Rakennusten lämpöteknisen kunnon arviointi

Rakennustemme ulkovaipparakenteiden lämpötekniset eli lämmöneristyksen ja tiiviyden puutteet aiheuttavat monenlaisia haittoja, kuten alhaisia pintalämpötiloja, vetoisuutta, kosteusvaurioita, sekä jossain määrin lisäävät myös energiankulutusta. Jotta voitaisiin löytää oikeat ja parhaat mahdolliset korjaustoimenpiteet tilanteen korjaamiseksi, on ensin selvitettävä, mistä erilaiset haittatekijät johtuvat. Ongelmana on usein löytää sopivia lämpöteknisen kunnon arviointimenetelmiä ja laitteita arvioinnin toteuttamiseksi käytännössä. Tutkimuksessa selvitettiin aluksi suppean kirjallisuustutkimuksen sekä tutkijoiden omien kokemusten avulla, minkälaiset lämpötekniset virheet ja puutteet ovat rakennuskannassamme yleisimpiä. Lämpöteknistä kuntoa arvioitaessa on käytettävissä olevien resurssien optimoimiseksi syytä etsiä puutteita kullekin rakenteelle tyypillisistä kohdista eli sieltä, missä ne ovat yleisimpiä. Lisäksi selvitettiin, millaisia lämpöteknisen kunnon arviointimenetelmiä nykyisin on käytettävissä ja miten käyttökelpoisia ne yleensä ovat. Käytettävissä olevat menetelmät ulottuvat aivan "laidasta laitaan" eli yksinkertaisimmista - kuten aistihavainnot - varsin pitkälle kehittyneisiin - esimerkiksi lämpökuvaus. Tutkimuksessa tehtiin sekä laboratorio- että kenttäkokeita erilaisten mittaus- ja arviointimenetelmien tarkkuuden ja käytännön mittauksiin soveltuvuuden selvittämiseksi. Kokeiden perusteella laitteiden ja menetelmien välillä havaittiin eroja, jotka saman hintaluokan laitteissa eivät välttämättä aina olleet eduksi kalleimmissa laitteissa. Eri hintaluokkien väliset erot sen sijaan näkyvät selvästi laitteiden ominaisuuksissa ja käyttömahdollisuuksissa. Lämpöteknisen kunnon arvioinnissa yhtä tärkeä kuin laitteiden tarkkuus ja soveltuvuus kyseiseen tarkoitukseen on arvioijan ammattitaito eli kyky käyttää eri menetelmiä oikealla tavalla. Tehtyjen tutkimusten perusteella esitetään lämpöteknisen kunnon arviointimenetelmät, käytettävät laitteet ja laiteyhdistelmät jaettavaksi kolmeen eri tasoon. Se, minkä tasoista arviointia kulloinkin käytetään, riippuu ensisijassa arvioinnin tuloksille asetettavista tavoitteista ja vaatimustasosta. Arviointimenetelmän taso riippuu myös oleellisesti käytettävissä olevista menetelmistä ja laitteista sekä arvioinnin tekijän kyvyistä käyttää hyväkseen näitä menetelmiä. Tutkimuksen kuluessa havaittiin, ettei oikein mittaaminen eikä mittaustulosten oikea tulkitseminenkaan ole aina helppoa. Tämä julkaisu auttaa toivottavasti löytämään oikeita välineitä ja menetelmiä rakenteiden lämpöteknisen kunnon arvioimiseksi entistä luotettavammin.