Rakennusala valmistautuu kierrätykseen

Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus

Anna-Leena Perälä, Kristiina Sola, Jyrki Mali, Arja Merra, Kalle Tanskanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Rakennusala on merkittävä kansantalouden jätteiden tuottaja ja hyödyntäjä. Rakennusalalla syntyy jätettä vuosittain 7:sta 10 miljoonaan tonniin, josta valtaosa on maamassoja. Varsinaisilla työmailla rakennusjätettä syntyy noin 1,5 milj. tonnia. Rakennustuoteteollisuudessa jätteitä syntyy yhtä paljon kuin työmailla. Tutkimuksessa on selvitetty rakennusjätteiden määriä ja hyötykäyttöasteita rakennustyömailla sekä eräiden betoni- ja puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Lisäksi on tehty toimenpide-ehdotuksia jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi, selvitetty jätelainsäädännön vaikutuksia rakennusalalle sekä kartoitettu kansainvälistä tilannetta. Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö, metalliteollisuus, muut rakennustuotteet sekä maamassat on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, mutta niiden merkitystä kansantaloudelle on käsitelty. Kunnat ovat uudistamassa rakennusjätteiden lajitteluvelvoitteita, ja lähivuosina näillä velvoitteilla vaikutetaan rakennusjätteen määrän vähentämiseen ja kierrätysasteen nostamiseen. Rakennustyömailla arvioidaan nykyään hyödynnettävän 15 - 30 % syntyvästä rakennusjätemäärästä (ilman maamassoja). Rakennustyömaa voi vaikuttaa jätteiden syntymiseen tehokkaalla materiaalin hallinnalla, etsimällä oikeita jätteenkäsittelymenetelmiä, hakemalla jätteelle uusia hyötykäyttökohteita sekä parantamalla työmaan tuottavuutta. Työmaiden työntekijöitä on koulutettava ja opastettava entistä enemmän, ja aktiivisia kokeiluja työmaan materiaalihallinnon edistämiseksi on tehtävä lähivuosina, jotta rakennusjätteen hyötykäyttöaste saataisiin nousemaan nykyisestä vajaasta 30 %:sta. Puutuoteteollisuudessa syntyy runsaasti hukkia ja sivutuotteita, mutta teollisuus pystyy hyödyntämään raaka-ainejätteensä lähes kokonaan. Raaka-aineista jalostuu noin puolet lopputuotteeksi. Kuorta ja purua sekä erilaisia jätepuupaloja poltetaan lämpöenergiaksi. Puru ja hake toimitetaan lastulevyn tai sellun raaka-aineeksi, ja vaneriviilujen jätepalat käytetään lastulevyjen valmistuksessa. Yrityskyselyn mukaan ongelmakohtina olivat tehtaissa sekalaisen jätteen suuri määrä, polttokelvoton jätekuori, jätteiden lajittelu, ongelmajätteiden käsittely, polttokelpoisen jätteen liiallinen syntyminen sekä puunsuojaus. Kyselyssä tarkasteltavia tuotteita olivat sahatavara, puulevyt, ikkunat, ovet, kattoristikot ja puutalot. Betoniteollisuuden kysely osoitti, että tuotantolaitoksissa syntyvästä jätteestä vajaa kolmannes hyödynnettiin ja valtaosa sijoitettiin yleisille kaatopaikoille tuotantolaitoksen läheisyyteen. Betonielementtien ja betonituotteiden valmistuksessa syntyi jätteitä noin 2,4 % elementtien ja tuotteiden kokonaispainosta. Valmisbetonin osalta jätteitä kertyi 1,5 % toimitetun betonin kokonaispainosta. Koko betoniteollisuuden jätteistä puolet oli betonimassaa ja vajaa puolet ns. raakkituotteita. Rakennusjätteiden hallintaan ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota eri maissa. Tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvät jätemäärät ja muut ympäristövaikutukset. Rakennusten purkaminen käytön jälkeen merkitsee jatkossa yhä kasvavia purkujätemääriä rakennuskannan vanhetessa. Tuotteiden valmistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten ja muiden materiaaliketjuun liittyvien yritysten on tärkeätä etsiä uusia ratkaisuja jätteiden vähentämiseksi, jotta rakentaminen pohjautuisi kestävään kehitykseen. Kansainvälinen tarkastelu osoitti, että jätteen hyödyntämisen edistämiseksi on järjestetty useissa maissa pilottikohteita tai tuotantoketjun kattavia kehitysprojekteja. Kokemusten vaihto kansainvälisissä hankkeissa edistää uusien tuotantotekniikkojen ja menetelmien omaksumista myös suomalaisissa kohteissa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages82
ISBN (Print)951-38-4805-1
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1650
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

construction industry
wood industry
hake

Keywords

  • wood industry
  • construction industry
  • concrete
  • wastes
  • residues
  • recycling
  • utilization
  • wood wastes

Cite this

Perälä, A-L., Sola, K., Mali, J., Merra, A., & Tanskanen, K. (1995). Rakennusala valmistautuu kierrätykseen: Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1650
Perälä, Anna-Leena ; Sola, Kristiina ; Mali, Jyrki ; Merra, Arja ; Tanskanen, Kalle. / Rakennusala valmistautuu kierrätykseen : Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 82 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1650).
@book{419d015d048749d1acb777bf49df4ac3,
title = "Rakennusala valmistautuu kierr{\"a}tykseen: Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus",
abstract = "Rakennusala on merkitt{\"a}v{\"a} kansantalouden j{\"a}tteiden tuottaja ja hy{\"o}dynt{\"a}j{\"a}. Rakennusalalla syntyy j{\"a}tett{\"a} vuosittain 7:sta 10 miljoonaan tonniin, josta valtaosa on maamassoja. Varsinaisilla ty{\"o}mailla rakennusj{\"a}tett{\"a} syntyy noin 1,5 milj. tonnia. Rakennustuoteteollisuudessa j{\"a}tteit{\"a} syntyy yht{\"a} paljon kuin ty{\"o}mailla. Tutkimuksessa on selvitetty rakennusj{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}ri{\"a} ja hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}asteita rakennusty{\"o}mailla sek{\"a} er{\"a}iden betoni- ja puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Lis{\"a}ksi on tehty toimenpide-ehdotuksia j{\"a}tteiden m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}miseksi ja kierr{\"a}tysasteen nostamiseksi, selvitetty j{\"a}telains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}n vaikutuksia rakennusalalle sek{\"a} kartoitettu kansainv{\"a}list{\"a} tilannetta. Teollisuuden sivutuotteiden hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}, metalliteollisuus, muut rakennustuotteet sek{\"a} maamassat on rajattu t{\"a}m{\"a}n raportin ulkopuolelle, mutta niiden merkityst{\"a} kansantaloudelle on k{\"a}sitelty. Kunnat ovat uudistamassa rakennusj{\"a}tteiden lajitteluvelvoitteita, ja l{\"a}hivuosina n{\"a}ill{\"a} velvoitteilla vaikutetaan rakennusj{\"a}tteen m{\"a}{\"a}r{\"a}n v{\"a}hent{\"a}miseen ja kierr{\"a}tysasteen nostamiseen. Rakennusty{\"o}mailla arvioidaan nyky{\"a}{\"a}n hy{\"o}dynnett{\"a}v{\"a}n 15 - 30 {\%} syntyv{\"a}st{\"a} rakennusj{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}st{\"a} (ilman maamassoja). Rakennusty{\"o}maa voi vaikuttaa j{\"a}tteiden syntymiseen tehokkaalla materiaalin hallinnalla, etsim{\"a}ll{\"a} oikeita j{\"a}tteenk{\"a}sittelymenetelmi{\"a}, hakemalla j{\"a}tteelle uusia hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}kohteita sek{\"a} parantamalla ty{\"o}maan tuottavuutta. Ty{\"o}maiden ty{\"o}ntekij{\"o}it{\"a} on koulutettava ja opastettava entist{\"a} enemm{\"a}n, ja aktiivisia kokeiluja ty{\"o}maan materiaalihallinnon edist{\"a}miseksi on teht{\"a}v{\"a} l{\"a}hivuosina, jotta rakennusj{\"a}tteen hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o}aste saataisiin nousemaan nykyisest{\"a} vajaasta 30 {\%}:sta. Puutuoteteollisuudessa syntyy runsaasti hukkia ja sivutuotteita, mutta teollisuus pystyy hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}{\"a}n raaka-ainej{\"a}tteens{\"a} l{\"a}hes kokonaan. Raaka-aineista jalostuu noin puolet lopputuotteeksi. Kuorta ja purua sek{\"a} erilaisia j{\"a}tepuupaloja poltetaan l{\"a}mp{\"o}energiaksi. Puru ja hake toimitetaan lastulevyn tai sellun raaka-aineeksi, ja vaneriviilujen j{\"a}tepalat k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n lastulevyjen valmistuksessa. Yrityskyselyn mukaan ongelmakohtina olivat tehtaissa sekalaisen j{\"a}tteen suuri m{\"a}{\"a}r{\"a}, polttokelvoton j{\"a}tekuori, j{\"a}tteiden lajittelu, ongelmaj{\"a}tteiden k{\"a}sittely, polttokelpoisen j{\"a}tteen liiallinen syntyminen sek{\"a} puunsuojaus. Kyselyss{\"a} tarkasteltavia tuotteita olivat sahatavara, puulevyt, ikkunat, ovet, kattoristikot ja puutalot. Betoniteollisuuden kysely osoitti, ett{\"a} tuotantolaitoksissa syntyv{\"a}st{\"a} j{\"a}tteest{\"a} vajaa kolmannes hy{\"o}dynnettiin ja valtaosa sijoitettiin yleisille kaatopaikoille tuotantolaitoksen l{\"a}heisyyteen. Betonielementtien ja betonituotteiden valmistuksessa syntyi j{\"a}tteit{\"a} noin 2,4 {\%} elementtien ja tuotteiden kokonaispainosta. Valmisbetonin osalta j{\"a}tteit{\"a} kertyi 1,5 {\%} toimitetun betonin kokonaispainosta. Koko betoniteollisuuden j{\"a}tteist{\"a} puolet oli betonimassaa ja vajaa puolet ns. raakkituotteita. Rakennusj{\"a}tteiden hallintaan ja hy{\"o}dynt{\"a}miseen kiinnitet{\"a}{\"a}n jatkossa entist{\"a} enemm{\"a}n huomiota eri maissa. Tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyv{\"a}t j{\"a}tem{\"a}{\"a}r{\"a}t ja muut ymp{\"a}rist{\"o}vaikutukset. Rakennusten purkaminen k{\"a}yt{\"o}n j{\"a}lkeen merkitsee jatkossa yh{\"a} kasvavia purkuj{\"a}tem{\"a}{\"a}ri{\"a} rakennuskannan vanhetessa. Tuotteiden valmistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten ja muiden materiaaliketjuun liittyvien yritysten on t{\"a}rke{\"a}t{\"a} etsi{\"a} uusia ratkaisuja j{\"a}tteiden v{\"a}hent{\"a}miseksi, jotta rakentaminen pohjautuisi kest{\"a}v{\"a}{\"a}n kehitykseen. Kansainv{\"a}linen tarkastelu osoitti, ett{\"a} j{\"a}tteen hy{\"o}dynt{\"a}misen edist{\"a}miseksi on j{\"a}rjestetty useissa maissa pilottikohteita tai tuotantoketjun kattavia kehitysprojekteja. Kokemusten vaihto kansainv{\"a}lisiss{\"a} hankkeissa edist{\"a}{\"a} uusien tuotantotekniikkojen ja menetelmien omaksumista my{\"o}s suomalaisissa kohteissa.",
keywords = "wood industry, construction industry, concrete, wastes, residues, recycling, utilization, wood wastes",
author = "Anna-Leena Per{\"a}l{\"a} and Kristiina Sola and Jyrki Mali and Arja Merra and Kalle Tanskanen",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4805-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1650",
address = "Finland",

}

Perälä, A-L, Sola, K, Mali, J, Merra, A & Tanskanen, K 1995, Rakennusala valmistautuu kierrätykseen: Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1650, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusala valmistautuu kierrätykseen : Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus. / Perälä, Anna-Leena; Sola, Kristiina; Mali, Jyrki; Merra, Arja; Tanskanen, Kalle.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 82 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1650).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakennusala valmistautuu kierrätykseen

T2 - Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus

AU - Perälä, Anna-Leena

AU - Sola, Kristiina

AU - Mali, Jyrki

AU - Merra, Arja

AU - Tanskanen, Kalle

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Rakennusala on merkittävä kansantalouden jätteiden tuottaja ja hyödyntäjä. Rakennusalalla syntyy jätettä vuosittain 7:sta 10 miljoonaan tonniin, josta valtaosa on maamassoja. Varsinaisilla työmailla rakennusjätettä syntyy noin 1,5 milj. tonnia. Rakennustuoteteollisuudessa jätteitä syntyy yhtä paljon kuin työmailla. Tutkimuksessa on selvitetty rakennusjätteiden määriä ja hyötykäyttöasteita rakennustyömailla sekä eräiden betoni- ja puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Lisäksi on tehty toimenpide-ehdotuksia jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi, selvitetty jätelainsäädännön vaikutuksia rakennusalalle sekä kartoitettu kansainvälistä tilannetta. Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö, metalliteollisuus, muut rakennustuotteet sekä maamassat on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, mutta niiden merkitystä kansantaloudelle on käsitelty. Kunnat ovat uudistamassa rakennusjätteiden lajitteluvelvoitteita, ja lähivuosina näillä velvoitteilla vaikutetaan rakennusjätteen määrän vähentämiseen ja kierrätysasteen nostamiseen. Rakennustyömailla arvioidaan nykyään hyödynnettävän 15 - 30 % syntyvästä rakennusjätemäärästä (ilman maamassoja). Rakennustyömaa voi vaikuttaa jätteiden syntymiseen tehokkaalla materiaalin hallinnalla, etsimällä oikeita jätteenkäsittelymenetelmiä, hakemalla jätteelle uusia hyötykäyttökohteita sekä parantamalla työmaan tuottavuutta. Työmaiden työntekijöitä on koulutettava ja opastettava entistä enemmän, ja aktiivisia kokeiluja työmaan materiaalihallinnon edistämiseksi on tehtävä lähivuosina, jotta rakennusjätteen hyötykäyttöaste saataisiin nousemaan nykyisestä vajaasta 30 %:sta. Puutuoteteollisuudessa syntyy runsaasti hukkia ja sivutuotteita, mutta teollisuus pystyy hyödyntämään raaka-ainejätteensä lähes kokonaan. Raaka-aineista jalostuu noin puolet lopputuotteeksi. Kuorta ja purua sekä erilaisia jätepuupaloja poltetaan lämpöenergiaksi. Puru ja hake toimitetaan lastulevyn tai sellun raaka-aineeksi, ja vaneriviilujen jätepalat käytetään lastulevyjen valmistuksessa. Yrityskyselyn mukaan ongelmakohtina olivat tehtaissa sekalaisen jätteen suuri määrä, polttokelvoton jätekuori, jätteiden lajittelu, ongelmajätteiden käsittely, polttokelpoisen jätteen liiallinen syntyminen sekä puunsuojaus. Kyselyssä tarkasteltavia tuotteita olivat sahatavara, puulevyt, ikkunat, ovet, kattoristikot ja puutalot. Betoniteollisuuden kysely osoitti, että tuotantolaitoksissa syntyvästä jätteestä vajaa kolmannes hyödynnettiin ja valtaosa sijoitettiin yleisille kaatopaikoille tuotantolaitoksen läheisyyteen. Betonielementtien ja betonituotteiden valmistuksessa syntyi jätteitä noin 2,4 % elementtien ja tuotteiden kokonaispainosta. Valmisbetonin osalta jätteitä kertyi 1,5 % toimitetun betonin kokonaispainosta. Koko betoniteollisuuden jätteistä puolet oli betonimassaa ja vajaa puolet ns. raakkituotteita. Rakennusjätteiden hallintaan ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota eri maissa. Tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvät jätemäärät ja muut ympäristövaikutukset. Rakennusten purkaminen käytön jälkeen merkitsee jatkossa yhä kasvavia purkujätemääriä rakennuskannan vanhetessa. Tuotteiden valmistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten ja muiden materiaaliketjuun liittyvien yritysten on tärkeätä etsiä uusia ratkaisuja jätteiden vähentämiseksi, jotta rakentaminen pohjautuisi kestävään kehitykseen. Kansainvälinen tarkastelu osoitti, että jätteen hyödyntämisen edistämiseksi on järjestetty useissa maissa pilottikohteita tai tuotantoketjun kattavia kehitysprojekteja. Kokemusten vaihto kansainvälisissä hankkeissa edistää uusien tuotantotekniikkojen ja menetelmien omaksumista myös suomalaisissa kohteissa.

AB - Rakennusala on merkittävä kansantalouden jätteiden tuottaja ja hyödyntäjä. Rakennusalalla syntyy jätettä vuosittain 7:sta 10 miljoonaan tonniin, josta valtaosa on maamassoja. Varsinaisilla työmailla rakennusjätettä syntyy noin 1,5 milj. tonnia. Rakennustuoteteollisuudessa jätteitä syntyy yhtä paljon kuin työmailla. Tutkimuksessa on selvitetty rakennusjätteiden määriä ja hyötykäyttöasteita rakennustyömailla sekä eräiden betoni- ja puutuoteteollisuuden tuotteiden valmistuksessa. Lisäksi on tehty toimenpide-ehdotuksia jätteiden määrän vähentämiseksi ja kierrätysasteen nostamiseksi, selvitetty jätelainsäädännön vaikutuksia rakennusalalle sekä kartoitettu kansainvälistä tilannetta. Teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttö, metalliteollisuus, muut rakennustuotteet sekä maamassat on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, mutta niiden merkitystä kansantaloudelle on käsitelty. Kunnat ovat uudistamassa rakennusjätteiden lajitteluvelvoitteita, ja lähivuosina näillä velvoitteilla vaikutetaan rakennusjätteen määrän vähentämiseen ja kierrätysasteen nostamiseen. Rakennustyömailla arvioidaan nykyään hyödynnettävän 15 - 30 % syntyvästä rakennusjätemäärästä (ilman maamassoja). Rakennustyömaa voi vaikuttaa jätteiden syntymiseen tehokkaalla materiaalin hallinnalla, etsimällä oikeita jätteenkäsittelymenetelmiä, hakemalla jätteelle uusia hyötykäyttökohteita sekä parantamalla työmaan tuottavuutta. Työmaiden työntekijöitä on koulutettava ja opastettava entistä enemmän, ja aktiivisia kokeiluja työmaan materiaalihallinnon edistämiseksi on tehtävä lähivuosina, jotta rakennusjätteen hyötykäyttöaste saataisiin nousemaan nykyisestä vajaasta 30 %:sta. Puutuoteteollisuudessa syntyy runsaasti hukkia ja sivutuotteita, mutta teollisuus pystyy hyödyntämään raaka-ainejätteensä lähes kokonaan. Raaka-aineista jalostuu noin puolet lopputuotteeksi. Kuorta ja purua sekä erilaisia jätepuupaloja poltetaan lämpöenergiaksi. Puru ja hake toimitetaan lastulevyn tai sellun raaka-aineeksi, ja vaneriviilujen jätepalat käytetään lastulevyjen valmistuksessa. Yrityskyselyn mukaan ongelmakohtina olivat tehtaissa sekalaisen jätteen suuri määrä, polttokelvoton jätekuori, jätteiden lajittelu, ongelmajätteiden käsittely, polttokelpoisen jätteen liiallinen syntyminen sekä puunsuojaus. Kyselyssä tarkasteltavia tuotteita olivat sahatavara, puulevyt, ikkunat, ovet, kattoristikot ja puutalot. Betoniteollisuuden kysely osoitti, että tuotantolaitoksissa syntyvästä jätteestä vajaa kolmannes hyödynnettiin ja valtaosa sijoitettiin yleisille kaatopaikoille tuotantolaitoksen läheisyyteen. Betonielementtien ja betonituotteiden valmistuksessa syntyi jätteitä noin 2,4 % elementtien ja tuotteiden kokonaispainosta. Valmisbetonin osalta jätteitä kertyi 1,5 % toimitetun betonin kokonaispainosta. Koko betoniteollisuuden jätteistä puolet oli betonimassaa ja vajaa puolet ns. raakkituotteita. Rakennusjätteiden hallintaan ja hyödyntämiseen kiinnitetään jatkossa entistä enemmän huomiota eri maissa. Tuotteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvät jätemäärät ja muut ympäristövaikutukset. Rakennusten purkaminen käytön jälkeen merkitsee jatkossa yhä kasvavia purkujätemääriä rakennuskannan vanhetessa. Tuotteiden valmistajien, suunnittelijoiden, rakentajien ja viranomaisten ja muiden materiaaliketjuun liittyvien yritysten on tärkeätä etsiä uusia ratkaisuja jätteiden vähentämiseksi, jotta rakentaminen pohjautuisi kestävään kehitykseen. Kansainvälinen tarkastelu osoitti, että jätteen hyödyntämisen edistämiseksi on järjestetty useissa maissa pilottikohteita tai tuotantoketjun kattavia kehitysprojekteja. Kokemusten vaihto kansainvälisissä hankkeissa edistää uusien tuotantotekniikkojen ja menetelmien omaksumista myös suomalaisissa kohteissa.

KW - wood industry

KW - construction industry

KW - concrete

KW - wastes

KW - residues

KW - recycling

KW - utilization

KW - wood wastes

M3 - Report

SN - 951-38-4805-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Rakennusala valmistautuu kierrätykseen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Perälä A-L, Sola K, Mali J, Merra A, Tanskanen K. Rakennusala valmistautuu kierrätykseen: Puu-, betoni- ja rakennusteollisuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 82 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1650).