Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys

Pertti Metiäinen, Juho Saarimaa, Pekka Saarnio, Heikki Salomaa, Kauko Tulla, Hannu Viitanen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen on yhtenä keinona käytetty rakennusten ilmanpitävyyden parantamista. Ilmanpitävyyden parantuessa on ilmennyt liiallisen tiiviyden haittavaikutuksia. Tällaisia seurannaisvaikutuksia ovat ilmanvaihtuvuuden heikkeneminen alle tavoitearvojen sekä rakenteille aiheutuvat kosteushaitat. Toisaalta on epäilty rakenteissa sovellettujen tiivistysratkaisujen pitkäaikaiskestävyyttä. Rakenteiden tiivistämisessä käytettyjen höyrynsulkujen ja niiden liitosten pysyvyydestä on esitetty epäilyjä. Tutkimuksessa on seurattu lähinnä pientalojen ilmanpitävyyden pysyvyyttä useamman vuoden aikana ns. painekokeen avulla. Seurannassa oli 34 kpl uudisrakennuskohteita ja 9 kpl perusparannuskohteita. Rakennuksen ilmanpitävyys heikkeni joka toisessa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tulosten hajonta on melko suuri. Muutokset kohdistuivat lähinnä puurunkoisiin taloihin. Useissa tapauksissa on hyvin vaikeata osoittaa jotakin yksittäistä syytä tapahtuneeseen ilmanpitävyyden heikkenemiseen. Puurunkoisissa taloissa ilmeisen merkittävä tekijä on puurakenteen kaivaminen ympäristöä vastaavaan tasapainokosteuteen, mikä aiheuttaa pääosaltaan tasaista rakenteiden tiiviyden heikkenemistä.Tiiviyden haittavaikutuksia tutkittiin kiinteistöille lähetetyllä kyselyllä sekä sen perusteella valituissa kohteissa tehdyillä yksityiskohtaisilla mittauksilla ja tarkastuksilla. Tiiviyteen liittyviä haittoja ilmeni kyselyn kohderyhmässä suhteellisen paljon. Varsinkin kerrostaloasunnoissa veto- ja hajuhaitat näyttivät olevan yleisiä. Hyvin yleinen ongelma oli myös ikkunoiden huurtuminen. Sen sijaan kyselyssä ilmeni vähän rakenteisiin kohdistuvia kosteushaittoja. Useissa kohteissa mitattiin sisäilman radonpitoisuuksia, jotka osoittautuivat mitatuissa kohteissa varsin pieniksi. Eräissä kohteissa tehtiin joukko sisäilman laatuun liittyviä mittauksia. Sisäilmasto-ongelmat liittyvät oleellisesti ilmanvaihdon vajaukseen. Keskeisiä ongelmia ovat koneellisen ilmanvaihdon vajavainen käyttö ja toiminta sekä ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen ulkovaipan tiiviyden "yhteensopimattomaus" ts. rakennuksen korvausilmanvaihto ei ole hallittua.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages165
ISBN (Print)951-38-2301-6
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number422
ISSN0358-5077

Fingerprint

air

Keywords

  • buildings
  • airtightness
  • ventilation

Cite this

Metiäinen, P., Saarimaa, J., Saarnio, P., Salomaa, H., Tulla, K., & Viitanen, H. (1986). Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 422
Metiäinen, Pertti ; Saarimaa, Juho ; Saarnio, Pekka ; Salomaa, Heikki ; Tulla, Kauko ; Viitanen, Hannu. / Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 165 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 422).
@book{2ad8a24033444b4a82b9bd9b57b459a5,
title = "Rakennusten ilmanpit{\"a}vyyden pysyvyys",
abstract = "Rakennusten energiankulutuksen v{\"a}hent{\"a}miseen on yhten{\"a} keinona k{\"a}ytetty rakennusten ilmanpit{\"a}vyyden parantamista. Ilmanpit{\"a}vyyden parantuessa on ilmennyt liiallisen tiiviyden haittavaikutuksia. T{\"a}llaisia seurannaisvaikutuksia ovat ilmanvaihtuvuuden heikkeneminen alle tavoitearvojen sek{\"a} rakenteille aiheutuvat kosteushaitat. Toisaalta on ep{\"a}ilty rakenteissa sovellettujen tiivistysratkaisujen pitk{\"a}aikaiskest{\"a}vyytt{\"a}. Rakenteiden tiivist{\"a}misess{\"a} k{\"a}ytettyjen h{\"o}yrynsulkujen ja niiden liitosten pysyvyydest{\"a} on esitetty ep{\"a}ilyj{\"a}. Tutkimuksessa on seurattu l{\"a}hinn{\"a} pientalojen ilmanpit{\"a}vyyden pysyvyytt{\"a} useamman vuoden aikana ns. painekokeen avulla. Seurannassa oli 34 kpl uudisrakennuskohteita ja 9 kpl perusparannuskohteita. Rakennuksen ilmanpit{\"a}vyys heikkeni joka toisessa kahden ensimm{\"a}isen vuoden aikana. Tulosten hajonta on melko suuri. Muutokset kohdistuivat l{\"a}hinn{\"a} puurunkoisiin taloihin. Useissa tapauksissa on hyvin vaikeata osoittaa jotakin yksitt{\"a}ist{\"a} syyt{\"a} tapahtuneeseen ilmanpit{\"a}vyyden heikkenemiseen. Puurunkoisissa taloissa ilmeisen merkitt{\"a}v{\"a} tekij{\"a} on puurakenteen kaivaminen ymp{\"a}rist{\"o}{\"a} vastaavaan tasapainokosteuteen, mik{\"a} aiheuttaa p{\"a}{\"a}osaltaan tasaista rakenteiden tiiviyden heikkenemist{\"a}.Tiiviyden haittavaikutuksia tutkittiin kiinteist{\"o}ille l{\"a}hetetyll{\"a} kyselyll{\"a} sek{\"a} sen perusteella valituissa kohteissa tehdyill{\"a} yksityiskohtaisilla mittauksilla ja tarkastuksilla. Tiiviyteen liittyvi{\"a} haittoja ilmeni kyselyn kohderyhm{\"a}ss{\"a} suhteellisen paljon. Varsinkin kerrostaloasunnoissa veto- ja hajuhaitat n{\"a}yttiv{\"a}t olevan yleisi{\"a}. Hyvin yleinen ongelma oli my{\"o}s ikkunoiden huurtuminen. Sen sijaan kyselyss{\"a} ilmeni v{\"a}h{\"a}n rakenteisiin kohdistuvia kosteushaittoja. Useissa kohteissa mitattiin sis{\"a}ilman radonpitoisuuksia, jotka osoittautuivat mitatuissa kohteissa varsin pieniksi. Er{\"a}iss{\"a} kohteissa tehtiin joukko sis{\"a}ilman laatuun liittyvi{\"a} mittauksia. Sis{\"a}ilmasto-ongelmat liittyv{\"a}t oleellisesti ilmanvaihdon vajaukseen. Keskeisi{\"a} ongelmia ovat koneellisen ilmanvaihdon vajavainen k{\"a}ytt{\"o} ja toiminta sek{\"a} ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}n ja rakennuksen ulkovaipan tiiviyden {"}yhteensopimattomaus{"} ts. rakennuksen korvausilmanvaihto ei ole hallittua.",
keywords = "buildings, airtightness, ventilation",
author = "Pertti Meti{\"a}inen and Juho Saarimaa and Pekka Saarnio and Heikki Salomaa and Kauko Tulla and Hannu Viitanen",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2301-6",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "422",
address = "Finland",

}

Metiäinen, P, Saarimaa, J, Saarnio, P, Salomaa, H, Tulla, K & Viitanen, H 1986, Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 422, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. / Metiäinen, Pertti; Saarimaa, Juho; Saarnio, Pekka; Salomaa, Heikki; Tulla, Kauko; Viitanen, Hannu.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 165 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 422).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys

AU - Metiäinen, Pertti

AU - Saarimaa, Juho

AU - Saarnio, Pekka

AU - Salomaa, Heikki

AU - Tulla, Kauko

AU - Viitanen, Hannu

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen on yhtenä keinona käytetty rakennusten ilmanpitävyyden parantamista. Ilmanpitävyyden parantuessa on ilmennyt liiallisen tiiviyden haittavaikutuksia. Tällaisia seurannaisvaikutuksia ovat ilmanvaihtuvuuden heikkeneminen alle tavoitearvojen sekä rakenteille aiheutuvat kosteushaitat. Toisaalta on epäilty rakenteissa sovellettujen tiivistysratkaisujen pitkäaikaiskestävyyttä. Rakenteiden tiivistämisessä käytettyjen höyrynsulkujen ja niiden liitosten pysyvyydestä on esitetty epäilyjä. Tutkimuksessa on seurattu lähinnä pientalojen ilmanpitävyyden pysyvyyttä useamman vuoden aikana ns. painekokeen avulla. Seurannassa oli 34 kpl uudisrakennuskohteita ja 9 kpl perusparannuskohteita. Rakennuksen ilmanpitävyys heikkeni joka toisessa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tulosten hajonta on melko suuri. Muutokset kohdistuivat lähinnä puurunkoisiin taloihin. Useissa tapauksissa on hyvin vaikeata osoittaa jotakin yksittäistä syytä tapahtuneeseen ilmanpitävyyden heikkenemiseen. Puurunkoisissa taloissa ilmeisen merkittävä tekijä on puurakenteen kaivaminen ympäristöä vastaavaan tasapainokosteuteen, mikä aiheuttaa pääosaltaan tasaista rakenteiden tiiviyden heikkenemistä.Tiiviyden haittavaikutuksia tutkittiin kiinteistöille lähetetyllä kyselyllä sekä sen perusteella valituissa kohteissa tehdyillä yksityiskohtaisilla mittauksilla ja tarkastuksilla. Tiiviyteen liittyviä haittoja ilmeni kyselyn kohderyhmässä suhteellisen paljon. Varsinkin kerrostaloasunnoissa veto- ja hajuhaitat näyttivät olevan yleisiä. Hyvin yleinen ongelma oli myös ikkunoiden huurtuminen. Sen sijaan kyselyssä ilmeni vähän rakenteisiin kohdistuvia kosteushaittoja. Useissa kohteissa mitattiin sisäilman radonpitoisuuksia, jotka osoittautuivat mitatuissa kohteissa varsin pieniksi. Eräissä kohteissa tehtiin joukko sisäilman laatuun liittyviä mittauksia. Sisäilmasto-ongelmat liittyvät oleellisesti ilmanvaihdon vajaukseen. Keskeisiä ongelmia ovat koneellisen ilmanvaihdon vajavainen käyttö ja toiminta sekä ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen ulkovaipan tiiviyden "yhteensopimattomaus" ts. rakennuksen korvausilmanvaihto ei ole hallittua.

AB - Rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen on yhtenä keinona käytetty rakennusten ilmanpitävyyden parantamista. Ilmanpitävyyden parantuessa on ilmennyt liiallisen tiiviyden haittavaikutuksia. Tällaisia seurannaisvaikutuksia ovat ilmanvaihtuvuuden heikkeneminen alle tavoitearvojen sekä rakenteille aiheutuvat kosteushaitat. Toisaalta on epäilty rakenteissa sovellettujen tiivistysratkaisujen pitkäaikaiskestävyyttä. Rakenteiden tiivistämisessä käytettyjen höyrynsulkujen ja niiden liitosten pysyvyydestä on esitetty epäilyjä. Tutkimuksessa on seurattu lähinnä pientalojen ilmanpitävyyden pysyvyyttä useamman vuoden aikana ns. painekokeen avulla. Seurannassa oli 34 kpl uudisrakennuskohteita ja 9 kpl perusparannuskohteita. Rakennuksen ilmanpitävyys heikkeni joka toisessa kahden ensimmäisen vuoden aikana. Tulosten hajonta on melko suuri. Muutokset kohdistuivat lähinnä puurunkoisiin taloihin. Useissa tapauksissa on hyvin vaikeata osoittaa jotakin yksittäistä syytä tapahtuneeseen ilmanpitävyyden heikkenemiseen. Puurunkoisissa taloissa ilmeisen merkittävä tekijä on puurakenteen kaivaminen ympäristöä vastaavaan tasapainokosteuteen, mikä aiheuttaa pääosaltaan tasaista rakenteiden tiiviyden heikkenemistä.Tiiviyden haittavaikutuksia tutkittiin kiinteistöille lähetetyllä kyselyllä sekä sen perusteella valituissa kohteissa tehdyillä yksityiskohtaisilla mittauksilla ja tarkastuksilla. Tiiviyteen liittyviä haittoja ilmeni kyselyn kohderyhmässä suhteellisen paljon. Varsinkin kerrostaloasunnoissa veto- ja hajuhaitat näyttivät olevan yleisiä. Hyvin yleinen ongelma oli myös ikkunoiden huurtuminen. Sen sijaan kyselyssä ilmeni vähän rakenteisiin kohdistuvia kosteushaittoja. Useissa kohteissa mitattiin sisäilman radonpitoisuuksia, jotka osoittautuivat mitatuissa kohteissa varsin pieniksi. Eräissä kohteissa tehtiin joukko sisäilman laatuun liittyviä mittauksia. Sisäilmasto-ongelmat liittyvät oleellisesti ilmanvaihdon vajaukseen. Keskeisiä ongelmia ovat koneellisen ilmanvaihdon vajavainen käyttö ja toiminta sekä ilmanvaihtojärjestelmän ja rakennuksen ulkovaipan tiiviyden "yhteensopimattomaus" ts. rakennuksen korvausilmanvaihto ei ole hallittua.

KW - buildings

KW - airtightness

KW - ventilation

M3 - Report

SN - 951-38-2301-6

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Metiäinen P, Saarimaa J, Saarnio P, Salomaa H, Tulla K, Viitanen H. Rakennusten ilmanpitävyyden pysyvyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 165 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 422).