Rakennus- ja kiinteistöala on kansantalouden peruspilari

Pekka Pajakkala, Asko Sarja, Terttu Vainio

    Research output: Contribution to journalArticleProfessional

    Abstract

    Aiemmin kiinteistö- ja rakennusalaa on pidetty kansallisena alana, mutta Euroopan Unionin ja yleisen globalisaation kautta ala on Suomessakin voimakkaasti kansainvälistynyt. Alan vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, ekologiseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja näiden kautta ihmisten hyvinvointiin ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Rakennusalan keskeisiä tunnuslukuja ovat: • Osuus kansallisvarallisuudesta 75 % • Osuus kansantulosta 20 % • Osuus työvoimasta 20 % • Osuus viennistä 10 % Suomen rakennusalan tuotannon arvo v. 2003 oli noin 45 miljardia Euroa, josta suuntautui kotimaahan 70 % ja vientiin 30 %. Suomen rakennusviennin arvo oli siten noin 5,1 mrd Euroa, josta noin 90 % on rakennustuote- ja -teknologiavientiä ja 10% rakennusprojekteihin liittyvää vientiä. Tärkeimmät vientikohdemaat suuruusjärjestyksessä olivat: Saksa, Englanti, Ruotsi ja Venäjä. Suomalaisten rakennustuotevalmistajien ulkomaisen tuotannon arvo oli noin 7 mrd Euroa.
    Original languageFinnish
    Pages (from-to)12-15
    JournalRakennustekniikka
    Volume60
    Issue number1
    Publication statusPublished - 2004
    MoE publication typeD1 Article in a trade journal

    Cite this

    Pajakkala, Pekka ; Sarja, Asko ; Vainio, Terttu. / Rakennus- ja kiinteistöala on kansantalouden peruspilari. In: Rakennustekniikka. 2004 ; Vol. 60, No. 1. pp. 12-15.
    @article{4fba1e6b9b3b4c3aadeab522fb5ced74,
    title = "Rakennus- ja kiinteist{\"o}ala on kansantalouden peruspilari",
    abstract = "Aiemmin kiinteist{\"o}- ja rakennusalaa on pidetty kansallisena alana, mutta Euroopan Unionin ja yleisen globalisaation kautta ala on Suomessakin voimakkaasti kansainv{\"a}listynyt. Alan vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, ekologiseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja n{\"a}iden kautta ihmisten hyvinvointiin ja kest{\"a}v{\"a}n kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Rakennusalan keskeisi{\"a} tunnuslukuja ovat: • Osuus kansallisvarallisuudesta 75 {\%} • Osuus kansantulosta 20 {\%} • Osuus ty{\"o}voimasta 20 {\%} • Osuus viennist{\"a} 10 {\%} Suomen rakennusalan tuotannon arvo v. 2003 oli noin 45 miljardia Euroa, josta suuntautui kotimaahan 70 {\%} ja vientiin 30 {\%}. Suomen rakennusviennin arvo oli siten noin 5,1 mrd Euroa, josta noin 90 {\%} on rakennustuote- ja -teknologiavienti{\"a} ja 10{\%} rakennusprojekteihin liittyv{\"a}{\"a} vienti{\"a}. T{\"a}rkeimm{\"a}t vientikohdemaat suuruusj{\"a}rjestyksess{\"a} olivat: Saksa, Englanti, Ruotsi ja Ven{\"a}j{\"a}. Suomalaisten rakennustuotevalmistajien ulkomaisen tuotannon arvo oli noin 7 mrd Euroa.",
    author = "Pekka Pajakkala and Asko Sarja and Terttu Vainio",
    year = "2004",
    language = "Finnish",
    volume = "60",
    pages = "12--15",
    journal = "Rakennustekniikka",
    issn = "0033-913X",
    publisher = "Suomen Rakennusinsin{\"o}{\"o}rien Liitto RIL",
    number = "1",

    }

    Pajakkala, P, Sarja, A & Vainio, T 2004, 'Rakennus- ja kiinteistöala on kansantalouden peruspilari', Rakennustekniikka, vol. 60, no. 1, pp. 12-15.

    Rakennus- ja kiinteistöala on kansantalouden peruspilari. / Pajakkala, Pekka; Sarja, Asko; Vainio, Terttu.

    In: Rakennustekniikka, Vol. 60, No. 1, 2004, p. 12-15.

    Research output: Contribution to journalArticleProfessional

    TY - JOUR

    T1 - Rakennus- ja kiinteistöala on kansantalouden peruspilari

    AU - Pajakkala, Pekka

    AU - Sarja, Asko

    AU - Vainio, Terttu

    PY - 2004

    Y1 - 2004

    N2 - Aiemmin kiinteistö- ja rakennusalaa on pidetty kansallisena alana, mutta Euroopan Unionin ja yleisen globalisaation kautta ala on Suomessakin voimakkaasti kansainvälistynyt. Alan vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, ekologiseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja näiden kautta ihmisten hyvinvointiin ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Rakennusalan keskeisiä tunnuslukuja ovat: • Osuus kansallisvarallisuudesta 75 % • Osuus kansantulosta 20 % • Osuus työvoimasta 20 % • Osuus viennistä 10 % Suomen rakennusalan tuotannon arvo v. 2003 oli noin 45 miljardia Euroa, josta suuntautui kotimaahan 70 % ja vientiin 30 %. Suomen rakennusviennin arvo oli siten noin 5,1 mrd Euroa, josta noin 90 % on rakennustuote- ja -teknologiavientiä ja 10% rakennusprojekteihin liittyvää vientiä. Tärkeimmät vientikohdemaat suuruusjärjestyksessä olivat: Saksa, Englanti, Ruotsi ja Venäjä. Suomalaisten rakennustuotevalmistajien ulkomaisen tuotannon arvo oli noin 7 mrd Euroa.

    AB - Aiemmin kiinteistö- ja rakennusalaa on pidetty kansallisena alana, mutta Euroopan Unionin ja yleisen globalisaation kautta ala on Suomessakin voimakkaasti kansainvälistynyt. Alan vaikutukset ulottuvat laajasti yhteiskunnan taloudelliseen, sosiaaliseen, ekologiseen ja kulttuuriseen kehitykseen, ja näiden kautta ihmisten hyvinvointiin ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen. Rakennusalan keskeisiä tunnuslukuja ovat: • Osuus kansallisvarallisuudesta 75 % • Osuus kansantulosta 20 % • Osuus työvoimasta 20 % • Osuus viennistä 10 % Suomen rakennusalan tuotannon arvo v. 2003 oli noin 45 miljardia Euroa, josta suuntautui kotimaahan 70 % ja vientiin 30 %. Suomen rakennusviennin arvo oli siten noin 5,1 mrd Euroa, josta noin 90 % on rakennustuote- ja -teknologiavientiä ja 10% rakennusprojekteihin liittyvää vientiä. Tärkeimmät vientikohdemaat suuruusjärjestyksessä olivat: Saksa, Englanti, Ruotsi ja Venäjä. Suomalaisten rakennustuotevalmistajien ulkomaisen tuotannon arvo oli noin 7 mrd Euroa.

    M3 - Article

    VL - 60

    SP - 12

    EP - 15

    JO - Rakennustekniikka

    JF - Rakennustekniikka

    SN - 0033-913X

    IS - 1

    ER -