Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta

Jouko Rantamäki

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa on verrattu R1 -pientalon 1 320 kuukauden ja 26 kerrostalokiinteistön 504 kuukauden kulutustietoja erilaisilla käsinlaskentamenetelmillä sautuihin kulutusarvoihin. Lisäksi kulutuksia on käsitelty regressioanalyyseillä. Käytettävissä on ollut tiedot asukkaiden lukumääristä, rakenteiden pinta-aloista ja vastaavista lämmönläpäisyluvuista. Kulutustiedot ovat erikseen lämmityksestä, lämpimästä käyttövedestä, lisälämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Ilmastotekijöistä ovat tehdyssä regressionanalyysissä olleet muuttujina ulkolämpötila, astepäiväluku, säteilytiedot, tuulen nopeus, lumen syvyys, maan lämpötila kolmessa eri syvyydessä sekä pitkän ajan keskiarvotietona että kyseisen vuoden arviona, samoin pohjaveden korkeus. Kerrostaloissa on tyydytty ulkolämpötilaan, astepäivälukuun, säteilytietoihin ja tuulen nopeuteen. Regressioanalyysissä selitysaste on pientaloille alhaisempi kuin kerrostaloille. Tärkeimpinä selittävinä tekijöinä ovat ulkolämpötila ja lämmönläpäisyluvut, jotka selittävät valtaosan todetusta vaihtelusta. Muina tärkeinä tekijöinä pientaloissa ovat lisälämmitys, asukkaiden määrä ja sisään tulleen säteilyn määrä. Kerrostaloissa muina tekijöinä ovat asukkaiden määrä, lämpimän veden kulutus, ilmanvaihdon suuruus ja kiinteistösähkön kulutus. Pientaloissa ei lämpimän veden käytöstä tule lämmityksen hyväksi mainittavia määriä, sen sijaan kerrostaloissa huomattava osa lämpimän veden lämpöenergiasta tulee lämmityksessä hyödyksi lämmityskaudella regressioanalyysin mukaan. Säteilystä lämmityksessä hyödyksi tuleva osuus jää eri menetelmillä laskettuna pienemmäksi. Tämän vuoksi saattaisi olla syytä yksinkertaistaa säteilyn laskentamenetelmiä, koska ne nykyisellään ovat merkitykseensä nähden monimutkaisia. Käsinlaskentamenetelmät pyrkivät antamaan todellista suurempia kulutuslukuja. Erikoisen selvästi tulos oli havaittavissa pientaloissa, mutta ilmiö todettiin myös kerrostaloissa. Eräänä syynä tähän on se, että todelliset ilmanvaihtomäärät ovat laskennassa käytettyjä pienempiä. Lisäksi tasoeron syynä lasketun ja todellisen välillä on seinämien laskettua parempi eristyskyky, mikä tulee korostuneesti esiin pientaloissa, sekä rakenteissa tapahtuva lämmonvaihto. Rakojen kautta sisään tuleva ilma näyttää lämpenevän kerrostaloissa ja saa huomattavan osan tarvitsemastaan energiasta seinämien kautta ulos menevästä energiasta. Pientaloissa määrä on todennäköisesti suurempi kuin kerrostaloissa, koska korvausilma tulee niissä vähemmän keskittyneesti, mutta sitä ei voitu tutkimuksessa todentaa pientalojen painovoimaisesta ilmanvaihdosta johtuen. Tutkimuksen perusteella voidaan käsinlaskentamenetelmiä pitää varsin luotettavina laskentamenetelminä. Kerrostaloissa tarkkuus on parempi kuin pientaloissa. Eri menetelmien välillä ei todettu suuria tarkkuuseroja, sen sijaan kulutuksen tasoeroja oli havaittavissa. Erot johtunevat tavoitteiden erilaisuudesta eri menetelmillä. Näyttäisi olevan mahdollista yksinkertaistaa käsinlaskentamenetelmiä vielä nykyisestään tarkkuuden oleellisesti kärsimättä, jos lähtötiedot laskelmiin pysyvät nykyisellä tarkkuustasolla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-2247-8
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume426

Fingerprint

prediction
Olla

Keywords

  • buildings
  • energy consumption
  • predictions
  • field tests
  • forecasts
  • calculations
  • recording
  • house hand calculations
  • apartment buildings

Cite this

Rantamäki, J. (1985). Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 426
Rantamäki, Jouko. / Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 426).
@book{ddbe7fbcf3334cbab9b47dcbe2a4ed5d,
title = "Rakennusten energiankulutuksen k{\"a}sinlaskenta",
abstract = "Tutkimuksessa on verrattu R1 -pientalon 1 320 kuukauden ja 26 kerrostalokiinteist{\"o}n 504 kuukauden kulutustietoja erilaisilla k{\"a}sinlaskentamenetelmill{\"a} sautuihin kulutusarvoihin. Lis{\"a}ksi kulutuksia on k{\"a}sitelty regressioanalyyseill{\"a}. K{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} on ollut tiedot asukkaiden lukum{\"a}{\"a}rist{\"a}, rakenteiden pinta-aloista ja vastaavista l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isyluvuista. Kulutustiedot ovat erikseen l{\"a}mmityksest{\"a}, l{\"a}mpim{\"a}st{\"a} k{\"a}ytt{\"o}vedest{\"a}, lis{\"a}l{\"a}mmityksest{\"a} ja s{\"a}hk{\"o}n kulutuksesta. Ilmastotekij{\"o}ist{\"a} ovat tehdyss{\"a} regressionanalyysiss{\"a} olleet muuttujina ulkol{\"a}mp{\"o}tila, astep{\"a}iv{\"a}luku, s{\"a}teilytiedot, tuulen nopeus, lumen syvyys, maan l{\"a}mp{\"o}tila kolmessa eri syvyydess{\"a} sek{\"a} pitk{\"a}n ajan keskiarvotietona ett{\"a} kyseisen vuoden arviona, samoin pohjaveden korkeus. Kerrostaloissa on tyydytty ulkol{\"a}mp{\"o}tilaan, astep{\"a}iv{\"a}lukuun, s{\"a}teilytietoihin ja tuulen nopeuteen. Regressioanalyysiss{\"a} selitysaste on pientaloille alhaisempi kuin kerrostaloille. T{\"a}rkeimpin{\"a} selitt{\"a}vin{\"a} tekij{\"o}in{\"a} ovat ulkol{\"a}mp{\"o}tila ja l{\"a}mm{\"o}nl{\"a}p{\"a}isyluvut, jotka selitt{\"a}v{\"a}t valtaosan todetusta vaihtelusta. Muina t{\"a}rkein{\"a} tekij{\"o}in{\"a} pientaloissa ovat lis{\"a}l{\"a}mmitys, asukkaiden m{\"a}{\"a}r{\"a} ja sis{\"a}{\"a}n tulleen s{\"a}teilyn m{\"a}{\"a}r{\"a}. Kerrostaloissa muina tekij{\"o}in{\"a} ovat asukkaiden m{\"a}{\"a}r{\"a}, l{\"a}mpim{\"a}n veden kulutus, ilmanvaihdon suuruus ja kiinteist{\"o}s{\"a}hk{\"o}n kulutus. Pientaloissa ei l{\"a}mpim{\"a}n veden k{\"a}yt{\"o}st{\"a} tule l{\"a}mmityksen hyv{\"a}ksi mainittavia m{\"a}{\"a}ri{\"a}, sen sijaan kerrostaloissa huomattava osa l{\"a}mpim{\"a}n veden l{\"a}mp{\"o}energiasta tulee l{\"a}mmityksess{\"a} hy{\"o}dyksi l{\"a}mmityskaudella regressioanalyysin mukaan. S{\"a}teilyst{\"a} l{\"a}mmityksess{\"a} hy{\"o}dyksi tuleva osuus j{\"a}{\"a} eri menetelmill{\"a} laskettuna pienemm{\"a}ksi. T{\"a}m{\"a}n vuoksi saattaisi olla syyt{\"a} yksinkertaistaa s{\"a}teilyn laskentamenetelmi{\"a}, koska ne nykyisell{\"a}{\"a}n ovat merkitykseens{\"a} n{\"a}hden monimutkaisia. K{\"a}sinlaskentamenetelm{\"a}t pyrkiv{\"a}t antamaan todellista suurempia kulutuslukuja. Erikoisen selv{\"a}sti tulos oli havaittavissa pientaloissa, mutta ilmi{\"o} todettiin my{\"o}s kerrostaloissa. Er{\"a}{\"a}n{\"a} syyn{\"a} t{\"a}h{\"a}n on se, ett{\"a} todelliset ilmanvaihtom{\"a}{\"a}r{\"a}t ovat laskennassa k{\"a}ytettyj{\"a} pienempi{\"a}. Lis{\"a}ksi tasoeron syyn{\"a} lasketun ja todellisen v{\"a}lill{\"a} on sein{\"a}mien laskettua parempi eristyskyky, mik{\"a} tulee korostuneesti esiin pientaloissa, sek{\"a} rakenteissa tapahtuva l{\"a}mmonvaihto. Rakojen kautta sis{\"a}{\"a}n tuleva ilma n{\"a}ytt{\"a}{\"a} l{\"a}mpenev{\"a}n kerrostaloissa ja saa huomattavan osan tarvitsemastaan energiasta sein{\"a}mien kautta ulos menev{\"a}st{\"a} energiasta. Pientaloissa m{\"a}{\"a}r{\"a} on todenn{\"a}k{\"o}isesti suurempi kuin kerrostaloissa, koska korvausilma tulee niiss{\"a} v{\"a}hemm{\"a}n keskittyneesti, mutta sit{\"a} ei voitu tutkimuksessa todentaa pientalojen painovoimaisesta ilmanvaihdosta johtuen. Tutkimuksen perusteella voidaan k{\"a}sinlaskentamenetelmi{\"a} pit{\"a}{\"a} varsin luotettavina laskentamenetelmin{\"a}. Kerrostaloissa tarkkuus on parempi kuin pientaloissa. Eri menetelmien v{\"a}lill{\"a} ei todettu suuria tarkkuuseroja, sen sijaan kulutuksen tasoeroja oli havaittavissa. Erot johtunevat tavoitteiden erilaisuudesta eri menetelmill{\"a}. N{\"a}ytt{\"a}isi olevan mahdollista yksinkertaistaa k{\"a}sinlaskentamenetelmi{\"a} viel{\"a} nykyisest{\"a}{\"a}n tarkkuuden oleellisesti k{\"a}rsim{\"a}tt{\"a}, jos l{\"a}ht{\"o}tiedot laskelmiin pysyv{\"a}t nykyisell{\"a} tarkkuustasolla.",
keywords = "buildings, energy consumption, predictions, field tests, forecasts, calculations, recording, house hand calculations, apartment buildings",
author = "Jouko Rantam{\"a}ki",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2247-8",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Rantamäki, J 1985, Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 426, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta. / Rantamäki, Jouko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 426).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta

AU - Rantamäki, Jouko

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Tutkimuksessa on verrattu R1 -pientalon 1 320 kuukauden ja 26 kerrostalokiinteistön 504 kuukauden kulutustietoja erilaisilla käsinlaskentamenetelmillä sautuihin kulutusarvoihin. Lisäksi kulutuksia on käsitelty regressioanalyyseillä. Käytettävissä on ollut tiedot asukkaiden lukumääristä, rakenteiden pinta-aloista ja vastaavista lämmönläpäisyluvuista. Kulutustiedot ovat erikseen lämmityksestä, lämpimästä käyttövedestä, lisälämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Ilmastotekijöistä ovat tehdyssä regressionanalyysissä olleet muuttujina ulkolämpötila, astepäiväluku, säteilytiedot, tuulen nopeus, lumen syvyys, maan lämpötila kolmessa eri syvyydessä sekä pitkän ajan keskiarvotietona että kyseisen vuoden arviona, samoin pohjaveden korkeus. Kerrostaloissa on tyydytty ulkolämpötilaan, astepäivälukuun, säteilytietoihin ja tuulen nopeuteen. Regressioanalyysissä selitysaste on pientaloille alhaisempi kuin kerrostaloille. Tärkeimpinä selittävinä tekijöinä ovat ulkolämpötila ja lämmönläpäisyluvut, jotka selittävät valtaosan todetusta vaihtelusta. Muina tärkeinä tekijöinä pientaloissa ovat lisälämmitys, asukkaiden määrä ja sisään tulleen säteilyn määrä. Kerrostaloissa muina tekijöinä ovat asukkaiden määrä, lämpimän veden kulutus, ilmanvaihdon suuruus ja kiinteistösähkön kulutus. Pientaloissa ei lämpimän veden käytöstä tule lämmityksen hyväksi mainittavia määriä, sen sijaan kerrostaloissa huomattava osa lämpimän veden lämpöenergiasta tulee lämmityksessä hyödyksi lämmityskaudella regressioanalyysin mukaan. Säteilystä lämmityksessä hyödyksi tuleva osuus jää eri menetelmillä laskettuna pienemmäksi. Tämän vuoksi saattaisi olla syytä yksinkertaistaa säteilyn laskentamenetelmiä, koska ne nykyisellään ovat merkitykseensä nähden monimutkaisia. Käsinlaskentamenetelmät pyrkivät antamaan todellista suurempia kulutuslukuja. Erikoisen selvästi tulos oli havaittavissa pientaloissa, mutta ilmiö todettiin myös kerrostaloissa. Eräänä syynä tähän on se, että todelliset ilmanvaihtomäärät ovat laskennassa käytettyjä pienempiä. Lisäksi tasoeron syynä lasketun ja todellisen välillä on seinämien laskettua parempi eristyskyky, mikä tulee korostuneesti esiin pientaloissa, sekä rakenteissa tapahtuva lämmonvaihto. Rakojen kautta sisään tuleva ilma näyttää lämpenevän kerrostaloissa ja saa huomattavan osan tarvitsemastaan energiasta seinämien kautta ulos menevästä energiasta. Pientaloissa määrä on todennäköisesti suurempi kuin kerrostaloissa, koska korvausilma tulee niissä vähemmän keskittyneesti, mutta sitä ei voitu tutkimuksessa todentaa pientalojen painovoimaisesta ilmanvaihdosta johtuen. Tutkimuksen perusteella voidaan käsinlaskentamenetelmiä pitää varsin luotettavina laskentamenetelminä. Kerrostaloissa tarkkuus on parempi kuin pientaloissa. Eri menetelmien välillä ei todettu suuria tarkkuuseroja, sen sijaan kulutuksen tasoeroja oli havaittavissa. Erot johtunevat tavoitteiden erilaisuudesta eri menetelmillä. Näyttäisi olevan mahdollista yksinkertaistaa käsinlaskentamenetelmiä vielä nykyisestään tarkkuuden oleellisesti kärsimättä, jos lähtötiedot laskelmiin pysyvät nykyisellä tarkkuustasolla.

AB - Tutkimuksessa on verrattu R1 -pientalon 1 320 kuukauden ja 26 kerrostalokiinteistön 504 kuukauden kulutustietoja erilaisilla käsinlaskentamenetelmillä sautuihin kulutusarvoihin. Lisäksi kulutuksia on käsitelty regressioanalyyseillä. Käytettävissä on ollut tiedot asukkaiden lukumääristä, rakenteiden pinta-aloista ja vastaavista lämmönläpäisyluvuista. Kulutustiedot ovat erikseen lämmityksestä, lämpimästä käyttövedestä, lisälämmityksestä ja sähkön kulutuksesta. Ilmastotekijöistä ovat tehdyssä regressionanalyysissä olleet muuttujina ulkolämpötila, astepäiväluku, säteilytiedot, tuulen nopeus, lumen syvyys, maan lämpötila kolmessa eri syvyydessä sekä pitkän ajan keskiarvotietona että kyseisen vuoden arviona, samoin pohjaveden korkeus. Kerrostaloissa on tyydytty ulkolämpötilaan, astepäivälukuun, säteilytietoihin ja tuulen nopeuteen. Regressioanalyysissä selitysaste on pientaloille alhaisempi kuin kerrostaloille. Tärkeimpinä selittävinä tekijöinä ovat ulkolämpötila ja lämmönläpäisyluvut, jotka selittävät valtaosan todetusta vaihtelusta. Muina tärkeinä tekijöinä pientaloissa ovat lisälämmitys, asukkaiden määrä ja sisään tulleen säteilyn määrä. Kerrostaloissa muina tekijöinä ovat asukkaiden määrä, lämpimän veden kulutus, ilmanvaihdon suuruus ja kiinteistösähkön kulutus. Pientaloissa ei lämpimän veden käytöstä tule lämmityksen hyväksi mainittavia määriä, sen sijaan kerrostaloissa huomattava osa lämpimän veden lämpöenergiasta tulee lämmityksessä hyödyksi lämmityskaudella regressioanalyysin mukaan. Säteilystä lämmityksessä hyödyksi tuleva osuus jää eri menetelmillä laskettuna pienemmäksi. Tämän vuoksi saattaisi olla syytä yksinkertaistaa säteilyn laskentamenetelmiä, koska ne nykyisellään ovat merkitykseensä nähden monimutkaisia. Käsinlaskentamenetelmät pyrkivät antamaan todellista suurempia kulutuslukuja. Erikoisen selvästi tulos oli havaittavissa pientaloissa, mutta ilmiö todettiin myös kerrostaloissa. Eräänä syynä tähän on se, että todelliset ilmanvaihtomäärät ovat laskennassa käytettyjä pienempiä. Lisäksi tasoeron syynä lasketun ja todellisen välillä on seinämien laskettua parempi eristyskyky, mikä tulee korostuneesti esiin pientaloissa, sekä rakenteissa tapahtuva lämmonvaihto. Rakojen kautta sisään tuleva ilma näyttää lämpenevän kerrostaloissa ja saa huomattavan osan tarvitsemastaan energiasta seinämien kautta ulos menevästä energiasta. Pientaloissa määrä on todennäköisesti suurempi kuin kerrostaloissa, koska korvausilma tulee niissä vähemmän keskittyneesti, mutta sitä ei voitu tutkimuksessa todentaa pientalojen painovoimaisesta ilmanvaihdosta johtuen. Tutkimuksen perusteella voidaan käsinlaskentamenetelmiä pitää varsin luotettavina laskentamenetelminä. Kerrostaloissa tarkkuus on parempi kuin pientaloissa. Eri menetelmien välillä ei todettu suuria tarkkuuseroja, sen sijaan kulutuksen tasoeroja oli havaittavissa. Erot johtunevat tavoitteiden erilaisuudesta eri menetelmillä. Näyttäisi olevan mahdollista yksinkertaistaa käsinlaskentamenetelmiä vielä nykyisestään tarkkuuden oleellisesti kärsimättä, jos lähtötiedot laskelmiin pysyvät nykyisellä tarkkuustasolla.

KW - buildings

KW - energy consumption

KW - predictions

KW - field tests

KW - forecasts

KW - calculations

KW - recording

KW - house hand calculations

KW - apartment buildings

M3 - Report

SN - 951-38-2247-8

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rantamäki J. Rakennusten energiankulutuksen käsinlaskenta. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 426).