Rakennusten jäähdytysmarkkinat

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää nykyisen (2015) rakennuskannan jäähdytystarve sekä arvioida sen kehitystä vuoteen 2030 skenaarioiden perusteella. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rakennusten jäähdytystä energiayhtiöiden potentiaalisena liiketoimintana. Jäähdytysmarkkinoiden koon määritykseen liittyy epävarmuutta. Noin 2100 gigawattituntiin vuodessa päästään laskemalla bruttojäähdytystarve olettamalla ikkunat hyvin valoa läpäiseviksi ja vailla kaihtimia. Auringonsuojauksella ja ylilämmön tuuletuksella jäähdytystarve pienenee 850 gigawattituntiin. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarpeen kasvu vuoteen 2030 mennessä on noin 2 prosenttia vuodessa, joka on hieman enemmän kuin rakennuskannan kasvu. Kaukojäähdytyksen toimitusten kasvu 190 GWh:iin viime vuosina on johtunut tarjonnan lisääntymisestä. Kaukojäähdytykseen on liitetty sekä vanhoja että uusia kiinteistöjä. Paikallisesti markkinaosuus on suurin Helsingissä, missä myös jäähdytysenergiatiheys on suurin. Vuoteen 2030 toimitusten määrä voi kasvaa keskimäärin 6 prosenttia vuodessa noin 490 GWh:iin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Suomen talous kehittyy myönteisesti ja rakennusten jäähdytykseen kehitetään uusia toimintamalleja. Kaukojäähdytys on vain yksi malli rakennusten jäähdytysliiketoimintaan. Se sopii jäähdytysenergian kulutuksen intensiivisille alueille. Väljillä alueilla sijaitsevien rakennuskeskittymien jäähdyttämiseen sopivat yksittäisten rakennusten järjestelmistä skaalatut järjestelmät, joissa käytetään joko uusiutuvia energialähteitä tai kierrätetään energiaa. Oleellista on energiayhtiöiden kyvykkyys tarjota ja neuvotella asiakkaan kanssa molempia tyydyttävä toimintamalli. Euroopan (EU27) jäähdytysmarkkinoiden koko on noin 330 TWh, jonka arvioidaan nousevan 500 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Kaukojäähdytyksen osuus noin prosentti, 3 TWh. Eniten kaukojäähdytystä tuotetaan Ranskassa (0,9 TWh), Ruotsissa (0,9 TWh), Saksassa (0,3 TWh), Suomessa (0,19) ja Norjassa (0,15 TWh). Kaukojäähdytyksen määrän ennakoidaan pysyvän Euroopassa nykytasolla lähinnä talouden tilan takia. Ruotsin mallin mukainen kehitys nelinkertaistaisi kaukojäähdytyksen tuotannon vuoteen 2030 mennessä.
    Original languageFinnish
    Number of pages48
    Publication statusPublished - 2015
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Asiakasraportti
    VolumeVTT-CR-06168-15

    Keywords

    • building
    • cooling
    • 2030

    Cite this

    Airaksinen, M., Vainio, T., Vesanen, T., & Ala-Kotila, P. (2015). Rakennusten jäähdytysmarkkinat. VTT Asiakasraportti, Vol.. VTT-CR-06168-15
    Airaksinen, Miimu ; Vainio, Terttu ; Vesanen, Teemu ; Ala-Kotila, Paula. / Rakennusten jäähdytysmarkkinat. 2015. 48 p. (VTT Asiakasraportti, Vol. VTT-CR-06168-15).
    @book{bbdb12807eaa4a04a3f7ffcdb68df06e,
    title = "Rakennusten j{\"a}{\"a}hdytysmarkkinat",
    abstract = "T{\"a}m{\"a}n tutkimuksen tavoitteena on ollut selvitt{\"a}{\"a} nykyisen (2015) rakennuskannan j{\"a}{\"a}hdytystarve sek{\"a} arvioida sen kehityst{\"a} vuoteen 2030 skenaarioiden perusteella. Lis{\"a}ksi tutkimuksessa tarkastellaan rakennusten j{\"a}{\"a}hdytyst{\"a} energiayhti{\"o}iden potentiaalisena liiketoimintana. J{\"a}{\"a}hdytysmarkkinoiden koon m{\"a}{\"a}ritykseen liittyy ep{\"a}varmuutta. Noin 2100 gigawattituntiin vuodessa p{\"a}{\"a}st{\"a}{\"a}n laskemalla bruttoj{\"a}{\"a}hdytystarve olettamalla ikkunat hyvin valoa l{\"a}p{\"a}iseviksi ja vailla kaihtimia. Auringonsuojauksella ja ylil{\"a}mm{\"o}n tuuletuksella j{\"a}{\"a}hdytystarve pienenee 850 gigawattituntiin. Trendiennusteen mukaan j{\"a}{\"a}hdytystarpeen kasvu vuoteen 2030 menness{\"a} on noin 2 prosenttia vuodessa, joka on hieman enemm{\"a}n kuin rakennuskannan kasvu. Kaukoj{\"a}{\"a}hdytyksen toimitusten kasvu 190 GWh:iin viime vuosina on johtunut tarjonnan lis{\"a}{\"a}ntymisest{\"a}. Kaukoj{\"a}{\"a}hdytykseen on liitetty sek{\"a} vanhoja ett{\"a} uusia kiinteist{\"o}j{\"a}. Paikallisesti markkinaosuus on suurin Helsingiss{\"a}, miss{\"a} my{\"o}s j{\"a}{\"a}hdytysenergiatiheys on suurin. Vuoteen 2030 toimitusten m{\"a}{\"a}r{\"a} voi kasvaa keskim{\"a}{\"a}rin 6 prosenttia vuodessa noin 490 GWh:iin. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} kuitenkin sit{\"a}, ett{\"a} Suomen talous kehittyy my{\"o}nteisesti ja rakennusten j{\"a}{\"a}hdytykseen kehitet{\"a}{\"a}n uusia toimintamalleja. Kaukoj{\"a}{\"a}hdytys on vain yksi malli rakennusten j{\"a}{\"a}hdytysliiketoimintaan. Se sopii j{\"a}{\"a}hdytysenergian kulutuksen intensiivisille alueille. V{\"a}ljill{\"a} alueilla sijaitsevien rakennuskeskittymien j{\"a}{\"a}hdytt{\"a}miseen sopivat yksitt{\"a}isten rakennusten j{\"a}rjestelmist{\"a} skaalatut j{\"a}rjestelm{\"a}t, joissa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n joko uusiutuvia energial{\"a}hteit{\"a} tai kierr{\"a}tet{\"a}{\"a}n energiaa. Oleellista on energiayhti{\"o}iden kyvykkyys tarjota ja neuvotella asiakkaan kanssa molempia tyydytt{\"a}v{\"a} toimintamalli. Euroopan (EU27) j{\"a}{\"a}hdytysmarkkinoiden koko on noin 330 TWh, jonka arvioidaan nousevan 500 TWh:iin vuoteen 2030 menness{\"a}. Kaukoj{\"a}{\"a}hdytyksen osuus noin prosentti, 3 TWh. Eniten kaukoj{\"a}{\"a}hdytyst{\"a} tuotetaan Ranskassa (0,9 TWh), Ruotsissa (0,9 TWh), Saksassa (0,3 TWh), Suomessa (0,19) ja Norjassa (0,15 TWh). Kaukoj{\"a}{\"a}hdytyksen m{\"a}{\"a}r{\"a}n ennakoidaan pysyv{\"a}n Euroopassa nykytasolla l{\"a}hinn{\"a} talouden tilan takia. Ruotsin mallin mukainen kehitys nelinkertaistaisi kaukoj{\"a}{\"a}hdytyksen tuotannon vuoteen 2030 menness{\"a}.",
    keywords = "building, cooling, 2030",
    author = "Miimu Airaksinen and Terttu Vainio and Teemu Vesanen and Paula Ala-Kotila",
    note = "Project code: 102719",
    year = "2015",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Asiakasraportti",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

    }

    Airaksinen, M, Vainio, T, Vesanen, T & Ala-Kotila, P 2015, Rakennusten jäähdytysmarkkinat. VTT Asiakasraportti, vol. VTT-CR-06168-15.

    Rakennusten jäähdytysmarkkinat. / Airaksinen, Miimu; Vainio, Terttu; Vesanen, Teemu; Ala-Kotila, Paula.

    2015. 48 p. (VTT Asiakasraportti, Vol. VTT-CR-06168-15).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Rakennusten jäähdytysmarkkinat

    AU - Airaksinen, Miimu

    AU - Vainio, Terttu

    AU - Vesanen, Teemu

    AU - Ala-Kotila, Paula

    N1 - Project code: 102719

    PY - 2015

    Y1 - 2015

    N2 - Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää nykyisen (2015) rakennuskannan jäähdytystarve sekä arvioida sen kehitystä vuoteen 2030 skenaarioiden perusteella. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rakennusten jäähdytystä energiayhtiöiden potentiaalisena liiketoimintana. Jäähdytysmarkkinoiden koon määritykseen liittyy epävarmuutta. Noin 2100 gigawattituntiin vuodessa päästään laskemalla bruttojäähdytystarve olettamalla ikkunat hyvin valoa läpäiseviksi ja vailla kaihtimia. Auringonsuojauksella ja ylilämmön tuuletuksella jäähdytystarve pienenee 850 gigawattituntiin. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarpeen kasvu vuoteen 2030 mennessä on noin 2 prosenttia vuodessa, joka on hieman enemmän kuin rakennuskannan kasvu. Kaukojäähdytyksen toimitusten kasvu 190 GWh:iin viime vuosina on johtunut tarjonnan lisääntymisestä. Kaukojäähdytykseen on liitetty sekä vanhoja että uusia kiinteistöjä. Paikallisesti markkinaosuus on suurin Helsingissä, missä myös jäähdytysenergiatiheys on suurin. Vuoteen 2030 toimitusten määrä voi kasvaa keskimäärin 6 prosenttia vuodessa noin 490 GWh:iin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Suomen talous kehittyy myönteisesti ja rakennusten jäähdytykseen kehitetään uusia toimintamalleja. Kaukojäähdytys on vain yksi malli rakennusten jäähdytysliiketoimintaan. Se sopii jäähdytysenergian kulutuksen intensiivisille alueille. Väljillä alueilla sijaitsevien rakennuskeskittymien jäähdyttämiseen sopivat yksittäisten rakennusten järjestelmistä skaalatut järjestelmät, joissa käytetään joko uusiutuvia energialähteitä tai kierrätetään energiaa. Oleellista on energiayhtiöiden kyvykkyys tarjota ja neuvotella asiakkaan kanssa molempia tyydyttävä toimintamalli. Euroopan (EU27) jäähdytysmarkkinoiden koko on noin 330 TWh, jonka arvioidaan nousevan 500 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Kaukojäähdytyksen osuus noin prosentti, 3 TWh. Eniten kaukojäähdytystä tuotetaan Ranskassa (0,9 TWh), Ruotsissa (0,9 TWh), Saksassa (0,3 TWh), Suomessa (0,19) ja Norjassa (0,15 TWh). Kaukojäähdytyksen määrän ennakoidaan pysyvän Euroopassa nykytasolla lähinnä talouden tilan takia. Ruotsin mallin mukainen kehitys nelinkertaistaisi kaukojäähdytyksen tuotannon vuoteen 2030 mennessä.

    AB - Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää nykyisen (2015) rakennuskannan jäähdytystarve sekä arvioida sen kehitystä vuoteen 2030 skenaarioiden perusteella. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rakennusten jäähdytystä energiayhtiöiden potentiaalisena liiketoimintana. Jäähdytysmarkkinoiden koon määritykseen liittyy epävarmuutta. Noin 2100 gigawattituntiin vuodessa päästään laskemalla bruttojäähdytystarve olettamalla ikkunat hyvin valoa läpäiseviksi ja vailla kaihtimia. Auringonsuojauksella ja ylilämmön tuuletuksella jäähdytystarve pienenee 850 gigawattituntiin. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarpeen kasvu vuoteen 2030 mennessä on noin 2 prosenttia vuodessa, joka on hieman enemmän kuin rakennuskannan kasvu. Kaukojäähdytyksen toimitusten kasvu 190 GWh:iin viime vuosina on johtunut tarjonnan lisääntymisestä. Kaukojäähdytykseen on liitetty sekä vanhoja että uusia kiinteistöjä. Paikallisesti markkinaosuus on suurin Helsingissä, missä myös jäähdytysenergiatiheys on suurin. Vuoteen 2030 toimitusten määrä voi kasvaa keskimäärin 6 prosenttia vuodessa noin 490 GWh:iin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Suomen talous kehittyy myönteisesti ja rakennusten jäähdytykseen kehitetään uusia toimintamalleja. Kaukojäähdytys on vain yksi malli rakennusten jäähdytysliiketoimintaan. Se sopii jäähdytysenergian kulutuksen intensiivisille alueille. Väljillä alueilla sijaitsevien rakennuskeskittymien jäähdyttämiseen sopivat yksittäisten rakennusten järjestelmistä skaalatut järjestelmät, joissa käytetään joko uusiutuvia energialähteitä tai kierrätetään energiaa. Oleellista on energiayhtiöiden kyvykkyys tarjota ja neuvotella asiakkaan kanssa molempia tyydyttävä toimintamalli. Euroopan (EU27) jäähdytysmarkkinoiden koko on noin 330 TWh, jonka arvioidaan nousevan 500 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Kaukojäähdytyksen osuus noin prosentti, 3 TWh. Eniten kaukojäähdytystä tuotetaan Ranskassa (0,9 TWh), Ruotsissa (0,9 TWh), Saksassa (0,3 TWh), Suomessa (0,19) ja Norjassa (0,15 TWh). Kaukojäähdytyksen määrän ennakoidaan pysyvän Euroopassa nykytasolla lähinnä talouden tilan takia. Ruotsin mallin mukainen kehitys nelinkertaistaisi kaukojäähdytyksen tuotannon vuoteen 2030 mennessä.

    KW - building

    KW - cooling

    KW - 2030

    M3 - Report

    T3 - VTT Asiakasraportti

    BT - Rakennusten jäähdytysmarkkinat

    ER -

    Airaksinen M, Vainio T, Vesanen T, Ala-Kotila P. Rakennusten jäähdytysmarkkinat. 2015. 48 p. (VTT Asiakasraportti, Vol. VTT-CR-06168-15).