Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9

Seppo Teerimo

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Tutkimus käsittelee rakennusliikkeiden maanomistusta pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985. Työssä on tarkasteltu viidentoista pääkaupunki seudulla toimivan rakennusliikkeen maanomistusta ja saadut tulokset on vielä lopuksi yhdistetty aiemmin tehdyn kolmen suurimman rakennusliikkeen maanomistusta käsitelleen tutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten mukaan rakennusliikkeiden maanhankinta on käynnistynyt 1960-luvulla. Vuonna 1965 niiden hallussa oli pääkaupunkiseudulla 1 019 ha maata. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1975 määrä oli 1 910 ha. Tämän jälkeen määrä on jälleen laskenut, ja 1970-luvun alusta lähtien keskiarvo näyttäisi olevan noin 1 500 ha. Vuoden 1985 alussa rakennusliikkeiden omistuksessa oli 1 664 ha maata. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikkia tietoja ei ole saatu käyttöön, joten tulokset ovat minimiarvoja. Rakennusliikkeiden omistamien maa-alueiden rakennusoikeus oli 749 000 kerros-m2 vuonna 1975 ja 2 142 000 kerros-m2 vuonna 1985. Rakennusoikeuden määrä on kolminkertaistunut, mutta maan kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. Tulos ei tue julkisuudessa esitettyä näkemystä kaavoituksen hitaudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maaomaisuuden jakautumista suoraan omistukseen ja välilliseen, pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kautta tapahtuvaan omistukseen. 1970-luvulla välillisesti omistetun maan määrä oli keskimäärin 2,5-kertainen suoraan omistukseen verrattuna, mutta vuonna 1985 suora omistus oli jo välillistä suurempi. Pääkaupunkiseudun kaavoitetusta asuntokerrosalasta vuonna 1985 kolme suurinta rakennusliikettä omistivat 654 000 kerros-m2, tutkimuksessa tarkastellut 15 muuta rakennusliikettä 593 000 kerros-m2 ja alueen kunnat 650 000 kerros-m2. Kun otetaan huomioon, että kuntien omistus on tarkasti tiedossa ja rakennusliikkeiden tiedot ovat minimiarvoja, voidaan sanoa, että rakennusliikkeet omistavat vähintään kaksi kertaa enemmän kaavoitettua asuntokerrosalaa pääkaupunkiseudulla kuin alueen kunnat. Usein esitetty teoria, että kunnat kaavoittavat vain omistamiaan maita ei näytä pitävän paikkaansa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages30
ISBN (Print)951-38-3461-1
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1014
ISSN0358-5085

Fingerprint

research projects
urbanization

Keywords

  • land use
  • urban planning
  • land acquisition

Cite this

Teerimo, S. (1989). Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1014
Teerimo, Seppo. / Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 30 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1014).
@book{903ff70b9597460bae7309e6a71de869,
title = "Rakennusliikkeiden maanomistus p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9",
abstract = "Tutkimus k{\"a}sittelee rakennusliikkeiden maanomistusta p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla vuosina 1950-1985. Ty{\"o}ss{\"a} on tarkasteltu viidentoista p{\"a}{\"a}kaupunki seudulla toimivan rakennusliikkeen maanomistusta ja saadut tulokset on viel{\"a} lopuksi yhdistetty aiemmin tehdyn kolmen suurimman rakennusliikkeen maanomistusta k{\"a}sitelleen tutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten mukaan rakennusliikkeiden maanhankinta on k{\"a}ynnistynyt 1960-luvulla. Vuonna 1965 niiden hallussa oli p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla 1 019 ha maata. Kymmenen vuotta my{\"o}hemmin vuonna 1975 m{\"a}{\"a}r{\"a} oli 1 910 ha. T{\"a}m{\"a}n j{\"a}lkeen m{\"a}{\"a}r{\"a} on j{\"a}lleen laskenut, ja 1970-luvun alusta l{\"a}htien keskiarvo n{\"a}ytt{\"a}isi olevan noin 1 500 ha. Vuoden 1985 alussa rakennusliikkeiden omistuksessa oli 1 664 ha maata. On kuitenkin otettava huomioon, ett{\"a} kaikkia tietoja ei ole saatu k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n, joten tulokset ovat minimiarvoja. Rakennusliikkeiden omistamien maa-alueiden rakennusoikeus oli 749 000 kerros-m2 vuonna 1975 ja 2 142 000 kerros-m2 vuonna 1985. Rakennusoikeuden m{\"a}{\"a}r{\"a} on kolminkertaistunut, mutta maan kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. Tulos ei tue julkisuudessa esitetty{\"a} n{\"a}kemyst{\"a} kaavoituksen hitaudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin my{\"o}s maaomaisuuden jakautumista suoraan omistukseen ja v{\"a}lilliseen, p{\"a}{\"a}asiassa asunto- ja kiinteist{\"o}osakeyhti{\"o}iden kautta tapahtuvaan omistukseen. 1970-luvulla v{\"a}lillisesti omistetun maan m{\"a}{\"a}r{\"a} oli keskim{\"a}{\"a}rin 2,5-kertainen suoraan omistukseen verrattuna, mutta vuonna 1985 suora omistus oli jo v{\"a}lillist{\"a} suurempi. P{\"a}{\"a}kaupunkiseudun kaavoitetusta asuntokerrosalasta vuonna 1985 kolme suurinta rakennusliikett{\"a} omistivat 654 000 kerros-m2, tutkimuksessa tarkastellut 15 muuta rakennusliikett{\"a} 593 000 kerros-m2 ja alueen kunnat 650 000 kerros-m2. Kun otetaan huomioon, ett{\"a} kuntien omistus on tarkasti tiedossa ja rakennusliikkeiden tiedot ovat minimiarvoja, voidaan sanoa, ett{\"a} rakennusliikkeet omistavat v{\"a}hint{\"a}{\"a}n kaksi kertaa enemm{\"a}n kaavoitettua asuntokerrosalaa p{\"a}{\"a}kaupunkiseudulla kuin alueen kunnat. Usein esitetty teoria, ett{\"a} kunnat kaavoittavat vain omistamiaan maita ei n{\"a}yt{\"a} pit{\"a}v{\"a}n paikkaansa.",
keywords = "land use, urban planning, land acquisition",
author = "Seppo Teerimo",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3461-1",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1014",
address = "Finland",

}

Teerimo, S 1989, Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1014, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla : Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9. / Teerimo, Seppo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 30 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1014).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla

T2 - Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9

AU - Teerimo, Seppo

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimus käsittelee rakennusliikkeiden maanomistusta pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985. Työssä on tarkasteltu viidentoista pääkaupunki seudulla toimivan rakennusliikkeen maanomistusta ja saadut tulokset on vielä lopuksi yhdistetty aiemmin tehdyn kolmen suurimman rakennusliikkeen maanomistusta käsitelleen tutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten mukaan rakennusliikkeiden maanhankinta on käynnistynyt 1960-luvulla. Vuonna 1965 niiden hallussa oli pääkaupunkiseudulla 1 019 ha maata. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1975 määrä oli 1 910 ha. Tämän jälkeen määrä on jälleen laskenut, ja 1970-luvun alusta lähtien keskiarvo näyttäisi olevan noin 1 500 ha. Vuoden 1985 alussa rakennusliikkeiden omistuksessa oli 1 664 ha maata. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikkia tietoja ei ole saatu käyttöön, joten tulokset ovat minimiarvoja. Rakennusliikkeiden omistamien maa-alueiden rakennusoikeus oli 749 000 kerros-m2 vuonna 1975 ja 2 142 000 kerros-m2 vuonna 1985. Rakennusoikeuden määrä on kolminkertaistunut, mutta maan kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. Tulos ei tue julkisuudessa esitettyä näkemystä kaavoituksen hitaudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maaomaisuuden jakautumista suoraan omistukseen ja välilliseen, pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kautta tapahtuvaan omistukseen. 1970-luvulla välillisesti omistetun maan määrä oli keskimäärin 2,5-kertainen suoraan omistukseen verrattuna, mutta vuonna 1985 suora omistus oli jo välillistä suurempi. Pääkaupunkiseudun kaavoitetusta asuntokerrosalasta vuonna 1985 kolme suurinta rakennusliikettä omistivat 654 000 kerros-m2, tutkimuksessa tarkastellut 15 muuta rakennusliikettä 593 000 kerros-m2 ja alueen kunnat 650 000 kerros-m2. Kun otetaan huomioon, että kuntien omistus on tarkasti tiedossa ja rakennusliikkeiden tiedot ovat minimiarvoja, voidaan sanoa, että rakennusliikkeet omistavat vähintään kaksi kertaa enemmän kaavoitettua asuntokerrosalaa pääkaupunkiseudulla kuin alueen kunnat. Usein esitetty teoria, että kunnat kaavoittavat vain omistamiaan maita ei näytä pitävän paikkaansa.

AB - Tutkimus käsittelee rakennusliikkeiden maanomistusta pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985. Työssä on tarkasteltu viidentoista pääkaupunki seudulla toimivan rakennusliikkeen maanomistusta ja saadut tulokset on vielä lopuksi yhdistetty aiemmin tehdyn kolmen suurimman rakennusliikkeen maanomistusta käsitelleen tutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten mukaan rakennusliikkeiden maanhankinta on käynnistynyt 1960-luvulla. Vuonna 1965 niiden hallussa oli pääkaupunkiseudulla 1 019 ha maata. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1975 määrä oli 1 910 ha. Tämän jälkeen määrä on jälleen laskenut, ja 1970-luvun alusta lähtien keskiarvo näyttäisi olevan noin 1 500 ha. Vuoden 1985 alussa rakennusliikkeiden omistuksessa oli 1 664 ha maata. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikkia tietoja ei ole saatu käyttöön, joten tulokset ovat minimiarvoja. Rakennusliikkeiden omistamien maa-alueiden rakennusoikeus oli 749 000 kerros-m2 vuonna 1975 ja 2 142 000 kerros-m2 vuonna 1985. Rakennusoikeuden määrä on kolminkertaistunut, mutta maan kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. Tulos ei tue julkisuudessa esitettyä näkemystä kaavoituksen hitaudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maaomaisuuden jakautumista suoraan omistukseen ja välilliseen, pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kautta tapahtuvaan omistukseen. 1970-luvulla välillisesti omistetun maan määrä oli keskimäärin 2,5-kertainen suoraan omistukseen verrattuna, mutta vuonna 1985 suora omistus oli jo välillistä suurempi. Pääkaupunkiseudun kaavoitetusta asuntokerrosalasta vuonna 1985 kolme suurinta rakennusliikettä omistivat 654 000 kerros-m2, tutkimuksessa tarkastellut 15 muuta rakennusliikettä 593 000 kerros-m2 ja alueen kunnat 650 000 kerros-m2. Kun otetaan huomioon, että kuntien omistus on tarkasti tiedossa ja rakennusliikkeiden tiedot ovat minimiarvoja, voidaan sanoa, että rakennusliikkeet omistavat vähintään kaksi kertaa enemmän kaavoitettua asuntokerrosalaa pääkaupunkiseudulla kuin alueen kunnat. Usein esitetty teoria, että kunnat kaavoittavat vain omistamiaan maita ei näytä pitävän paikkaansa.

KW - land use

KW - urban planning

KW - land acquisition

M3 - Report

SN - 951-38-3461-1

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Teerimo S. Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 30 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1014).