6d4c1ab6c17f7b4,
title = "Rakennuksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutuksen tavoitearvot",
abstract = "S{\"a}hk{\"o}energian kulutusarvioita laadittaessa ja kulutuksia seurattaessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n yleisesti tunnuslukua, jossa kulutus jaetaan rakennustilavuudella. T{\"a}m{\"a} tunnusluku kuvaa huonosti rakennuksen s{\"a}hk{\"o}energiatehokkuutta, koska kulutukseen vaikuttavat oleellisesti varustetaso ja toiminta. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa m{\"a}{\"a}riteltiin rakennuksen eri laiteryhmille kulutusluokittelut, joissa laiteryhmien kulutukset normitettiin niiden tuottamaa palveluyksikk{\"o}{\"a} kohti. Luokittelut jaettiin seitsem{\"a}{\"a}n eri tasoon A:sta G:hen. Taso A edustaa energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}v{\"a}{\"a} tekniikkaa ja taso G energiaa tuhlaavaa. Kun tunnetaan rakennuksen varustetaso ja sen tarvitsemat palvelut sek{\"a} laiteryhmien luokittelut, voidaan s{\"a}hk{\"o}n kokonaiskulutuksen tavoitearvo laskea. Tutkimuksessa kehitettiin s{\"a}hk{\"o}laitteiden kulutusseurantaan summamittausmenetelm{\"a}{\"a}, jolla erillisten laiteryhmien kulutuksia voidaan seurata rakennuksen s{\"a}hk{\"o}p{\"a}{\"a}keskuksesta ilman erillist{\"a} laitekohtaista mittarointia. Seurannalla voidaan todentaa rakennuksen ja laiteryhmien todellinen energiatehokkuus. S{\"a}hk{\"o}kuormien v{\"a}lillisi{\"a} vaikutuksia rakennusten l{\"a}mmitykseen tarkasteltiin laskennallisilla ja tilastollisilla analyyseill{\"a}. Tehontarvetarkasteluissa havaittiin, ett{\"a} s{\"a}hk{\"o}kuormilla ei ole merkitt{\"a}v{\"a}sti vaikutusta l{\"a}mmitystehoon kuormien ja huipputehon eriaikaisuuden vuoksi. Energialaskelmissa havaittiin, ett{\"a} korkea kuormitustaso pienenent{\"a}{\"a} s{\"a}hk{\"o}kuormien hy{\"o}dynt{\"a}misastetta. Nykyp{\"a}iv{\"a}n rakennuksissa laskennallinen s{\"a}hk{\"o}kuormien hy{\"o}dynnett{\"a}vyys l{\"a}mmityksess{\"a} on asuinrakennuksissa noin 0,45 - 0,50 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o} sek{\"a} toimistorakennuksissa noin 0,25 - 0,45 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o}. Tilastollisissa analyyseiss{\"a} havaittiin, ett{\"a} toimistorakennuksissa s{\"a}hk{\"o}kuormien hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"o}aste l{\"a}mmityksess{\"a} oli 0,22-0,76 kWhl{\"a}mp{\"o}/kWhs{\"a}hk{\"o}. Asuinrakennuksissa s{\"a}hk{\"o}n- ja l{\"a}mm{\"o}nkulutuksen v{\"a}linen riippuvuus ei ollut tilastollisesti l{\"o}ydett{\"a}viss{\"a}. Tutkimuksessa tarkasteltiin s{\"a}hk{\"o}laitekuormien v{\"a}lillisi{\"a} vaikutuksia ilmastoinnin j{\"a}{\"a}hdytyslaitteiden mitoitukseen ja sit{\"a} kautta sek{\"a} ilmastoinnin tehontarpeeseen ett{\"a} energiankulutukseen. Toimistolaitekuormien v{\"a}lillinen vaikutus ilmastoinnin kokonaistehontarpeeseen on 0,40-0,50 Wj{\"a}{\"a}hd /Ws{\"a}hk{\"o} toimistolaitteiden s{\"a}hk{\"o}tehon muutoksesta. Ilmastoinnin j{\"a}{\"a}hdytyksen s{\"a}hk{\"o}energiankulutus kasvaa v{\"a}lillisesti yli 0,20 kWhj{\"a}{\"a}hd/kWhs{\"a}hk{\"o} toimistolaitekuorman lis{\"a}yksest{\"a}.",
keywords = "buildings, energy, energy consumption, value, energy saving, HVAC, electric power, heating, cooling, electric equipment, measurement, air conditioning",
author = "Jari Shemeikka and Risto Kosonen and Patrick Hoving and P{\"a}ivi Laitila and Hannu Pihala and Tuomas Laine",
year = "1996",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4911-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1756",
address = "Finland",
}
