Rakentamisen toimialan klusterianalyysi Pirkanmaalla: vahva ja vetovoimainen kiinteistö- ja rakennusala

Pirkanmaan kiinteistö- ja rakennusklusterin tehtävä on maakunnan väylien ja verkostojen, asuntojen ja toimitilojen sekä vapaa-ajan vieton puitteiden tuottaminen ja ylläpitäminen. Klusterin määrällinen kysyntä johdetaan edelleen maakunnan asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista mutta pelkästään määrällisten tarpeiden tyydyttämisestä on siirrytty enenevässä määrin täyttämään laadullisia tilatarpeita. Laadulliset vaatimukset korostuvat sekä asuntotuotannossa että toimitilarakentamisessa, missä toimitilojen odotetaan osaltaan tukevan yritysten liiketoimintoja. Tässä ennakointiraportissa kiinteistö- ja rakennusklusteria on tarkasteltu lopputuote- ja asiakasnäkökulmasta. Toimialatilastojen kuvan sijasta on pyritty analysoimaan todellista liiketoimintakenttää, jossa yritykset ja muut toimijatahot pyrkivät yhdessä aikaan saamaan halutun lopputuloksen. Näkyvien rakennustyömaatoimintojen lisäksi kiinteistö- ja rakennusklusterin tuotantoon osallistuvat useat palvelualat (rakennuttaminen, suunnittelu, isännöinti, kiinteistöalan palvelut, kauppa, kuljetukset) ja tehdasteollisuuden toimialat. Pirkanmaalla käytetään väylien, verkostojen, asuntojen, toimitilojen ja vapaa-ajan puitteiden rakentamiseen ja ylläpitoon varoja yhteensä 2 600 miljoonaa euroa (taso 2002-03), joka on neljännes maakunnan tuotannon arvosta. Klusteri työllistää yhteensä 37 000 henkilöä, 20 prosenttia Pirkanmaan kaikista työllisistä. Klusterin työllistävyys on edelleen kasvamassa, koska Tampereen vetovoimaisuuden ansiosta maakunnan väkiluku kasvaa, ammattimaisesti tuotettujen palvelujen kysyntä kasvaa ja rakennetun ympäristön ylläpito vaatii entistä enemmän resursseja. Alan työvoiman kysyntää lisää myös nykyisten työntekijöiden korkea keski-ikä. Kysymyksessä on siis yhteiskunnan perinteinen ja edelleen tärkeä perustoimiala. Alalla tarvitaan useiden toimialojen ja niiden sisällä koulutustaustaltaan eriasteisten työntekijöiden panosta. Tietyn alan osaajan puuttumista tai epätyydyttävää laatua eivät toiset pysty kompensoimaan. Ajanmukaista koulutusta ja opiskelijoita tarvitaan kaikkien asteiden koulutukseen. Uudet osaamisalueet ovat loppusilaus vahvalle rakennustekniselle ja -taloudelliselle osaamiselle. Koulutuksessa on ensisijaisesti annettava oman alan perusvalmiudet. Parhaiten työvoiman määrälliseen ja laadulliseen kysyntään voidaan vaikuttaa elinkeinoelämän ja koulutuksen tiiviillä yhteistyöllä. Elinkeinoelämän tulisikin entistä selvemmin tuoda esiin työvoimatarpeista johdetut koulutustarpeet. Nuorisoasteen koulutuksen lisäksi tulisi suhtautua vakavasti myös aikuiskoulutukseen ja tarjota sitä kautta työttömyysuhan alaisilla aloilla työskenteleville mahdollisuus kouluttautua töitä tarjoavalle alalle. Toimihenkilötasolla kriittisiä henkilöresursseja ovat sekä rakennesuunnittelijat että työmaita johtavat tuotantoinsinöörit. Näillä aloilla työvoiman poistuma eläkkeelle on suurempi kuin valmistuvien määrä. Alan muutosilmiöt ovat omalta osaltaan lisäämässä töitä sekä suunnittelusta että toteutuksesta vastaaville. Tekemistä riittäisi myös rakennetekniikan ja talotekniikan yhteensovittamisessa. Koulutusjärjestelmän muutos näkyy siinä, että työnantajilla on entistä suurempi vastuu alalle pätevöitymisessä. Uudet työntekijät saadaan sitoutumaan alalle harjoittelupaikoilla ja työn ohjauksella. Alalla toimivat yritykset ovat kiinnostuneita ensisijaisesti liiketoiminnallisesta rakentamisesta, missä asiakkaana on yritys tai julkisyhteisö. Tulevaisuudessa markkinoilla tulee olemaan entistä enemmän yksityistalouksia edustavia asiakkaita. Tälle kentälle tarvitaan uudenlaista pienyrittäjyyttä ja palveluita. Kiinteistöjen ylläpidosta ja ylläpidon rahoituksesta päättävien tulee asettaa tahtotilakseen terveelliset ja turvalliset tilat. Tämä koskee erityisesti kohteita, joissa liikutaan ja vietetään paljon aikaa (koulut, hoitoalan rakennukset).