TY - BOOK
T1 - Rakennusalan joustavat työajat
T2 - Tarpeet ja mahdollisuudet
AU - Rantanen, Eeva
AU - Sulankivi, Kristiina
AU - Jaakkonen, Liisa
AU - Kupi, Eija
N1 - VTT-R-06142-09
PY - 2009
Y1 - 2009
N2 - Työaikajoustojen lisääminen on ollut rakennusalan
työnantajapuolen tavoitteena useissa viimeaikaisissa
työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijäpuoli on
vastustanut joustoja vedoten siihen, että tarvetta
joustoille ei ole. Tämän kiistakysymyksen selvittämiseksi
kaikissa rakennusalan työntekijöiden työehtosopimuksissa
sovittiin tämän selvityksen tekemisestä. Selvityksellä
oli tarkoitus hankkia tietoa todellisista tarpeista ja
mahdollisuuksista ennen tulevien
työehtosopimusneuvottelujen alkamista.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää
rakennusalan työnantajien ja työntekijöiden joustavia
työaikoja koskevat tarpeet ja mahdollisuudet. Selvitys
kattaa infra-, talonrakennus-, maalaus-, katto-, lattian-
ja seinänpäällystys- ja talotekniikka- alan sekä
rakennustuoteteollisuuden Suomessa. Selvitykseen
osallistuivat sekä työntekijät että työnantajat alan
liittojen välityksellä. Selvitys toteutettiin kyselyillä,
jotka suunnattiin sähköisenä Rakennusteollisuus RT:n
jäsenyrityksille sekä työmailla jaetuilla
paperikyselyillä Rakennusliitto ry:n jäsenille.
Kyselytutkimus toi esille tarkemmin työnantajien
näkemyksiä työajan joustojen käyttämisestä ja tarpeista
rakennusalalla. Rakentamisen eri toimialoilla on
erilaisia tarpeita joustoille ja myös näkemykset
joustojen soveltuvuudesta eri toimialoille ja
työtehtäviin vaihtelevat.
Työntekijäkyselyn tuloksen mukaan 43% työntekijöistä on
työajan joustoja vastaan, 34 % haluaa joustoja ja on
käyttänyt niitä, 8 % haluaisi käyttää ja 11 % olisi
kiinnostuneita työajan joustoista, mutta ei voi niitä
käyttää joko henkilökohtaisista syistä tai työyhteisön
vastustuksesta johtuen. 4 % ei ottanut kantaa tähän
kysymykseen. Etenkin nuoremmat työntekijät näkevät
kuitenkin työajan joustoihin liittyvät hyödyt ja kokevat
ne tarpeellisina. Työntekijöillä oli työajan joustoista
sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia.
Yksi keskeinen tulos on, että työntekijät eivät
välttämättä ole tietoisia niistä työajan
joustomahdollisuuksista, joita heidän työnantajansa
tarjoaa. Työnantajien edustajilla on näistä parempi
tietämys, vaikka osa erosta selittyykin sillä, että
yrityksissä vain toimihenkilöille tarjotut joustot on
ilmeisesti käsitelty osana vastauksia.
Työnantajat näkevät tilanteen työntekijöidenkin
näkökulmasta ja ymmärtävät, että työntekijöiden tarpeet
joustoille ovat yksilöllisiä. Suhtautuminen, tarpeet ja
mahdollisuudet työajan joustoja kohtaan vaihtelevat
paljon, eivätkä joustot sovi kaikille. Tässä
selvityksessäkin tuli esille esimerkiksi, että on
olemassa tekijöitä, joiden takia yhden ei ole mahdollista
joustaa työajoistaan, kun toiselle samat tekijät voivat
muodostaa tarpeen joustavaan työaikaan.
Keskeisimpinä yleisinä esteinä tai rajoittavina tekijöinä
joustavien työaikojen käyttöön rakennusalalla nähdään
työnantajapuolella työehtosopimukset ja työaikalaki.
Työnantajien edustajien taholta tuli vahvasti esille
toive, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta
kehitettäisiin ja siitä tulisi hyväksyttävää. Toimivan
joustojärjestelmän tunnuspiirteitä ovat työnantajien
mukaan vapaaehtoisuus, selkeät sopimukset ja
molemminpuolinen hyöty.
AB - Työaikajoustojen lisääminen on ollut rakennusalan
työnantajapuolen tavoitteena useissa viimeaikaisissa
työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijäpuoli on
vastustanut joustoja vedoten siihen, että tarvetta
joustoille ei ole. Tämän kiistakysymyksen selvittämiseksi
kaikissa rakennusalan työntekijöiden työehtosopimuksissa
sovittiin tämän selvityksen tekemisestä. Selvityksellä
oli tarkoitus hankkia tietoa todellisista tarpeista ja
mahdollisuuksista ennen tulevien
työehtosopimusneuvottelujen alkamista.
Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää
rakennusalan työnantajien ja työntekijöiden joustavia
työaikoja koskevat tarpeet ja mahdollisuudet. Selvitys
kattaa infra-, talonrakennus-, maalaus-, katto-, lattian-
ja seinänpäällystys- ja talotekniikka- alan sekä
rakennustuoteteollisuuden Suomessa. Selvitykseen
osallistuivat sekä työntekijät että työnantajat alan
liittojen välityksellä. Selvitys toteutettiin kyselyillä,
jotka suunnattiin sähköisenä Rakennusteollisuus RT:n
jäsenyrityksille sekä työmailla jaetuilla
paperikyselyillä Rakennusliitto ry:n jäsenille.
Kyselytutkimus toi esille tarkemmin työnantajien
näkemyksiä työajan joustojen käyttämisestä ja tarpeista
rakennusalalla. Rakentamisen eri toimialoilla on
erilaisia tarpeita joustoille ja myös näkemykset
joustojen soveltuvuudesta eri toimialoille ja
työtehtäviin vaihtelevat.
Työntekijäkyselyn tuloksen mukaan 43% työntekijöistä on
työajan joustoja vastaan, 34 % haluaa joustoja ja on
käyttänyt niitä, 8 % haluaisi käyttää ja 11 % olisi
kiinnostuneita työajan joustoista, mutta ei voi niitä
käyttää joko henkilökohtaisista syistä tai työyhteisön
vastustuksesta johtuen. 4 % ei ottanut kantaa tähän
kysymykseen. Etenkin nuoremmat työntekijät näkevät
kuitenkin työajan joustoihin liittyvät hyödyt ja kokevat
ne tarpeellisina. Työntekijöillä oli työajan joustoista
sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia.
Yksi keskeinen tulos on, että työntekijät eivät
välttämättä ole tietoisia niistä työajan
joustomahdollisuuksista, joita heidän työnantajansa
tarjoaa. Työnantajien edustajilla on näistä parempi
tietämys, vaikka osa erosta selittyykin sillä, että
yrityksissä vain toimihenkilöille tarjotut joustot on
ilmeisesti käsitelty osana vastauksia.
Työnantajat näkevät tilanteen työntekijöidenkin
näkökulmasta ja ymmärtävät, että työntekijöiden tarpeet
joustoille ovat yksilöllisiä. Suhtautuminen, tarpeet ja
mahdollisuudet työajan joustoja kohtaan vaihtelevat
paljon, eivätkä joustot sovi kaikille. Tässä
selvityksessäkin tuli esille esimerkiksi, että on
olemassa tekijöitä, joiden takia yhden ei ole mahdollista
joustaa työajoistaan, kun toiselle samat tekijät voivat
muodostaa tarpeen joustavaan työaikaan.
Keskeisimpinä yleisinä esteinä tai rajoittavina tekijöinä
joustavien työaikojen käyttöön rakennusalalla nähdään
työnantajapuolella työehtosopimukset ja työaikalaki.
Työnantajien edustajien taholta tuli vahvasti esille
toive, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta
kehitettäisiin ja siitä tulisi hyväksyttävää. Toimivan
joustojärjestelmän tunnuspiirteitä ovat työnantajien
mukaan vapaaehtoisuus, selkeät sopimukset ja
molemminpuolinen hyöty.
M3 - Report
T3 - VTT Tutkimusraportti
BT - Rakennusalan joustavat työajat
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
ER -