Rakennusten jäähdytysmarkkinat

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää nykyisen (2015) rakennuskannan jäähdytystarve sekä arvioida sen kehitystä vuoteen 2030 skenaarioiden perusteella. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rakennusten jäähdytystä energiayhtiöiden potentiaalisena liiketoimintana. Jäähdytysmarkkinoiden koon määritykseen liittyy epävarmuutta. Noin 2100 gigawattituntiin vuodessa päästään laskemalla bruttojäähdytystarve olettamalla ikkunat hyvin valoa läpäiseviksi ja vailla kaihtimia. Auringonsuojauksella ja ylilämmön tuuletuksella jäähdytystarve pienenee 850 gigawattituntiin. Trendiennusteen mukaan jäähdytystarpeen kasvu vuoteen 2030 mennessä on noin 2 prosenttia vuodessa, joka on hieman enemmän kuin rakennuskannan kasvu. Kaukojäähdytyksen toimitusten kasvu 190 GWh:iin viime vuosina on johtunut tarjonnan lisääntymisestä. Kaukojäähdytykseen on liitetty sekä vanhoja että uusia kiinteistöjä. Paikallisesti markkinaosuus on suurin Helsingissä, missä myös jäähdytysenergiatiheys on suurin. Vuoteen 2030 toimitusten määrä voi kasvaa keskimäärin 6 prosenttia vuodessa noin 490 GWh:iin. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Suomen talous kehittyy myönteisesti ja rakennusten jäähdytykseen kehitetään uusia toimintamalleja. Kaukojäähdytys on vain yksi malli rakennusten jäähdytysliiketoimintaan. Se sopii jäähdytysenergian kulutuksen intensiivisille alueille. Väljillä alueilla sijaitsevien rakennuskeskittymien jäähdyttämiseen sopivat yksittäisten rakennusten järjestelmistä skaalatut järjestelmät, joissa käytetään joko uusiutuvia energialähteitä tai kierrätetään energiaa. Oleellista on energiayhtiöiden kyvykkyys tarjota ja neuvotella asiakkaan kanssa molempia tyydyttävä toimintamalli. Euroopan (EU27) jäähdytysmarkkinoiden koko on noin 330 TWh, jonka arvioidaan nousevan 500 TWh:iin vuoteen 2030 mennessä. Kaukojäähdytyksen osuus noin prosentti, 3 TWh. Eniten kaukojäähdytystä tuotetaan Ranskassa (0,9 TWh), Ruotsissa (0,9 TWh), Saksassa (0,3 TWh), Suomessa (0,19) ja Norjassa (0,15 TWh). Kaukojäähdytyksen määrän ennakoidaan pysyvän Euroopassa nykytasolla lähinnä talouden tilan takia. Ruotsin mallin mukainen kehitys nelinkertaistaisi kaukojäähdytyksen tuotannon vuoteen 2030 mennessä.
    Original languageFinnish
    Number of pages48
    Publication statusPublished - 2015
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Asiakasraportti
    VolumeVTT-CR-06168-15

    Keywords

    • building
    • cooling
    • 2030

    Cite this