Rakennusalan joustavat työajat: Tarpeet ja mahdollisuudet

Eeva Rantanen, Kristiina Sulankivi, Liisa Jaakkonen, Eija Kupi

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Työaikajoustojen lisääminen on ollut rakennusalan työnantajapuolen tavoitteena useissa viimeaikaisissa työehtosopimusneuvotteluissa. Työntekijäpuoli on vastustanut joustoja vedoten siihen, että tarvetta joustoille ei ole. Tämän kiistakysymyksen selvittämiseksi kaikissa rakennusalan työntekijöiden työehtosopimuksissa sovittiin tämän selvityksen tekemisestä. Selvityksellä oli tarkoitus hankkia tietoa todellisista tarpeista ja mahdollisuuksista ennen tulevien työehtosopimusneuvottelujen alkamista. Tämän tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää rakennusalan työnantajien ja työntekijöiden joustavia työaikoja koskevat tarpeet ja mahdollisuudet. Selvitys kattaa infra-, talonrakennus-, maalaus-, katto-, lattian- ja seinänpäällystys- ja talotekniikka- alan sekä rakennustuoteteollisuuden Suomessa. Selvitykseen osallistuivat sekä työntekijät että työnantajat alan liittojen välityksellä. Selvitys toteutettiin kyselyillä, jotka suunnattiin sähköisenä Rakennusteollisuus RT:n jäsenyrityksille sekä työmailla jaetuilla paperikyselyillä Rakennusliitto ry:n jäsenille. Kyselytutkimus toi esille tarkemmin työnantajien näkemyksiä työajan joustojen käyttämisestä ja tarpeista rakennusalalla. Rakentamisen eri toimialoilla on erilaisia tarpeita joustoille ja myös näkemykset joustojen soveltuvuudesta eri toimialoille ja työtehtäviin vaihtelevat. Työntekijäkyselyn tuloksen mukaan 43% työntekijöistä on työajan joustoja vastaan, 34 % haluaa joustoja ja on käyttänyt niitä, 8 % haluaisi käyttää ja 11 % olisi kiinnostuneita työajan joustoista, mutta ei voi niitä käyttää joko henkilökohtaisista syistä tai työyhteisön vastustuksesta johtuen. 4 % ei ottanut kantaa tähän kysymykseen. Etenkin nuoremmat työntekijät näkevät kuitenkin työajan joustoihin liittyvät hyödyt ja kokevat ne tarpeellisina. Työntekijöillä oli työajan joustoista sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia. Yksi keskeinen tulos on, että työntekijät eivät välttämättä ole tietoisia niistä työajan joustomahdollisuuksista, joita heidän työnantajansa tarjoaa. Työnantajien edustajilla on näistä parempi tietämys, vaikka osa erosta selittyykin sillä, että yrityksissä vain toimihenkilöille tarjotut joustot on ilmeisesti käsitelty osana vastauksia. Työnantajat näkevät tilanteen työntekijöidenkin näkökulmasta ja ymmärtävät, että työntekijöiden tarpeet joustoille ovat yksilöllisiä. Suhtautuminen, tarpeet ja mahdollisuudet työajan joustoja kohtaan vaihtelevat paljon, eivätkä joustot sovi kaikille. Tässä selvityksessäkin tuli esille esimerkiksi, että on olemassa tekijöitä, joiden takia yhden ei ole mahdollista joustaa työajoistaan, kun toiselle samat tekijät voivat muodostaa tarpeen joustavaan työaikaan. Keskeisimpinä yleisinä esteinä tai rajoittavina tekijöinä joustavien työaikojen käyttöön rakennusalalla nähdään työnantajapuolella työehtosopimukset ja työaikalaki. Työnantajien edustajien taholta tuli vahvasti esille toive, että paikallisen sopimisen mahdollisuutta kehitettäisiin ja siitä tulisi hyväksyttävää. Toimivan joustojärjestelmän tunnuspiirteitä ovat työnantajien mukaan vapaaehtoisuus, selkeät sopimukset ja molemminpuolinen hyöty.
Original languageFinnish
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages53
Publication statusPublished - 2009
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesVTT Tutkimusraportti
NumberVTT-R-06142-09

Cite this

Rantanen, E., Sulankivi, K., Jaakkonen, L., & Kupi, E. (2009). Rakennusalan joustavat työajat: Tarpeet ja mahdollisuudet. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti, No. VTT-R-06142-09