Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve

Martti Hekkanen, Juhani Heljo

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 66 §:n mukaan on käyttö- ja huolto-ohje laadittava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, pysyvään asumiseen tai työskentelyyn käytettävää rakennusta varten. Käytännössä puhutaan käyttö- ja huolto-ohjeen sijasta yleensä huoltokirjasta. Tutkimuksessa selvitettiin Oulun ja Tampereen seudulla vuoden 2000 jälkeen laadittuja rakennusten huoltokirjoja läpikäymällä ja eri osapuolia haastattelemalla, miten hyvin käytännössä huoltokirjat vastaavat viranomaismääräyksissä asetettuja vaatimuksia. Asuinkerrostaloissa huoltokirjat on pääsääntöisesti tehty viranomaisohjeiden mukaisesti, joten niiden sisältökin on käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimiseksi annettujen yleisten ohjeiden mukainen. Suurin osa asuinkerrostalojen huoltokirjoista on edelleen paperisia käsikirjoja, joiden laatiminen on tehty tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmalla. Asuinrakennuksissa tiedot käytetyistä materiaaleista on huoltokirjoissa esitetty kattavasti. Myös kiinteistönhoidon palvelukuvaus ja siitä johdettu huoltokalenteri on yleensä tehty asianmukaisesti. Huoltomuistiot, joihin tehdyt huollot kirjataan, on kuitenkin esitetty puutteellisesti. Kunnossapitojaksot on kuvattu hyvin, mutta talotekniikan ohjeellisten toiminta-arvojen esittämisessä on puutteita. Kulutusseurantaa ei käytännössä toteuteta huoltokirjan kautta. Paikantamispiirroksia ei asuinrakennusten huoltokirjoihin yleensä liitetä. Asukkaille jaettavat käyttöohjeet ovat perusteellisia ja täyttävät hyvin määräysten hengen. Toimitilojen huoltokirjat ovat nykyisin sähköisiä verkkoversioita. Tämä mahdollistaa sen, että kiinteistönpitoprosessin kaikki osapuolet voivat kommunikoida keskenään. Kullakin käyttäjällä on erilaiset oikeudet huoltokirjan sisällön hyödyntämisen suhteen. Ylläpidon suunnittelu ja toteutus on toimitiloissa toteutettu yhtä hyvin kuin asuinrakennusten kohdalla. Huoltomuistion merkitys on kiinteistöpalveluprosessin kannalta korostunut, ja sen laatu on selvästi parempi kuin asuinrakennuksissa. Kunnossapitosuunnitelma tehdään toimitiloja omistavissa organisaatioissa yleensä huoltokirjasta erillisenä tehtävänä ja omalla suunnitteluohjelmallaan. Toimitiloissakin suurimmat puutteet löytyvät paikantamispiirustusten kohdalla ja talotekniikan toiminta-arvojen kohdalla. Huoltokirjaohjelmistoja päivitetään vielä usein ja niitä vaihdetaan toisiin esim. kiinteistönomistajien yhtenäistäessä ohjelmistojaan. Vakiintuneeseen käyttövaiheeseen ei vielä monessakaan paikassa ole päästy. Omakotitalojen huoltokirjojen taso on tällä hetkellä hyvin vaihteleva. Suunnitelma-asiakirjat ja muut tiedot kerätään mappeihin, ja kerätty mappi toimii yleensä huoltokirjana. Hyvää tilanteessa on, että suurella osalla on kuitenkin jonkinlainen huoltokirjapohja saatuna tai hankittuna, ja sitä on yritetty vaihtelevasti itse täytelläkin. Tutkimuksessa ei löydetty yhtään omakotitalon huoltokirjaa, jonka voisi todeta täyttävän viranomaisten minimivaatimukset, vaikka vaatimukset omakotitalojen osalta ovat vähäisemmät kuin muissa rakennuksissa. Markkinoilla on useita mallihuoltokirjoja ja yksinkertaisia tietoteknisiä sovellutuksia, mutta ilman perehdyttämistä käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeys ei tavallisille ihmisille avaudu. Omakotitalojen rakentajat tarvitsevat nykyistä selkeämpiä ohjeita ja malleja huoltokirjasta. Huoltokirjojen tekemisen osalta yleisinä ongelmina havaittiin mm. liian myöhäinen huoltokirjan tekemisen aloitus. Huoltokirjan kokoaminen on tärkeää aloittaa jo suunnitteluvaiheessa ja sen pitäisi olla ainakin terveyteen ja turvallisuuteen liittyviltä osiltaan käytettävissä jo rakennukseen muutettaessa. Ongelmana on kuitenkin, että rakennuksen kaikki laitteet tunnetaan varmuudella vasta rakennuksen valmistuttua ja takuuaikanakin voi tulla muutoksia. Jos huoltokirja valmistuu vasta takuuajan lopussa, ei sitä ehditä koekäyttää eikä siihen liittyviä virheitä eikä puutteita saada helposti rakentajaorganisaation toimesta korjautettua.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages62
ISBN (Electronic)951-38-6812-5
ISBN (Print)951-38-6811-7
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2350
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Finland
Olla

Keywords

  • service manuals in buildings
  • maintenance manuals

Cite this

Hekkanen, M., & Heljo, J. (2006). Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2350
Hekkanen, Martti ; Heljo, Juhani. / Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 62 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2350).
@book{ae9ccf5cb3c1471e9b12925dc9257f25,
title = "Rakennusten k{\"a}ytt{\"o}- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehitt{\"a}mistarve",
abstract = "Maank{\"a}ytt{\"o}- ja rakennusasetuksen 66 §:n mukaan on k{\"a}ytt{\"o}- ja huolto-ohje laadittava, jollei erityisest{\"a} syyst{\"a} muuta johdu, pysyv{\"a}{\"a}n asumiseen tai ty{\"o}skentelyyn k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}{\"a} rakennusta varten. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} puhutaan k{\"a}ytt{\"o}- ja huolto-ohjeen sijasta yleens{\"a} huoltokirjasta. Tutkimuksessa selvitettiin Oulun ja Tampereen seudulla vuoden 2000 j{\"a}lkeen laadittuja rakennusten huoltokirjoja l{\"a}pik{\"a}ym{\"a}ll{\"a} ja eri osapuolia haastattelemalla, miten hyvin k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} huoltokirjat vastaavat viranomaism{\"a}{\"a}r{\"a}yksiss{\"a} asetettuja vaatimuksia. Asuinkerrostaloissa huoltokirjat on p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti tehty viranomaisohjeiden mukaisesti, joten niiden sis{\"a}lt{\"o}kin on k{\"a}ytt{\"o}- ja huolto-ohjeiden laatimiseksi annettujen yleisten ohjeiden mukainen. Suurin osa asuinkerrostalojen huoltokirjoista on edelleen paperisia k{\"a}sikirjoja, joiden laatiminen on tehty tekstink{\"a}sittely- ja taulukkolaskentaohjelmalla. Asuinrakennuksissa tiedot k{\"a}ytetyist{\"a} materiaaleista on huoltokirjoissa esitetty kattavasti. My{\"o}s kiinteist{\"o}nhoidon palvelukuvaus ja siit{\"a} johdettu huoltokalenteri on yleens{\"a} tehty asianmukaisesti. Huoltomuistiot, joihin tehdyt huollot kirjataan, on kuitenkin esitetty puutteellisesti. Kunnossapitojaksot on kuvattu hyvin, mutta talotekniikan ohjeellisten toiminta-arvojen esitt{\"a}misess{\"a} on puutteita. Kulutusseurantaa ei k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} toteuteta huoltokirjan kautta. Paikantamispiirroksia ei asuinrakennusten huoltokirjoihin yleens{\"a} liitet{\"a}. Asukkaille jaettavat k{\"a}ytt{\"o}ohjeet ovat perusteellisia ja t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}t hyvin m{\"a}{\"a}r{\"a}ysten hengen. Toimitilojen huoltokirjat ovat nykyisin s{\"a}hk{\"o}isi{\"a} verkkoversioita. T{\"a}m{\"a} mahdollistaa sen, ett{\"a} kiinteist{\"o}npitoprosessin kaikki osapuolet voivat kommunikoida kesken{\"a}{\"a}n. Kullakin k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ll{\"a} on erilaiset oikeudet huoltokirjan sis{\"a}ll{\"o}n hy{\"o}dynt{\"a}misen suhteen. Yll{\"a}pidon suunnittelu ja toteutus on toimitiloissa toteutettu yht{\"a} hyvin kuin asuinrakennusten kohdalla. Huoltomuistion merkitys on kiinteist{\"o}palveluprosessin kannalta korostunut, ja sen laatu on selv{\"a}sti parempi kuin asuinrakennuksissa. Kunnossapitosuunnitelma tehd{\"a}{\"a}n toimitiloja omistavissa organisaatioissa yleens{\"a} huoltokirjasta erillisen{\"a} teht{\"a}v{\"a}n{\"a} ja omalla suunnitteluohjelmallaan. Toimitiloissakin suurimmat puutteet l{\"o}ytyv{\"a}t paikantamispiirustusten kohdalla ja talotekniikan toiminta-arvojen kohdalla. Huoltokirjaohjelmistoja p{\"a}ivitet{\"a}{\"a}n viel{\"a} usein ja niit{\"a} vaihdetaan toisiin esim. kiinteist{\"o}nomistajien yhten{\"a}ist{\"a}ess{\"a} ohjelmistojaan. Vakiintuneeseen k{\"a}ytt{\"o}vaiheeseen ei viel{\"a} monessakaan paikassa ole p{\"a}{\"a}sty. Omakotitalojen huoltokirjojen taso on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} hyvin vaihteleva. Suunnitelma-asiakirjat ja muut tiedot ker{\"a}t{\"a}{\"a}n mappeihin, ja ker{\"a}tty mappi toimii yleens{\"a} huoltokirjana. Hyv{\"a}{\"a} tilanteessa on, ett{\"a} suurella osalla on kuitenkin jonkinlainen huoltokirjapohja saatuna tai hankittuna, ja sit{\"a} on yritetty vaihtelevasti itse t{\"a}ytell{\"a}kin. Tutkimuksessa ei l{\"o}ydetty yht{\"a}{\"a}n omakotitalon huoltokirjaa, jonka voisi todeta t{\"a}ytt{\"a}v{\"a}n viranomaisten minimivaatimukset, vaikka vaatimukset omakotitalojen osalta ovat v{\"a}h{\"a}isemm{\"a}t kuin muissa rakennuksissa. Markkinoilla on useita mallihuoltokirjoja ja yksinkertaisia tietoteknisi{\"a} sovellutuksia, mutta ilman perehdytt{\"a}mist{\"a} k{\"a}ytt{\"o}- ja huolto-ohjeiden t{\"a}rkeys ei tavallisille ihmisille avaudu. Omakotitalojen rakentajat tarvitsevat nykyist{\"a} selke{\"a}mpi{\"a} ohjeita ja malleja huoltokirjasta. Huoltokirjojen tekemisen osalta yleisin{\"a} ongelmina havaittiin mm. liian my{\"o}h{\"a}inen huoltokirjan tekemisen aloitus. Huoltokirjan kokoaminen on t{\"a}rke{\"a}{\"a} aloittaa jo suunnitteluvaiheessa ja sen pit{\"a}isi olla ainakin terveyteen ja turvallisuuteen liittyvilt{\"a} osiltaan k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} jo rakennukseen muutettaessa. Ongelmana on kuitenkin, ett{\"a} rakennuksen kaikki laitteet tunnetaan varmuudella vasta rakennuksen valmistuttua ja takuuaikanakin voi tulla muutoksia. Jos huoltokirja valmistuu vasta takuuajan lopussa, ei sit{\"a} ehdit{\"a} koek{\"a}ytt{\"a}{\"a} eik{\"a} siihen liittyvi{\"a} virheit{\"a} eik{\"a} puutteita saada helposti rakentajaorganisaation toimesta korjautettua.",
keywords = "service manuals in buildings, maintenance manuals",
author = "Martti Hekkanen and Juhani Heljo",
year = "2006",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-6811-7",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2350",
address = "Finland",

}

Hekkanen, M & Heljo, J 2006, Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2350, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve. / Hekkanen, Martti; Heljo, Juhani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 62 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2350).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve

AU - Hekkanen, Martti

AU - Heljo, Juhani

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 66 §:n mukaan on käyttö- ja huolto-ohje laadittava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, pysyvään asumiseen tai työskentelyyn käytettävää rakennusta varten. Käytännössä puhutaan käyttö- ja huolto-ohjeen sijasta yleensä huoltokirjasta. Tutkimuksessa selvitettiin Oulun ja Tampereen seudulla vuoden 2000 jälkeen laadittuja rakennusten huoltokirjoja läpikäymällä ja eri osapuolia haastattelemalla, miten hyvin käytännössä huoltokirjat vastaavat viranomaismääräyksissä asetettuja vaatimuksia. Asuinkerrostaloissa huoltokirjat on pääsääntöisesti tehty viranomaisohjeiden mukaisesti, joten niiden sisältökin on käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimiseksi annettujen yleisten ohjeiden mukainen. Suurin osa asuinkerrostalojen huoltokirjoista on edelleen paperisia käsikirjoja, joiden laatiminen on tehty tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmalla. Asuinrakennuksissa tiedot käytetyistä materiaaleista on huoltokirjoissa esitetty kattavasti. Myös kiinteistönhoidon palvelukuvaus ja siitä johdettu huoltokalenteri on yleensä tehty asianmukaisesti. Huoltomuistiot, joihin tehdyt huollot kirjataan, on kuitenkin esitetty puutteellisesti. Kunnossapitojaksot on kuvattu hyvin, mutta talotekniikan ohjeellisten toiminta-arvojen esittämisessä on puutteita. Kulutusseurantaa ei käytännössä toteuteta huoltokirjan kautta. Paikantamispiirroksia ei asuinrakennusten huoltokirjoihin yleensä liitetä. Asukkaille jaettavat käyttöohjeet ovat perusteellisia ja täyttävät hyvin määräysten hengen. Toimitilojen huoltokirjat ovat nykyisin sähköisiä verkkoversioita. Tämä mahdollistaa sen, että kiinteistönpitoprosessin kaikki osapuolet voivat kommunikoida keskenään. Kullakin käyttäjällä on erilaiset oikeudet huoltokirjan sisällön hyödyntämisen suhteen. Ylläpidon suunnittelu ja toteutus on toimitiloissa toteutettu yhtä hyvin kuin asuinrakennusten kohdalla. Huoltomuistion merkitys on kiinteistöpalveluprosessin kannalta korostunut, ja sen laatu on selvästi parempi kuin asuinrakennuksissa. Kunnossapitosuunnitelma tehdään toimitiloja omistavissa organisaatioissa yleensä huoltokirjasta erillisenä tehtävänä ja omalla suunnitteluohjelmallaan. Toimitiloissakin suurimmat puutteet löytyvät paikantamispiirustusten kohdalla ja talotekniikan toiminta-arvojen kohdalla. Huoltokirjaohjelmistoja päivitetään vielä usein ja niitä vaihdetaan toisiin esim. kiinteistönomistajien yhtenäistäessä ohjelmistojaan. Vakiintuneeseen käyttövaiheeseen ei vielä monessakaan paikassa ole päästy. Omakotitalojen huoltokirjojen taso on tällä hetkellä hyvin vaihteleva. Suunnitelma-asiakirjat ja muut tiedot kerätään mappeihin, ja kerätty mappi toimii yleensä huoltokirjana. Hyvää tilanteessa on, että suurella osalla on kuitenkin jonkinlainen huoltokirjapohja saatuna tai hankittuna, ja sitä on yritetty vaihtelevasti itse täytelläkin. Tutkimuksessa ei löydetty yhtään omakotitalon huoltokirjaa, jonka voisi todeta täyttävän viranomaisten minimivaatimukset, vaikka vaatimukset omakotitalojen osalta ovat vähäisemmät kuin muissa rakennuksissa. Markkinoilla on useita mallihuoltokirjoja ja yksinkertaisia tietoteknisiä sovellutuksia, mutta ilman perehdyttämistä käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeys ei tavallisille ihmisille avaudu. Omakotitalojen rakentajat tarvitsevat nykyistä selkeämpiä ohjeita ja malleja huoltokirjasta. Huoltokirjojen tekemisen osalta yleisinä ongelmina havaittiin mm. liian myöhäinen huoltokirjan tekemisen aloitus. Huoltokirjan kokoaminen on tärkeää aloittaa jo suunnitteluvaiheessa ja sen pitäisi olla ainakin terveyteen ja turvallisuuteen liittyviltä osiltaan käytettävissä jo rakennukseen muutettaessa. Ongelmana on kuitenkin, että rakennuksen kaikki laitteet tunnetaan varmuudella vasta rakennuksen valmistuttua ja takuuaikanakin voi tulla muutoksia. Jos huoltokirja valmistuu vasta takuuajan lopussa, ei sitä ehditä koekäyttää eikä siihen liittyviä virheitä eikä puutteita saada helposti rakentajaorganisaation toimesta korjautettua.

AB - Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 66 §:n mukaan on käyttö- ja huolto-ohje laadittava, jollei erityisestä syystä muuta johdu, pysyvään asumiseen tai työskentelyyn käytettävää rakennusta varten. Käytännössä puhutaan käyttö- ja huolto-ohjeen sijasta yleensä huoltokirjasta. Tutkimuksessa selvitettiin Oulun ja Tampereen seudulla vuoden 2000 jälkeen laadittuja rakennusten huoltokirjoja läpikäymällä ja eri osapuolia haastattelemalla, miten hyvin käytännössä huoltokirjat vastaavat viranomaismääräyksissä asetettuja vaatimuksia. Asuinkerrostaloissa huoltokirjat on pääsääntöisesti tehty viranomaisohjeiden mukaisesti, joten niiden sisältökin on käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimiseksi annettujen yleisten ohjeiden mukainen. Suurin osa asuinkerrostalojen huoltokirjoista on edelleen paperisia käsikirjoja, joiden laatiminen on tehty tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmalla. Asuinrakennuksissa tiedot käytetyistä materiaaleista on huoltokirjoissa esitetty kattavasti. Myös kiinteistönhoidon palvelukuvaus ja siitä johdettu huoltokalenteri on yleensä tehty asianmukaisesti. Huoltomuistiot, joihin tehdyt huollot kirjataan, on kuitenkin esitetty puutteellisesti. Kunnossapitojaksot on kuvattu hyvin, mutta talotekniikan ohjeellisten toiminta-arvojen esittämisessä on puutteita. Kulutusseurantaa ei käytännössä toteuteta huoltokirjan kautta. Paikantamispiirroksia ei asuinrakennusten huoltokirjoihin yleensä liitetä. Asukkaille jaettavat käyttöohjeet ovat perusteellisia ja täyttävät hyvin määräysten hengen. Toimitilojen huoltokirjat ovat nykyisin sähköisiä verkkoversioita. Tämä mahdollistaa sen, että kiinteistönpitoprosessin kaikki osapuolet voivat kommunikoida keskenään. Kullakin käyttäjällä on erilaiset oikeudet huoltokirjan sisällön hyödyntämisen suhteen. Ylläpidon suunnittelu ja toteutus on toimitiloissa toteutettu yhtä hyvin kuin asuinrakennusten kohdalla. Huoltomuistion merkitys on kiinteistöpalveluprosessin kannalta korostunut, ja sen laatu on selvästi parempi kuin asuinrakennuksissa. Kunnossapitosuunnitelma tehdään toimitiloja omistavissa organisaatioissa yleensä huoltokirjasta erillisenä tehtävänä ja omalla suunnitteluohjelmallaan. Toimitiloissakin suurimmat puutteet löytyvät paikantamispiirustusten kohdalla ja talotekniikan toiminta-arvojen kohdalla. Huoltokirjaohjelmistoja päivitetään vielä usein ja niitä vaihdetaan toisiin esim. kiinteistönomistajien yhtenäistäessä ohjelmistojaan. Vakiintuneeseen käyttövaiheeseen ei vielä monessakaan paikassa ole päästy. Omakotitalojen huoltokirjojen taso on tällä hetkellä hyvin vaihteleva. Suunnitelma-asiakirjat ja muut tiedot kerätään mappeihin, ja kerätty mappi toimii yleensä huoltokirjana. Hyvää tilanteessa on, että suurella osalla on kuitenkin jonkinlainen huoltokirjapohja saatuna tai hankittuna, ja sitä on yritetty vaihtelevasti itse täytelläkin. Tutkimuksessa ei löydetty yhtään omakotitalon huoltokirjaa, jonka voisi todeta täyttävän viranomaisten minimivaatimukset, vaikka vaatimukset omakotitalojen osalta ovat vähäisemmät kuin muissa rakennuksissa. Markkinoilla on useita mallihuoltokirjoja ja yksinkertaisia tietoteknisiä sovellutuksia, mutta ilman perehdyttämistä käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeys ei tavallisille ihmisille avaudu. Omakotitalojen rakentajat tarvitsevat nykyistä selkeämpiä ohjeita ja malleja huoltokirjasta. Huoltokirjojen tekemisen osalta yleisinä ongelmina havaittiin mm. liian myöhäinen huoltokirjan tekemisen aloitus. Huoltokirjan kokoaminen on tärkeää aloittaa jo suunnitteluvaiheessa ja sen pitäisi olla ainakin terveyteen ja turvallisuuteen liittyviltä osiltaan käytettävissä jo rakennukseen muutettaessa. Ongelmana on kuitenkin, että rakennuksen kaikki laitteet tunnetaan varmuudella vasta rakennuksen valmistuttua ja takuuaikanakin voi tulla muutoksia. Jos huoltokirja valmistuu vasta takuuajan lopussa, ei sitä ehditä koekäyttää eikä siihen liittyviä virheitä eikä puutteita saada helposti rakentajaorganisaation toimesta korjautettua.

KW - service manuals in buildings

KW - maintenance manuals

M3 - Report

SN - 951-38-6811-7

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hekkanen M, Heljo J. Rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeiden kelpoisuus ja kehittämistarve. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 62 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2350).