Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys

Martti Polvinen, Ari Kauppi, Juho Saarimaa, Pekka Haalahti, Markku Laurikainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyydessä esiintyvät puutteet - ulkovaipan läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eli ilmavuodot - aiheuttavat monenlaisia haittoja. Tällaisia ovat mm. ylimääräinen energiankulutus, vetoisuus, kosteusvauriot ja lämmöneristyskerroksen eristävyyden heikkenerninen. Aluksi esitetään tutkimuksen aihepiiriin kuuluvia käsitteitä määritelmineen. Ulkovaipan ilmanpitävyyden kentillä tutkimiseen käytettävät mittausmenetelmät sekä ulkovaipan ilmanpitävyyttä koskevista vaatimuksista tilanne lähinnä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa selvitetään pääpiirteissään. Tutkimuksessa pyrittiin lisäämään tietoa rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Rakennusten ilmanpitävyystaso kartoitettiin mittaamalla painemenetelmän avulla rakennusten ilmanpitävyyksiä sekä keräämällä tietoa myös muista, lähinnä pohjoismaisista mittauksista. Painekokeiden yhteydessä tutkittiin lämpökuvauksen avulla, missä rakennusten ilmavuotokohdat sijaitsevat. Edelllämainittujen kenttätutkimusten pohjalta esitetään suuntaviivat suositeltaviksi rakennusten ilmanpitävyysvaatimusten ohjearvoiksi. Painekokeen avulla mitattiin ilmanpitävyyksiä lähinnä puurakenteisissa pientaloissa sekä lisäksi joissakin kivirakenteisissa pientaloissa ja kerrostalohuoneistoissa. Julkaisuun kerättiin mittaustuloksia myös muista Suomessa ja Pohjoismaissa tehdyistä mittauksista. Suomessa tehtyjen mittausten mukaan asuinrakennukset - lähinnä puurakenteiset pientalot -ovat hataria esimerkiksi Ruotsin vaatimuksen mukaan. Toisaalta voidaan varsin vähäisillä tiivistyksillä saada aikaan oleellisesti aiempaa tiiviimpiä taloja. Ongelmana on se, miten rakennuksen tiiviys saadaan pysymään ajan kuluessa. Pyrittaessä rakenteissa madollisimman hyvään tiiviyteen on tarkasteltava rakennusta kokonaisuutena ottamalla huomioon sen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanpitävyys ei saa parantua sisäilman liiallisen huonontumisen kustannuksella. Tältä pohjalta tarkasteltaessa on tiiviysvaatimusten asettamisessakin oltava varovaisia. Nykyisin käytössä olevia rakennusten ulkovaipan tiivistämiseen käytettäviä tiivistystarvikkeita käsitellään ja kirjallisuudesta saatujen tietojen sekä tutkimuksen antamien kokemusten perusteella esitetään rakennusten ilmanpitävyyden kannalta kriittisimpien rakenneyksityiskohtien ratkaisuja. Tiivistäminen asuinrakennuksissa on yleensä hyvin taloudellista. Puurunkoisten talojen tiivistäminen on kannattavampaa kuin kivirunkoisten, koska kivirunkoiset talot ovat jo luonnostaan tiiviimpiä. Tiivistämistoimenpiteet kannattaa kohdistaa muutamiin lähinnä oleskeluvyöhykkeellä oleviin vuotopaikkoihin kuin pyrkiä tiivistämään kaikki vuotopaikat.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages148
ISBN (Print)951-38-1712-1
Publication statusPublished - 1983
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume215
ISSN (Print)0358-5077

Keywords

  • airtightness
  • constructions
  • field tests
  • building envelope
  • air flow

Cite this

Polvinen, M., Kauppi, A., Saarimaa, J., Haalahti, P., & Laurikainen, M. (1983). Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, No. 215
Polvinen, Martti ; Kauppi, Ari ; Saarimaa, Juho ; Haalahti, Pekka ; Laurikainen, Markku. / Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 148 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 215).
@book{552242e6d4984158abd0533dc2341417,
title = "Rakennusten ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyys",
abstract = "Rakennusten ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyydess{\"a} esiintyv{\"a}t puutteet - ulkovaipan l{\"a}pi tapahtuvat ilmavirtaukset eli ilmavuodot - aiheuttavat monenlaisia haittoja. T{\"a}llaisia ovat mm. ylim{\"a}{\"a}r{\"a}inen energiankulutus, vetoisuus, kosteusvauriot ja l{\"a}mm{\"o}neristyskerroksen erist{\"a}vyyden heikkenerninen. Aluksi esitet{\"a}{\"a}n tutkimuksen aihepiiriin kuuluvia k{\"a}sitteit{\"a} m{\"a}{\"a}ritelmineen. Ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyyden kentill{\"a} tutkimiseen k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}t mittausmenetelm{\"a}t sek{\"a} ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyytt{\"a} koskevista vaatimuksista tilanne l{\"a}hinn{\"a} Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa selvitet{\"a}{\"a}n p{\"a}{\"a}piirteiss{\"a}{\"a}n. Tutkimuksessa pyrittiin lis{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}n tietoa rakennusten ulkovaipan ilmanpit{\"a}vyydest{\"a}. Rakennusten ilmanpit{\"a}vyystaso kartoitettiin mittaamalla painemenetelm{\"a}n avulla rakennusten ilmanpit{\"a}vyyksi{\"a} sek{\"a} ker{\"a}{\"a}m{\"a}ll{\"a} tietoa my{\"o}s muista, l{\"a}hinn{\"a} pohjoismaisista mittauksista. Painekokeiden yhteydess{\"a} tutkittiin l{\"a}mp{\"o}kuvauksen avulla, miss{\"a} rakennusten ilmavuotokohdat sijaitsevat. Edelll{\"a}mainittujen kentt{\"a}tutkimusten pohjalta esitet{\"a}{\"a}n suuntaviivat suositeltaviksi rakennusten ilmanpit{\"a}vyysvaatimusten ohjearvoiksi. Painekokeen avulla mitattiin ilmanpit{\"a}vyyksi{\"a} l{\"a}hinn{\"a} puurakenteisissa pientaloissa sek{\"a} lis{\"a}ksi joissakin kivirakenteisissa pientaloissa ja kerrostalohuoneistoissa. Julkaisuun ker{\"a}ttiin mittaustuloksia my{\"o}s muista Suomessa ja Pohjoismaissa tehdyist{\"a} mittauksista. Suomessa tehtyjen mittausten mukaan asuinrakennukset - l{\"a}hinn{\"a} puurakenteiset pientalot -ovat hataria esimerkiksi Ruotsin vaatimuksen mukaan. Toisaalta voidaan varsin v{\"a}h{\"a}isill{\"a} tiivistyksill{\"a} saada aikaan oleellisesti aiempaa tiiviimpi{\"a} taloja. Ongelmana on se, miten rakennuksen tiiviys saadaan pysym{\"a}{\"a}n ajan kuluessa. Pyrittaess{\"a} rakenteissa madollisimman hyv{\"a}{\"a}n tiiviyteen on tarkasteltava rakennusta kokonaisuutena ottamalla huomioon sen l{\"a}mmitys- ja ilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}. Ilmanpit{\"a}vyys ei saa parantua sis{\"a}ilman liiallisen huonontumisen kustannuksella. T{\"a}lt{\"a} pohjalta tarkasteltaessa on tiiviysvaatimusten asettamisessakin oltava varovaisia. Nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevia rakennusten ulkovaipan tiivist{\"a}miseen k{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} tiivistystarvikkeita k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n ja kirjallisuudesta saatujen tietojen sek{\"a} tutkimuksen antamien kokemusten perusteella esitet{\"a}{\"a}n rakennusten ilmanpit{\"a}vyyden kannalta kriittisimpien rakenneyksityiskohtien ratkaisuja. Tiivist{\"a}minen asuinrakennuksissa on yleens{\"a} hyvin taloudellista. Puurunkoisten talojen tiivist{\"a}minen on kannattavampaa kuin kivirunkoisten, koska kivirunkoiset talot ovat jo luonnostaan tiiviimpi{\"a}. Tiivist{\"a}mistoimenpiteet kannattaa kohdistaa muutamiin l{\"a}hinn{\"a} oleskeluvy{\"o}hykkeell{\"a} oleviin vuotopaikkoihin kuin pyrki{\"a} tiivist{\"a}m{\"a}{\"a}n kaikki vuotopaikat.",
keywords = "airtightness, constructions, field tests, building envelope, air flow",
author = "Martti Polvinen and Ari Kauppi and Juho Saarimaa and Pekka Haalahti and Markku Laurikainen",
year = "1983",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1712-1",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Polvinen, M, Kauppi, A, Saarimaa, J, Haalahti, P & Laurikainen, M 1983, Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia, no. 215, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. / Polvinen, Martti; Kauppi, Ari; Saarimaa, Juho; Haalahti, Pekka; Laurikainen, Markku.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 148 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 215).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys

AU - Polvinen, Martti

AU - Kauppi, Ari

AU - Saarimaa, Juho

AU - Haalahti, Pekka

AU - Laurikainen, Markku

PY - 1983

Y1 - 1983

N2 - Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyydessä esiintyvät puutteet - ulkovaipan läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eli ilmavuodot - aiheuttavat monenlaisia haittoja. Tällaisia ovat mm. ylimääräinen energiankulutus, vetoisuus, kosteusvauriot ja lämmöneristyskerroksen eristävyyden heikkenerninen. Aluksi esitetään tutkimuksen aihepiiriin kuuluvia käsitteitä määritelmineen. Ulkovaipan ilmanpitävyyden kentillä tutkimiseen käytettävät mittausmenetelmät sekä ulkovaipan ilmanpitävyyttä koskevista vaatimuksista tilanne lähinnä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa selvitetään pääpiirteissään. Tutkimuksessa pyrittiin lisäämään tietoa rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Rakennusten ilmanpitävyystaso kartoitettiin mittaamalla painemenetelmän avulla rakennusten ilmanpitävyyksiä sekä keräämällä tietoa myös muista, lähinnä pohjoismaisista mittauksista. Painekokeiden yhteydessä tutkittiin lämpökuvauksen avulla, missä rakennusten ilmavuotokohdat sijaitsevat. Edelllämainittujen kenttätutkimusten pohjalta esitetään suuntaviivat suositeltaviksi rakennusten ilmanpitävyysvaatimusten ohjearvoiksi. Painekokeen avulla mitattiin ilmanpitävyyksiä lähinnä puurakenteisissa pientaloissa sekä lisäksi joissakin kivirakenteisissa pientaloissa ja kerrostalohuoneistoissa. Julkaisuun kerättiin mittaustuloksia myös muista Suomessa ja Pohjoismaissa tehdyistä mittauksista. Suomessa tehtyjen mittausten mukaan asuinrakennukset - lähinnä puurakenteiset pientalot -ovat hataria esimerkiksi Ruotsin vaatimuksen mukaan. Toisaalta voidaan varsin vähäisillä tiivistyksillä saada aikaan oleellisesti aiempaa tiiviimpiä taloja. Ongelmana on se, miten rakennuksen tiiviys saadaan pysymään ajan kuluessa. Pyrittaessä rakenteissa madollisimman hyvään tiiviyteen on tarkasteltava rakennusta kokonaisuutena ottamalla huomioon sen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanpitävyys ei saa parantua sisäilman liiallisen huonontumisen kustannuksella. Tältä pohjalta tarkasteltaessa on tiiviysvaatimusten asettamisessakin oltava varovaisia. Nykyisin käytössä olevia rakennusten ulkovaipan tiivistämiseen käytettäviä tiivistystarvikkeita käsitellään ja kirjallisuudesta saatujen tietojen sekä tutkimuksen antamien kokemusten perusteella esitetään rakennusten ilmanpitävyyden kannalta kriittisimpien rakenneyksityiskohtien ratkaisuja. Tiivistäminen asuinrakennuksissa on yleensä hyvin taloudellista. Puurunkoisten talojen tiivistäminen on kannattavampaa kuin kivirunkoisten, koska kivirunkoiset talot ovat jo luonnostaan tiiviimpiä. Tiivistämistoimenpiteet kannattaa kohdistaa muutamiin lähinnä oleskeluvyöhykkeellä oleviin vuotopaikkoihin kuin pyrkiä tiivistämään kaikki vuotopaikat.

AB - Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyydessä esiintyvät puutteet - ulkovaipan läpi tapahtuvat ilmavirtaukset eli ilmavuodot - aiheuttavat monenlaisia haittoja. Tällaisia ovat mm. ylimääräinen energiankulutus, vetoisuus, kosteusvauriot ja lämmöneristyskerroksen eristävyyden heikkenerninen. Aluksi esitetään tutkimuksen aihepiiriin kuuluvia käsitteitä määritelmineen. Ulkovaipan ilmanpitävyyden kentillä tutkimiseen käytettävät mittausmenetelmät sekä ulkovaipan ilmanpitävyyttä koskevista vaatimuksista tilanne lähinnä Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa selvitetään pääpiirteissään. Tutkimuksessa pyrittiin lisäämään tietoa rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyydestä. Rakennusten ilmanpitävyystaso kartoitettiin mittaamalla painemenetelmän avulla rakennusten ilmanpitävyyksiä sekä keräämällä tietoa myös muista, lähinnä pohjoismaisista mittauksista. Painekokeiden yhteydessä tutkittiin lämpökuvauksen avulla, missä rakennusten ilmavuotokohdat sijaitsevat. Edelllämainittujen kenttätutkimusten pohjalta esitetään suuntaviivat suositeltaviksi rakennusten ilmanpitävyysvaatimusten ohjearvoiksi. Painekokeen avulla mitattiin ilmanpitävyyksiä lähinnä puurakenteisissa pientaloissa sekä lisäksi joissakin kivirakenteisissa pientaloissa ja kerrostalohuoneistoissa. Julkaisuun kerättiin mittaustuloksia myös muista Suomessa ja Pohjoismaissa tehdyistä mittauksista. Suomessa tehtyjen mittausten mukaan asuinrakennukset - lähinnä puurakenteiset pientalot -ovat hataria esimerkiksi Ruotsin vaatimuksen mukaan. Toisaalta voidaan varsin vähäisillä tiivistyksillä saada aikaan oleellisesti aiempaa tiiviimpiä taloja. Ongelmana on se, miten rakennuksen tiiviys saadaan pysymään ajan kuluessa. Pyrittaessä rakenteissa madollisimman hyvään tiiviyteen on tarkasteltava rakennusta kokonaisuutena ottamalla huomioon sen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä. Ilmanpitävyys ei saa parantua sisäilman liiallisen huonontumisen kustannuksella. Tältä pohjalta tarkasteltaessa on tiiviysvaatimusten asettamisessakin oltava varovaisia. Nykyisin käytössä olevia rakennusten ulkovaipan tiivistämiseen käytettäviä tiivistystarvikkeita käsitellään ja kirjallisuudesta saatujen tietojen sekä tutkimuksen antamien kokemusten perusteella esitetään rakennusten ilmanpitävyyden kannalta kriittisimpien rakenneyksityiskohtien ratkaisuja. Tiivistäminen asuinrakennuksissa on yleensä hyvin taloudellista. Puurunkoisten talojen tiivistäminen on kannattavampaa kuin kivirunkoisten, koska kivirunkoiset talot ovat jo luonnostaan tiiviimpiä. Tiivistämistoimenpiteet kannattaa kohdistaa muutamiin lähinnä oleskeluvyöhykkeellä oleviin vuotopaikkoihin kuin pyrkiä tiivistämään kaikki vuotopaikat.

KW - airtightness

KW - constructions

KW - field tests

KW - building envelope

KW - air flow

M3 - Report

SN - 951-38-1712-1

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Polvinen M, Kauppi A, Saarimaa J, Haalahti P, Laurikainen M. Rakennusten ulkovaipan ilmanpitävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1983. 148 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia; No. 215).