Rakennusmateriaalien vesihöyryn- ja kosteudenjohtavuuden määritysmenetelmä

Reijo Kohonen; Tuomo Ojanen

Rakennusmateriaalien vesihöyryn- ja kosteudenjohtavuuden määritysmenetelmä

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Esitetään uusi menetelmä rakennusmateriaalien vesihöyryn diffuusiokertoimen, kosteudenjohtavuuden ja permeabiliteetin määritykseen. Kosteudenjohtavuuden määrityksessä käytetään käänteisen johtamistehtävän ratkaisutekniikkaa. Kosteusjakautumat epästationaarisessa kosteudensiirtotilanteessa määritettiin gamma-säteilyn absorptioon perustuvalla laitteistolla. Esitetyllä menetelmällä määritetty kosteudenjohtavuus ottaa huomioon kapillaari- ja pintadiffuusiovirran sekä kosteudensiirron höyrystymis-kapillaarikondensaatio-ilmiöllä. Diffuusiovirta kaasufaasissa lasketaan vesihöyryn diffuusiokertoimen avulla, jonka määritykseen esitetään materiaalin permeabiliteetin mittaukseen johtava menetelmä. Heikosti läpäisevien materiaalien permeabiliteetin mittaukseen esitetään uusi transienttitilan menetelmä. Mittaustuloksina esitetään kosteudenjohtavuus, permeabiliteetti ja vesihöyryn diffuusiokerroin kosteuspitoisuuden funktiona eräille yleisimmille rakennusmateriaaleille. Mittausten mukaan kaasufaasin diffuusio on hallitseva aina noin 60 % suhteellista kosteutta vastaavaan kosteuspitoisuuteen asti. Tätä suuremmilla kosteuspitoisuuksilla pintadiffuusio- ja kapillaarivirta ovat hallitsevia kosteudensiirtymistapoja. Tutkimuksessa esitetyllä menetelmällä määritetyt diffuusiokertoimet ovat hyvällä tarkkuudella yhteneväisiä ns. kuppimenetelmällä saatujen kanssa. Esitetty menetelmä on kuitenkin nopeampi ja sitä on mahdollista käyttää ylihygroskooppisella ja jäätyneellä alueella.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	78
ISBN (Print)	951-38-1776-8
Publication status	Published - 1983
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number	188
ISSN	0358-5077

Cite this

Kohonen, R., & Ojanen, T. (1983). Rakennusmateriaalien vesihöyryn- ja kosteudenjohtavuuden määritysmenetelmä. VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 188

@book{60a775a32aba43f6b565018671559c65,

title = "Rakennusmateriaalien vesih{\"o}yryn- ja kosteudenjohtavuuden m{\"a}{\"a}ritysmenetelm{\"a}",

abstract = "Esitet{\"a}{\"a}n uusi menetelm{\"a} rakennusmateriaalien vesih{\"o}yryn diffuusiokertoimen, kosteudenjohtavuuden ja permeabiliteetin m{\"a}{\"a}ritykseen. Kosteudenjohtavuuden m{\"a}{\"a}rityksess{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n k{\"a}{\"a}nteisen johtamisteht{\"a}v{\"a}n ratkaisutekniikkaa. Kosteusjakautumat ep{\"a}stationaarisessa kosteudensiirtotilanteessa m{\"a}{\"a}ritettiin gamma-s{\"a}teilyn absorptioon perustuvalla laitteistolla. Esitetyll{\"a} menetelm{\"a}ll{\"a} m{\"a}{\"a}ritetty kosteudenjohtavuus ottaa huomioon kapillaari- ja pintadiffuusiovirran sek{\"a} kosteudensiirron h{\"o}yrystymis-kapillaarikondensaatio-ilmi{\"o}ll{\"a}. Diffuusiovirta kaasufaasissa lasketaan vesih{\"o}yryn diffuusiokertoimen avulla, jonka m{\"a}{\"a}ritykseen esitet{\"a}{\"a}n materiaalin permeabiliteetin mittaukseen johtava menetelm{\"a}. Heikosti l{\"a}p{\"a}isevien materiaalien permeabiliteetin mittaukseen esitet{\"a}{\"a}n uusi transienttitilan menetelm{\"a}. Mittaustuloksina esitet{\"a}{\"a}n kosteudenjohtavuus, permeabiliteetti ja vesih{\"o}yryn diffuusiokerroin kosteuspitoisuuden funktiona er{\"a}ille yleisimmille rakennusmateriaaleille. Mittausten mukaan kaasufaasin diffuusio on hallitseva aina noin 60 % suhteellista kosteutta vastaavaan kosteuspitoisuuteen asti. T{\"a}t{\"a} suuremmilla kosteuspitoisuuksilla pintadiffuusio- ja kapillaarivirta ovat hallitsevia kosteudensiirtymistapoja. Tutkimuksessa esitetyll{\"a} menetelm{\"a}ll{\"a} m{\"a}{\"a}ritetyt diffuusiokertoimet ovat hyv{\"a}ll{\"a} tarkkuudella yhtenev{\"a}isi{\"a} ns. kuppimenetelm{\"a}ll{\"a} saatujen kanssa. Esitetty menetelm{\"a} on kuitenkin nopeampi ja sit{\"a} on mahdollista k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ylihygroskooppisella ja j{\"a}{\"a}tyneell{\"a} alueella.",

author = "Reijo Kohonen and Tuomo Ojanen",

year = "1983",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-1776-8",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "188",

address = "Finland",

}

TY - BOOK

T1 - Rakennusmateriaalien vesihöyryn- ja kosteudenjohtavuuden määritysmenetelmä

AU - Kohonen, Reijo

AU - Ojanen, Tuomo

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Esitetään uusi menetelmä rakennusmateriaalien vesihöyryn diffuusiokertoimen, kosteudenjohtavuuden ja permeabiliteetin määritykseen. Kosteudenjohtavuuden määrityksessä käytetään käänteisen johtamistehtävän ratkaisutekniikkaa. Kosteusjakautumat epästationaarisessa kosteudensiirtotilanteessa määritettiin gamma-säteilyn absorptioon perustuvalla laitteistolla. Esitetyllä menetelmällä määritetty kosteudenjohtavuus ottaa huomioon kapillaari- ja pintadiffuusiovirran sekä kosteudensiirron höyrystymis-kapillaarikondensaatio-ilmiöllä. Diffuusiovirta kaasufaasissa lasketaan vesihöyryn diffuusiokertoimen avulla, jonka määritykseen esitetään materiaalin permeabiliteetin mittaukseen johtava menetelmä. Heikosti läpäisevien materiaalien permeabiliteetin mittaukseen esitetään uusi transienttitilan menetelmä. Mittaustuloksina esitetään kosteudenjohtavuus, permeabiliteetti ja vesihöyryn diffuusiokerroin kosteuspitoisuuden funktiona eräille yleisimmille rakennusmateriaaleille. Mittausten mukaan kaasufaasin diffuusio on hallitseva aina noin 60 % suhteellista kosteutta vastaavaan kosteuspitoisuuteen asti. Tätä suuremmilla kosteuspitoisuuksilla pintadiffuusio- ja kapillaarivirta ovat hallitsevia kosteudensiirtymistapoja. Tutkimuksessa esitetyllä menetelmällä määritetyt diffuusiokertoimet ovat hyvällä tarkkuudella yhteneväisiä ns. kuppimenetelmällä saatujen kanssa. Esitetty menetelmä on kuitenkin nopeampi ja sitä on mahdollista käyttää ylihygroskooppisella ja jäätyneellä alueella.

AB - Esitetään uusi menetelmä rakennusmateriaalien vesihöyryn diffuusiokertoimen, kosteudenjohtavuuden ja permeabiliteetin määritykseen. Kosteudenjohtavuuden määrityksessä käytetään käänteisen johtamistehtävän ratkaisutekniikkaa. Kosteusjakautumat epästationaarisessa kosteudensiirtotilanteessa määritettiin gamma-säteilyn absorptioon perustuvalla laitteistolla. Esitetyllä menetelmällä määritetty kosteudenjohtavuus ottaa huomioon kapillaari- ja pintadiffuusiovirran sekä kosteudensiirron höyrystymis-kapillaarikondensaatio-ilmiöllä. Diffuusiovirta kaasufaasissa lasketaan vesihöyryn diffuusiokertoimen avulla, jonka määritykseen esitetään materiaalin permeabiliteetin mittaukseen johtava menetelmä. Heikosti läpäisevien materiaalien permeabiliteetin mittaukseen esitetään uusi transienttitilan menetelmä. Mittaustuloksina esitetään kosteudenjohtavuus, permeabiliteetti ja vesihöyryn diffuusiokerroin kosteuspitoisuuden funktiona eräille yleisimmille rakennusmateriaaleille. Mittausten mukaan kaasufaasin diffuusio on hallitseva aina noin 60 % suhteellista kosteutta vastaavaan kosteuspitoisuuteen asti. Tätä suuremmilla kosteuspitoisuuksilla pintadiffuusio- ja kapillaarivirta ovat hallitsevia kosteudensiirtymistapoja. Tutkimuksessa esitetyllä menetelmällä määritetyt diffuusiokertoimet ovat hyvällä tarkkuudella yhteneväisiä ns. kuppimenetelmällä saatujen kanssa. Esitetty menetelmä on kuitenkin nopeampi ja sitä on mahdollista käyttää ylihygroskooppisella ja jäätyneellä alueella.

M3 - Report

SN - 951-38-1776-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Rakennusmateriaalien vesihöyryn- ja kosteudenjohtavuuden määritysmenetelmä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -