Rakennusliikkeiden maanomistus pääkaupunkiseudulla: Stadsbygdens utvecklingsdynamik -projektin osaraportti 9

Tutkimus käsittelee rakennusliikkeiden maanomistusta pääkaupunkiseudulla vuosina 1950-1985. Työssä on tarkasteltu viidentoista pääkaupunki seudulla toimivan rakennusliikkeen maanomistusta ja saadut tulokset on vielä lopuksi yhdistetty aiemmin tehdyn kolmen suurimman rakennusliikkeen maanomistusta käsitelleen tutkimuksen tuloksiin. Tutkimustulosten mukaan rakennusliikkeiden maanhankinta on käynnistynyt 1960-luvulla. Vuonna 1965 niiden hallussa oli pääkaupunkiseudulla 1 019 ha maata. Kymmenen vuotta myöhemmin vuonna 1975 määrä oli 1 910 ha. Tämän jälkeen määrä on jälleen laskenut, ja 1970-luvun alusta lähtien keskiarvo näyttäisi olevan noin 1 500 ha. Vuoden 1985 alussa rakennusliikkeiden omistuksessa oli 1 664 ha maata. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikkia tietoja ei ole saatu käyttöön, joten tulokset ovat minimiarvoja. Rakennusliikkeiden omistamien maa-alueiden rakennusoikeus oli 749 000 kerros-m2 vuonna 1975 ja 2 142 000 kerros-m2 vuonna 1985. Rakennusoikeuden määrä on kolminkertaistunut, mutta maan kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. Tulos ei tue julkisuudessa esitettyä näkemystä kaavoituksen hitaudesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös maaomaisuuden jakautumista suoraan omistukseen ja välilliseen, pääasiassa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kautta tapahtuvaan omistukseen. 1970-luvulla välillisesti omistetun maan määrä oli keskimäärin 2,5-kertainen suoraan omistukseen verrattuna, mutta vuonna 1985 suora omistus oli jo välillistä suurempi. Pääkaupunkiseudun kaavoitetusta asuntokerrosalasta vuonna 1985 kolme suurinta rakennusliikettä omistivat 654 000 kerros-m2, tutkimuksessa tarkastellut 15 muuta rakennusliikettä 593 000 kerros-m2 ja alueen kunnat 650 000 kerros-m2. Kun otetaan huomioon, että kuntien omistus on tarkasti tiedossa ja rakennusliikkeiden tiedot ovat minimiarvoja, voidaan sanoa, että rakennusliikkeet omistavat vähintään kaksi kertaa enemmän kaavoitettua asuntokerrosalaa pääkaupunkiseudulla kuin alueen kunnat. Usein esitetty teoria, että kunnat kaavoittavat vain omistamiaan maita ei näytä pitävän paikkaansa.